Jalkapallon MM-kisojen poliittinen historia

14.06.2018 - 15:00
(updated: 14.06.2018 - 15:53)
  • Jalkapallo mm-kisat Uruguain kisat 1930 virallinen pelipallo
Virallinen pelipallo Uruguain kisoissa 1930

Jalkapalloseura Liverpoolia menestyksekkäästi luotsannut manageri Bill Shankly totesi aikanaan kuolemattomasti: ”Jotkut luulevat, että jalkapallossa on kysymys elämästä ja kuolemasta. Vakuutan teille, että kysymys on paljon vakavammasta asiasta.” Maissa, joissa jalkapallo on jokapäiväistä elämää, kykenevät samaistumaan Shanklyn sanoihin: heille jalkapallo on elämää suurempi asia. Vuoden 2018 jalkapallon MM-kisat pelataan Venäjällä. Kuukauden mittainen jännitysnäytelmä starttaa kesäkuun 14. päivä, kun yhteen ottavat isäntämaa Venäjä ja Saudi-Arabia.

Kisat ovat järjestyksessään 21. maailmanmestaruuskilpailut: ensimmäiset pelattiin Uruguayssa vuonna 1930. Ensimmäisistä MM-kilpailuista on kulunut lähes 90 vuotta: vuosiin sisältyy ikimuistoisia hetkiä, suuria tunteita, elämää suurempia otteluita ja legendaarisia tähtiä, mutta myös poliittiset ja yhteiskunnalliset elementit ovat aina lyöneet leimansa vihreän veran shakkiin. Arto Nevala työskentelee Itä-Suomen yliopistossa lehtorina. Tutkijana Nevala on erikoistunut liikunnan ja urheilun historiaan ja hän on tarkastellut muun muassa jalkapalloa eri näkökulmista.

Mediaspektaakkeli

Arto Nevala on koko ikänsä toiminut jalkapallon parissa. Kiinnostus lajia kohtaan johti aikanaan siihen, että hän rupesi tutkimaan jalkapalloa akateemisella tasolla.

Joillekin jalkapallo näyttäytyy pelinä, mutta sitä seurataan myös yhteiskunnallisena ilmiönä


– Tutkijana tarkastelen jalkapalloa yhteiskunnallisena ilmiönä, jolloin lajia voi tutkia esimerkiksi siten, miten ja minkälaisena jalkapallo eri maissa näyttäytyy sekä mitä kaikkea jalkapallokulttuuri eri puolilla maailmaa kätkee sisäänsä.
Jalkapallon MM-kisoja tarkasteltaessa tulee huomioida monia eri asioita.
– Yleisesti ottaen ihmiset seuraavat kisoja ja ylipäätänsä jalkapalloa hyvin erilaisista näkökulmista. Joillekin jalkapallo näyttäytyy pelinä, mutta sitä seurataan myös yhteiskunnallisena ilmiönä, joka puolestaan heijastelee liikuntakunta- ja urheilukulttuuriin laajempaa muutosta sekä yhteiskunnallista murrosta. Jalkapallon MM-kisoista on vuosien saatossa kehkeytynyt valtava mediaspektaakkeli ja kisat ovat olympialaisten rinnalla maailman seuratuin urheilutapahtuma.

Argentiinan Diego Maradona nostaa kädellään pallon yli Englannin maalivahti Peter Chiltonin maiden välisessä loppuottelussa 1986

Argentiinan Diego Maradona nostaa kädellään pallon yli Englannin maalivahti Peter Chiltonin maiden välisessä loppuottelussa 1986


