Rauhanturvalakia rukataan parhaillaan uuteen uskoon virkamiestyöryhmässä. Toukokuussa eduskuntaan tuotavan lakiesityksen kiistanalaisin kohta koskee "kriisinhallintaoperaatioiden" valtuutusta. Esillä olevan vaihtoehdon mukaan Suomi voisi osallistua EU:n taistelujoukoissa sotilaallisiin operaatioihin pelkästään EU:n valtuutuksella.
Espanjalaisen Luis Buñuelin viimeiseksi ohjaukseksi jäi elokuva Intohimon hämärä kohde (1977), joka ei kuitenkaan ollut yhteiskunnallisesti niin merkittävä kuin monet muut mestariohjaajan elokuvat. Intohimon hämärä kohde on vastikään saanut visuaalisesti näyttävän teatteriensi-iltansa Turun kaupunginteatterin Sopukassa, johon sen on ohjannut Cilla Back.
ARTO TUOMINEN
Työväen vapputapahtumia ja vappumarsseja on aikaisempaa useammilla paikkakunnilla. Mm. Helsingissä ammatillinen paikallisjärjestö järjestää marssin, jossa on mukana SKP:n piirijärjestö ja puolueosastoja, Tampereella ja Jyväskylässä on perinteiset ay-väen järjestämät vappumarssit, Turussa työväen perinteinen marssi ja juhla. Lahdessa järjestetään poikkeuksellisen laajapohjainen vappumarssi ja vappujuhla.
SKP liikkeellä vappuna
Kommunisti ja humanisti Kaisu-Mirjami Rydberg kuuluu Suomen vasemmistolaisen työväenliikkeen suuriin hahmoihin. Hänen syntymästään tulee 27. huhtikuuta kuluneeksi sata vuotta.
"Lujat, tietoiset, taistelutahtoiset järjestöt ovat meille paras muuri niiden isänmaan vihollisten lyömiseksi, jotka alituisesti ovat valmiit kaivamaan maata kansanvallan alta, sotkemaan maamme vaarallisiin ulkopoliittisiin selkkauksiin", Rydberg sanoi vuonna 1936.
KALLE KUITTINEN
Viime viikonvaihteesta alkaen Helsingin Sanomat alkoi välittää Irakista merkillisiä Reutersin–AP:n uutisia.
Suomi ei ole vain suuren ilmasotaharjoituksen näyttämönä toukokuussa. Suomalainen miinalaiva Uusimaa osallistuu paraikaa Tanskan salmien alueella järjestettävään Naton merisotaharjoitukseen nimeltä "Loyal Mariner". Suomen merivoimat on ensi kertaa mukana puhtaassa Nato-harjoituksessa. SKP tuomitsee Suomen osallistumisen sotaharjoituksiin ja vaatii ilmasotaharjoituksen perumista.
Yksi viime viikonvaihteessa Helsingissä järjestetyn Suomen sosiaalifoorumin keskeisiä teemoja oli hyvinvointivaltion tulevaisuus. Vaikka aihetta pohjustettiin pääasiassa tilastotieteilijäin näkökulmasta, ei tämän työväenliikkeen suursaavutuksen tuhoa povattu. Tuhon mahdollisuus tosin on, mutta se johtuu arvovalinnoista, ei välttämättömyyksistä. Käyrien ja käppyröidenkin takaa paistaa päivä.
Arvoja, valintoja ja
talouden raameja
Turkulaisen ensi-iltayleisön boikotoima kohunäytelmä Konkurssisirkus on vahva näyttö JoukoTurkan osaamisesta. Turkan kirjoittama ja ohjaama näytelmä on hullunhauska, mutta samalla raaka ja raadollinen kuva maailmasta, joka jätti arvokeskustelun käymättä. Se on Turkan dokumentti ajasta, joka unohti moraalin, ja siitä mitä sitten seurasi, sanoo näytelmän nähnyt Arto Tuominen. Äkkilopun saaneen näytelmän viimeinen esityskerta on lauantaina 16. huhtikuuta
Helsingin johto haluaa kilpailuttaa kaupungin palvelukeskuksen Palmian hoitamat kiinteistö-, ruoka-, siivous- ja turvapalvelut. Näin siitä huolimatta, että kaupungin tilaama selvitys osoittaa, että alalla ei ole edellytyksiä aidolle kilpailulle. Selvityksen mukaan Palmia häviäisi suurimman osa kilpailutuksista, koska yksityiset kilpailevat pienillä palkoilla ja pätkätöillä.
