Urheilutoimittajat ovat saaneet osakseen maailmanlaajuisesti rankkaa kritiikkiä. Ruotsia puhuvien suomalaisten tv-kanavalla esiteltiin äskettäin tanskalainen suuri tutkimus, jossa urheilutoimittajat pantiin ammattikuntana maan rakoon.
Mikä nyt on vikana?
Ovat lähinnä myynnin edistäjiä. Mutta sellaisiahan tavataan myös muissa toimittajalajeissa. Mitä popmusiikin seuraajat muuta ovat? Entä politiikan pelurit?
Politiikassahan kuuluukin myydä omaa hevosta.
Ikiaikaista perivihollistamme vastaan käytyjen sotien muistojuhlaa vietettiin taas 6. joulukuuta asiaan kuuluvin menoin.
Oli kunniakäyntejä sankarihaudoilla, seppeleenlaskuja, lipunnostoja, sotilasparaateja ja soihtukulkueita.
Lotillemme kunniaa tekevä Lupaus-elokuvakin tuli sopivasti ensi-iltaan muistojuhlan kynnyksellä.
Jos presidenttiehdokkaiden tv-keskusteluja on tarkoitus jatkaa keskiviikkoiseen tapaan, ne voitaisiin saman tien lopettaa tähän paikkaan. Tällaiset keskustelut eivät anna kansalaisille tietoa vaan pikemminkin peittävät tosiasioita.
Väitellessään kriisinhallintalaista ehdokkaat puhuivat aidanseipäistä eivätkä itse aidasta. EU:n vastustajana esiintyvä Timo Soinikaan ei osannut tai halunnut tätä höpötyskaavaa rikkoa.
Samaan aikaan kun irakilaiset taistelevat voidakseen miehityksen ja poliittisen kaaoksen oloissa määrätä itse tulevaisuutensa, heidän arvokkaimmasta omaisuudestaan öljystä päätetään suljettujen ovien takana.