Jalkapallo on maailman seuratuin urheilulaji: miljardit ihmiset seuraavat MM-kisoja ympäri maailmaa. Nykymuotoisena lajina jalkapallolla on noin 150-vuotinen historia.
– Jalkapallo on historiansa aikana kiinnittynyt vahvasti kansallisvaltioiden muotoutumiseen ja siitä on monissa maissa tullut kansallispeli. Laaja suosio perustuu suurelta osin sille, että lajilla on pitkä historiallinen tausta, eikä sen aloittaminen harrastusmielessä vaadi suunnattomia taloudellisia ponnistuksia. Jalkapalloa on mahdollista harrastaa varsin vaatimattomissa olosuhteissa ja suhteellisen pienillä resursseilla palloa voi potkia käytännössä missä tahansa.
– Jalkapallon suosiota on vuosien saatossa entisestään lisännyt se, että lajia on taitavasti ja suunnitelmallisesti rakennettu mediassa. Jalkapalloa voidaankin pitää medialajina, jota seurataan ympäri maailmaa television ja internetin välityksellä: median roolia ja merkitystä ei voida sivuuttaa tarkasteltaessa lajin suosioon vaikuttavia tekijöitä.

Urheilu ei ole yhteiskunnasta irrallinen saareke

Nevalan mukaan jalkapalloilun MM-turnauksen nykyinen asema urheilumaailmassa on historiallisesti tarkastellen varsin nuori ilmiö.


– Vaikka MM-kisoja on pelattu vuodesta 1930 lähtien, niin suurena tapahtumana kisoilla on vain hieman yli 50 vuoden mittainen historia. Vasta toisen maailmansodan jälkeen MM-kisojen suosio otti suuren harppauksen eteenpäin.
Tulevana kesänä Venäjällä pelattaviin MM-kisoihin osallistuu yhteensä 32 joukkuetta. Ennen vuotta 1982 lopputurnauksessa pelasi 16 maata, lukuun ottamatta vuosien 1930 (13 maata), 1938 (15 maata) ja 1950 (13 maata) MM-kisoja. Vuosiksi 1982 – 1994 lopputurnauksen osanottajamäärä nostettiin 24:ään. Ranskan MM-kisoista 1998 lähtien lopputurnaukseen on osallistunut 32 maata. Tammikuussa 2017 Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa päätti, että kisat laajenevat 48 joukkueen turnaukseksi vuonna 2026. Tuolloin pelataan 16 kolmen joukkueen alkulohkoa.


– Ensimmäiset MM-kisat pelattiin Uruguayssa ja pieni osallistujamäärä johtui suurelta osin siitä, että eurooppalaisilla maajoukkueilla oli pitkä ja hankala matka pelipaikalle. Vaikka isäntämaa maksoi osallistujamaiden matkakustannukset, niin matkustaminen oli tuolloin huomattavasti vaivalloisempaa ja pitkäkestoisempaa kuin nykyisin. Eurooppalaiset joukkueet olivat myös epävarmoja kisojen pelillisen tason suhteen, eivätkä olleet varmoja siitä, tulisivatko he kisoissa menestymään.


– Uruguayn jälkeen MM-kisojen isäntämaina toimivat ensin Italia ja sen jälkeen Ranska. Latinalaisen Amerikan maat suhtautuivat nihkeästi Euroopassa pelattaviin kisoihin ja vetosivat pitkälti samoihin syihin kuin eurooppalaiset maajoukkueet, jotka jättäytyivät pois Latinalaisessa Amerikassa pelatuista MM-kisoista. Tuolloin jalkapallon suurmaista esimerkiksi Englanti oli vielä MM-kisojen ulkopuolella.


Vuosien saatossa MM-kisat ovat kasvaneet ja osallistujamäärät lisääntyneet.


– Kisat ovat kasvaneet sitä mukaan, kun jalkapallokulttuuri on vahvistunut Euroopan ja Latinalaisen Amerikan ulkopuolisilla alueilla kuten esimerkiksi Aasiassa ja Afrikassa. Jalkapallon suosion lisääntymisen myötä, osallistujamaiden määrää on ollut käytännössä pakko kasvattaa. Tämä on johtanut siihen, että mitä enemmän joukkueita on arvokisoissa mukana, sitä enemmän niihin myös käytetään rahaa.