Helsingin Santahaminassa on suuri punaisten joukkohauta, josta useimmat helsinkiläiset eivät edes tiedä. Sinne on haudattu Suomenlinnan vankileirillä ja muualla Helsingissä vuosina 1918–1919 kuolleet punaiset. Uhrien koko määrää ja kaikkia nimiä ei kuitenkaan ole selvitetty. SKP:n Helsingin piirijärjestö ehdottaa joukkohaudan historian tarkempaa selvittämistä ja nykyistä laajempaa muistopaikkaa.
Amos Andersonin museo on täyttynyt latinalaisamerikkalaisesta valokuvasta. Näyttelyssä Avoimet kartat valtavan maanosan valokuvataiteen ilmiöitä, sen moninaisuutta lähestytään kolmen teemaan avulla: identiteettirituaalit, näyttämöt ja vaihtoehtoiset historiat. Laajalti maailmalla kiertänyt näyttely tarjoaa kiinnostavan poikkileikkauksen latinalaisamerikkalaisen valokuvan elävästä ja dynaamisesta todellisuudesta.
SEIJA VÄÄRÄNEN
Suomessa vallitsee Euroopan unionin perustuslaista valtava ymmärryksen vaje ja keskustelun puute, kummallinen tila. Asiasta ollaan hiljaa, vaikka EU:n perustuslain tuomat muutokset ovat paljon suurempia kuin Suomen perustuslakiin sadan vuoden aikana tehdyt, sanoi EU-asiantuntija Thomas Wallgren Suomen sosiaalifoorumin EU ja demokratia -tilaisuudessa.
Katolinen kirkko ja paavinistuin on kautta historian edustanut mitä synkintä taantumusta. Monessa suhteessa tänään haudattava paavi Johannes Paavali II jatkoi tätä perintöä.
Johannes Paavalin 26 vuoden takaista valintaa paaviksi ja sen jälkeistä toimintaa käytettiin häikäilemättä Yhdysvaltain presidenttien, jo Jimmy Carterin ja hänen puolalaisen neuvonantajansa Zbigniew Brzezinskin mutta varsinkin Ronald Reaganin, sosialistisia maita vastaan käynnistämän horjutustoiminnan välineenä.
Radikalismi on normaalitila, todettiin Maanantaiklubin keskustelussa Mitä on kulttuuriradikalismi tänään? Taide on aina vahvimmillaan, kun se esittää kysymyksiä, sanoi Timo Bergholm. Minna Harjuniemi kertoi havainneensa, että kulttuuriradikalismi ei olekaan marginaalista, vaan kaiken pohja. Radikalismi on vallitsevien yhteiskunnallisten rakenteiden kyseenalaistamista, sanoi Elias Krohn.
RAINI LEHTONEN
Brasilialaisen Paulo Freiren Sorrettujen pedagogiikka -kirjan ydinajatus on se, että tehtävämme ei ole vain maailman selittäminen vaan sen muuttaminen. Kirja ilmestyi jo 1970 ja on sittemmin käännetty monille kielille. Nyt kirja on saatu Vastapainon kustantamana ja Joel Kuortin suomentamana meillekin. Heikki Kemppainen esittelee teoksen.
SKP:n piirijärjestöjen vuosikokouksia pidettiin viime viikonvaihteessa useampiakin. Niissä olivat käsittelyssä toiminnan kehittämisen ja ajankohtaiset politiikan kysymykset. Monissa piirikokouksissa otettiin kantaa julkisten palvelujen kehittämisen puolesta kilpailuttamista, ulkoistamista ja yksityistämistä vastaan.
Ranskassa järjestetään kansanäänestys Euroopan unionin perustuslaista 29. toukokuuta. Yhdeksän maaliskuun 18. päivän jälkeen tehdyn mielipidetiedustelun mukaan perustuslaki olisi tullut hylätyksi, jos äänestys olisi järjestetty nyt. Gallupit ovat hermostuttaneet sekä Ranskan eliitin että EU:n johdon. Ranskalaisiin suunnataan nyt sekä uhkailuja että erilaisia harhautustemppuja.
