Transito-liikenne jatkuu
Maanantai-iltapäivä Kotkan Mossalon satamassa on kohtuullisen vilkas. Edellisen viikon työnseisaus ei kuitenkaan enää näy. Venäläisen transito-liikenteen rekat valuvat entiseen malliin kohti satama-aluetta, jossa tavaran käsittely jatkuu tes-neuvottelujen ollessa vielä auki.
AKT:n valtuuston jäsen, pitkäaikainen sataman pääluottamusmies Jorma Laine on muiden mukana palannut töihin. Työtaisteluveteraani tarkastelee AKT:n maanantai-iltapäivällä vallinnutta neuvottelutilannetta tyynenä. Tätä on osattu odottaa jo jonkin aikaa.
– Työnantaja on ennakoinut tilanteen jo syksyllä. Änkyröinä pidetyillä paperiteollisuuden ja kuljetuksen alalla on nyt päätetty pistää liitot kuriin, Laine sanoo. Molemmat alat ovat kytköksissä, sillä puu- ja paperiteollisuus on Suomen keskeinen vientiala ja vienti tapahtuu pääosin satamien kautta.
Ratkaisua tupon ulkopuolelta
Tupon ulkopuolelle jääminen oli lopulta liiton ratkaisu.
– Meillä satama-alalla on ratkaisemattomia kysymyksiä lähinnä tilapäisen työvoiman käytön ja työaikojen suhteen, selvensi Laine tilannetta. Erityisesti mieltä kaivertaa työaikojen muutos. Työnantaja haluaisi eroon työntekijöiden kannalta rahakkaista ylityötunneista, joita kertyy etenkin viikonloppuisin ja öisin. Satamaan saapuva laiva on saatava hoideltua vuorokaudenajasta riippumatta.
Laine ei mielellään luopuisi viikonloppuvapaista. Sataman rytmi on muuttunut entistä kiivaammaksi ja aikatauluja yritetään koko ajan tiukentaa.
Logistiikka-alalla on ulkomainen työvoima pystytty torjumaan kohtuullisen tehokkaasti.
– Romubisnes on meillä tässä suhteessa hämärä ala, Laine totesi.
Vielä maanantaina olivat AKT:n tes-neuvottelut auki. Laine kuitenkin oli sitä mieltä, että sopimukseen päästään vielä samalla viikolla.
– Kyllä se nyt tässä vaiheessa siltä näyttää, että sopimus runnotaan kasaan ennen tämän viikon keskiviikkoa, ennusti Laine maanantaina.
Puskurivyöhyke
Kotkan Mossalon satamassa on oma erityinen ongelmansa. Sataman liepeille on kaikessa hiljaisuudessa rakennettu teollisuusalueeksi tituleerattu kompleksi, jonne osa tavarankäsittely- ja lastaustoiminnasta on nykyään sijoitettu. Laineen mukaan kyseessä on ovela taktiikka, jolla voidaan kiertää työehtosopimuksia työnantajan eduksi.
– Tähän on luotu eräänlainen kulissiteollisuusalue, jotta saataisiin satamassa tapahtuvaa tavarankäsittely työnantajan kannalta edullisemman työehtosopimuksen piiriin, sanoo Laine. Sataman ulkopuolella noudatetaan lain mukaan eri työehtosopimusta kuin satamassa.
Laine ennustaa, että Kotkan mukaista kulissiteollisuusalueen mallia tullaan jatkossa soveltamaan mm. Helsingin Vuosaaren satamassa.
Helsinkiin suunniteltu satama ei Laineen mukaan välttämättä vaikuta Kotkan tilanteeseen. Helsinkiin halutaan ennen kaikkea nopeasti liikkuvia kuljetuksia.
Laittomat lakot
Suomessa on ilmapiiri nopeasti kääntynyt lakkoilua vastaan. Laineen mukaan kyseessä on oikea propagandaministeriö, joka suoltaa lakkovastaista propagandaa. Työntekijöiden oikeuksilla ei niin ole väliä. Puhutaan jopa lakko-oikeuden rajaamisesta sekä henkilökohtaisten korvausten langettamisesta.
– Unohdetaan se, että Suomessakaan eivät tes-asioissa neuvottelevat osapuolet ole tasa-arvoisia. Etu on työnantajan puolella, joka voi tulkita lakkoja laittomiksi, muistuttaa Laine.
Nyt yritetään Suomeenkin ujuttaa pakkosovittelua. Tämä kehitys ei Lainetta miellytä.
Kuljetusalallekin on tullut kovat paineet kustannusten laskemiseen. Laine pelkää, että rekkakuljetuksia vaivaava hengiltä kilpailuttaminen tekee tuloaan myös satamiin.
Transito-liikenne jatkuu
Suomen kautta tapahtuva transito-liikenne Venäjälle on ollut tasaisessa kasvussa jo pitemmän aikaa. Idän markkinat vetävät ja vaurastuvassa keskiluokassa länsimaisille kulutustavaroille, kuten autoille, on kova kysyntä. Suomen satamille tämä tarkoittaa jatkossakin kiirettä.
Laine ei usko, että Baltian maiden osuus transito-liikenteestä tulisi kasvamaan jatkossakaan. Hintatasoa enemmän painavat poliittiset tekijät.
– Baltian maat ovat Natossa ja muutenkin länteen päin kallellaan. Niin kauan kuin Baltian maiden suhde Venäjään on viileä tullaan kuljetuksia hoitamaan enemmän Suomen kautta, toteaa Laine.
Poliittisesti tämä tarkoittaa sitä, että Suomen kannattaa ylläpitää hyvä suhteita itäiseen naapuriin. Imago on joskus hintojakin tärkeämpi kilpailutekijä.
MARKO KORVELA