1930-luku oli konkreettinen esimerkki siitä, että urheilu ei ole yhteiskunnasta irrallinen saareke. Esimerkiksi Italiassa fasistit havaitsivat urheilun poliittisuuden: he muovasivat urheilua omaan aatemaailmaansa sopivaksi ja rupesivat kontrolloimaan maan urheilua jo 1920-luvulta lähtien. Italiassa urheiluliittojen johtoon asetettiin puolueelle uskollisia edustajia ja myös lehdistöä ohjattiin. Italian jalkapallomaajoukkueesta tuli keino, jolla fasistit osoittivat voimansa. Maan diktaattori Benito Mussolini eli Il Duce piti enemmän sotilaallisista lajeista, mutta hän ymmärsi, minkälainen propaganda-arvo jalkapallon MM-kisoilla oli. Italian jalkapalloliiton silloinen puheenjohtaja Giorgio Vaccaro totesi, että MM-kisojen tulisi osoittaa, että ”fasistinen ideologia on välttämätön ihmisen kypsyydelle.”
Toisen maailmansodan jälkeen ensimmäinen MM-lopputurnaus pelattiin Brasiliassa vuonna 1950. Eurooppalaisia joukkueita oli hankala saada matkustamaan Etelä-Amerikkaan ja Argentiina puolestaan jäi kisoista pois riitauduttuaan isäntämaan kanssa. Itä-Euroopan sosialistisiksi muuttuneet maat boikotoivat Brasilian kisoja poliittisista syistä.


– Toisen maailmansodan päättymisestä oli viitisen vuotta aikaa, eikä MM-kisoihin valmistautumista ja kisoihin osallistumista koettu monien eurooppalaisten maiden keskuudessa tärkeimmäksi tehtäväksi. Sodanjälkeinen jälleenrakentaminen ajoi Euroopassa kirkkaasti arvokisojen ohi. MM-kisat hakivat tuolloin vielä muotoaan, eikä osallistujamaille ollut tarkkaa tietoa siitä, mitä kisoissa oli odotettavissa.

Arto Nevala on koko ikänsä toiminut jalkapallon parissa

Arto Nevala on koko ikänsä toiminut jalkapallon parissa. Kiinnostus lajia kohtaan johti aikainaan siihen, että hän rupesi tutkimaan jalkapalloa akateemisella tasolla.

 

Markkinat valtaavat alaa

Englannin MM-lopputurnaus vuonna 1966 oli yksi lajihistorian käännekohdista. Kisojen karsintaan osallistui ennätykselliset 74 maata ja jalkapallon emämaana pidetty Englanti saavutti ensimmäisen ja toistaiseksi ainoan maailmanmestaruutensa kukistamalla loppuottelussa Saksan Liittotasavallan jatkoajan dramaattisten vaiheiden jälkeen.


– Englannissa vuonna 1966 pelattuja MM-kisoja voidaan pitää eräänlaisena läpilyöntinä laajan televisioinnin ansiosta: tuolloin jalkapallosta tuli mediailmiö, joka vähitellen kaupallistui. Maailmansodasta oli kulunut parisenkymmentä vuotta ja Euroopassa elettiin eräänlaista hyvinvoinnin aikaa, jonka seurauksena esimerkiksi ihmisten vapaa-aika oli lisääntynyt.
Markkinavoimien ja urheilun välinen yhteistyö on nykyisin normaali ilmiö huippu-urheilussa: laajamittaisesta tuotemerkkien mainonnasta on muodostunut kiinteä osa jalkapallon MM-kisoja.

Markkinavoimien ja urheilun välinen yhteistyö on nykyisin normaali ilmiö huippu-urheilussa


– 70-luvulla tuotemerkkien mainonta käynnistyi toden teolla: esimerkiksi Coca-Cola ja Adidas olivat näkyvästi esillä vuoden 1974 kisoissa Länsi-Saksassa. Vuosien saatossa tuotemerkkien mainonta on jalkapallon ja koko huippu-urheilun saralla kasvanut suunnattomiin mittasuhteisiin. 90-luvulla käynnistynyt niin sanottujen taivaskanavien läpimurto vauhditti entisestään markkinavoimien ja huippu-urheilun välistä kiinteää suhdetta: urheilu on kulkenut entistä enemmän markkinavetoisempaan suuntaan.