ERKKI SUSI
Irakissa sotaa käyvän USA:n ja eräiden muiden Nato-maiden ilmavoimia on tulossa Suomeen sotaharjoituksiin toukokuun puolivälissä. Harjoituksissa on kyse myös ilmasta ilmaan ja ilmasta maahan tapahtuvan hyökkäyksellisen ilmasodankäynnin harjoittelusta.
Adex05-nimellä järjestettävä ilmasotaharjoitus on tämän vuoden suurimpia Euroopassa. Mukana on 58 hävittäjää ja 700 sotilasta. Pirkkalan ja Kauhavan kentiltä aiotaan nousta tuhat lentotuntia.
Kolumbian suurimman ammattiliiton CUT:n (Central Unitaria de Trabajadores de Colombia) hallitukseen kuuluva Miguel Antonio Caro Pinedan pesti on eräs maailman vaarallisimmista. Maan oikeisto on pyrkinyt tukahduttamaan ay-liikkeen toimintaa jopa väkivaltaisesti: yli 3 000 CUT:n aktiivia on murhattu liiton liki 20 vuotisen historian aikana.
Euroopan unioni yrittää vapauttaa palvelujen kaupan alueellaan. Valmisteilla oleva direktiivi mahdollistaisi ulkomaisten halpatyöyritysten maihinnousun myös Suomeen. Kilpailun vapauttaminen uhkaakin rapauttaa julkisia palveluja entisestään.
Direktiiviä vastaan on Euroopassa noussut laajapohjainen kansanliike, joka sai maaliskuun EU-huippukokouksessa torjuntavoiton Ranskan torjuttua lakiesityksen.
Kirgisian "tulppaanivallankumous" oli alun perin maan sisäisten oppositiovoimien ja Yhdysvaltojen huolellisesti suunnittelema operaatio, joka kuitenkin riistäytyi oppositiojohdon valvonnasta. Mielenosoitukset Askar Akajevin hallintoa vastaan saivat yhä väkivaltaisemman luonteen. Ne paljastivat laajojen kansankerrosten suuttumuksen köyhdytetyn maan taloudellisia ja sosiaalisia oloja kohtaan.
Matti Vanhasen hallitus on ottanut kuntien palvelujen keskittämisen, kilpailuttamisen ja yksityistämisen keskeiseksi tavoitteeksi. Valtionyhtiöiden laajan yksityistämisen jälkeen ovat monet kuntien palvelut kohde, joka kiinnostaa rahapiirejä.
Auschwitzin keskitysleirin vapautuksesta tuli vastikään kuluneeksi 60 vuotta, mikä on ollut omiaan lisäämään aiheen ajankohtaisuutta. Uusin kuvaus keskitysleirin kauhuista on Martti Puukon toimittama ja suomentama kokoelma Tadeusz Borowskin novelleja, joka on saanut nimekseen Kotimme Auschwitz. Arto Tuominen arvioi kirjan.
Väkivalta oli keskeinen osa Adolf Hitlerin johtamien natsien ohjelmaa. Tammikuun 1. päivänä 1930 "ruskeapaidat" hyökkäsivät Berliinin kaduilla juutalaisten kimppuun ja tappoivat heistä kahdeksan. Nämä kahdeksan olivat ensimmäiset juutalaisuhrit natsien päättymättömällä murhalistalla.
Kuntien rahoitusta ja valtionosuuksia pohtinut työryhmä jätti joulukuussa raporttinsa. Työryhmä esittää muun muassa asiakasmaksujen ja kiinteistöverojen korottamista ja kouluverkon karsimisen helpottamista. Sen sijaan kovin suuria muutoksia kuntien valtionosuuksien määräytymiseen ei välittömästi ole tulossa. Niitä saadaan odottaa seuraavaan vaalikauteen.
Tähänastinen porvarillisen historiankirjoituksen versio Suomen vuoden 1970 tapahtumista on niin moneen kertaan osoitettu valheeksi, ettei siitä voida enää pitää kiinni. Niinpä Suojelupoliisissa työskentelevä tutkija Kimmo Rentola on nyt teoksessaan Vallankumouksen aave kehittänyt siitä uuden version.
ERKKI SUSI
Arkinen elämä Palestiinassa jatkuu Israelin miehityksestä huolimatta. Viime vuonna alueella asunut Tuija Hakkarainen kertoo palestiinalaisten vaikeasta tilanteesta. Erityisen huonossa asemassa ovat lapset, joilta usein puuttuu toinen tai molemmat vanhemmat. Apua siis tarvitaan.