Nevalan mukaan huippujalkapalloilu kriisiytyi 1980-luvun lopulla ja seuraavan vuosikymmenen alussa: kriisin avainsana oli väkivalta.

– Jalkapallohuliganismi lisääntyi. Tämä näkyi kentän ulkopuolella kannattajien välisinä yhteenottoina. Vuonna 1985 Brysselin Heysel-stadionilla ja vuonna 1989 Sheffieldin Hillsborough’lla yhteenotoissa kuoli kymmeniä ihmisiä. Tapahtumien seurauksena englantilaiset seurajoukkueet suljettiin vuosiksi kansainvälisistä kilpailuista. Liittojen toimesta väkivaltaa ryhdyttiin määrätietoisesti kitkemään katsomoista ja stadionien ulkopuolelta.


Myös Jalkapallo oli pelillisesti kriisissä.

– Ottelut olivat hidastempoisia ja joukkueet panostivat vahvaan puolustusvoittoiseen pelaamiseen, eikä kovilta ja väkivaltaisilta taklauksilta säästytty. Tilanne oli ongelmallinen niin kentällä kuin sen ulkopuolella.
Jalkapallossa toteutui rakenteellinen muutos. Vaikka niin sanottu fani-, pubi- ja kisakatsomokulttuuri sekä seurauskollisuus ovat työväenluokan keskuudessa edelleen voimissaan, niin perinteisen työväenluokkaisuuden sijaan jalkapallostadionit täyttyivät keskiluokkaan ja yläluokkaan kuuluvista kannattajista.

– Stadioneiden yleisön keskiluokkaistumiseen vaikutti suurelta osin se, että pääsylippujen hintoja nostettiin roimasti. Rahan merkityksen ja roolin lisääntymisen seurauksena jalkapalloilun sosiaalinen pohja muuttui erityisesti Englannissa: työväenluokkainen kannattajakunta väistyi vähitellen keski- ja yläluokkaisten katsojien tieltä. Muutoksen seuraavassa vaiheessa useat jalkapalloseurat irrottautuivat perinteisistä kannattajistaan ja ne siirtyivät liike-elämän haltuun.
Jalkapalloilu kasvoi 1990-luvulta lähtien ripeässä tahdissa menestystuotteeksi valtavine rahavirtoineen.

– Tähän ovat vaikuttaneet muun muassa jalkapallon laaja medianäkyvyys sekä pelaajamarkkinoiden vapautuminen vuonna 1995 niin sanotun Bosman-päätöksen seurauksena, joka loi nopeasti laajat kansainväliset pelaajamarkkinat. Bosman-päätöksen ohella pelaajamarkkinoiden kasvuun vaikuttivat muun muassa sosialismin romahtaminen Itä-Euroopassa ja aikaisempien siirto- ja matkustusrajoitusten poistaminen.

 

Täältä tullaan Venäjä!

Jalkapalloilun MM-kisojen lopputurnauksesta on muodostunut aikaisempaa enemmän kulutustapahtuma: itse peli uhkaa jäädä sivuosaan.

– Kisat ovat nykyisin suuria mediatapahtumia ja spektaakkeleita, joissa itse peli muodostaa yhden osan ja on ajoittain jopa sivuroolissa, koska monet lajin ulkopuoliset tekijät kuten esimerkiksi massiivisten stadioneiden rakentaminen ja oheistapahtumat ovat ottaneet oman osansa otteluista sekä kisahumusta. MM-kisat ovatkin osa jalkapallokulttuurissa yleisesti tapahtunutta muutosta.

Tulevan kesän maailmanmestaruuskilpailut tuovat isäntämaalle maailmanlaajuista julkisuutta sekä kisavieraita eri puolilta maailmaa. MM-kisojen onnistuminen on tärkeää isäntämaalle, mutta myös kansainväliselle jalkapalloliitolle.

– Kansainvälinen politiikka tuo omat jännitteensä kisojen ympärille: nähtäväksi jää, tuleeko Venäjä kätketysti ottamaan kantaa myös poliittisiin kysymyksiin. Tulevat Venäjän MM-kisat ovat poliittisesti huomattavasti herkemmät ja arkaluonteisemmat kuin mitä ne olisivat olleet silloin, mikäli isäntämaaksi olisi valikoitunut jokin toinen maa. Venäjä on maailmanpoliittisesta tilanteesta johtuen suurennuslasin alla ja lopputurnauksen moitteeton läpivienti on tulevissa kisoissa tavallistakin tärkeämpää.

– Tilanne on hieman samanlainen kuin vuonna 2010, kun Etelä-Afrikka ensimmäisenä Afrikan maana järjesti MM-kisat. Etelä-Afrikan onnistumista isäntämaana epäiltiin ja pohdittiin muun muassa sitä, miten kisat saadaan vietyä läpi ja miten infrastruktuuri ja järjestelyt toimivat.


Mikä tekee Venäjällä kesällä pelattavat MM-kisat mielenkiintoiseksi urheilullisesti ja poliittisesti?

– Jokainen MM-turnaus on aina omanlaisensa. Kansainvälisen politiikan näkökulmasta lähtökohta on hieman samanlainen kuin Moskovan kesäolympialaisissa vuonna 1980: vaikka sosialismin aikaiset jännitteet ovat purkautuneet, niin tietynlaiset mentaliteetit ja suhtautumistavat entisiä sosialistisia maita kohtaan ovat jossain määrin säilyneet.
– Urheilullisesti kisat tekee kiinnostavaksi se, että asetelmat ovat varsin tasaiset. Arvioideni mukaan: kisoissa on mukana monia maita, joilla on hyvät mahdollisuudet päästä kisoissa pitkälle. Tulevissa kisoissa ei ole selvää ennakkosuosikkia ja tulee muistaa, että MM-kisojen historia kätkee sisäänsä suuria yllätyksiä, Arto Nevala päättää.

Atik Ismail kaipaa pelikentille luovuutta, iloa ja leikkimieltä

Atik Ismail on suomalaisen jalkapallohistorian väriläiskä, suuri persoonallisuus, runoilija ja taiteilija. Atik on useamman vuosikymmenen ajan seurannut jalkapalloa pelaajana ja valmentajana. Hän pelasi pääsarjatasolla reilut parisataa ottelua ja maaliverkko heilui yli sata kertaa. Maaotteluita miehen tilille kertyi 26 ja maaleja seitsemän. Pelaajauran jälkeen mies on toiminut valmentajana monissa eri seuroissa.

– Lajina jalkapallo on muuttunut valtavasti 60- ja 70-luvuilta: ihailin suuresti kyseisenä aikana pelattuja MM-kisoja. Mielestäni arvokisat kärsivät inflaatiosta, koska futistarjontaa on valtavasti ympäri vuoden: televisiosta tulee jatkuvasti Mestareiden liigaa sekä muita seurajoukkueille suunnattuja turnauksia ja cupeja.

- Aikaisempina vuosikymmeninä loistavien jalkapalloilijoiden edesottamuksia oli oikeastaan mahdollista seurata ainoastaan arvokisoissa: nykyisin huippusuorituksia näkee televisiosta päivittäin



– Aikaisempina vuosikymmeninä loistavien jalkapalloilijoiden edesottamuksia oli oikeastaan mahdollista seurata ainoastaan arvokisoissa: nykyisin huippusuorituksia näkee televisiosta päivittäin. Tänä päivänä MM-kisat ovat itselleni yhdet kisat muiden joukossa. Eksoottiset maat ovat MM-kisojen suola ja kyseisten maiden edesottamuksia on aina mukava seurata: ne tuovat kisoihin väriä! Näin oli esimerkiksi Ranskassa vuonna 98, jolloin Jamaika taisteli tiensä lopputurnaukseen. MM-kisoissa on historian aikana pelannut suuria tähtiä Peléstä Zidaneen, mutta mielestäni kaikkien aikojen väriläiskä on ollut Maradona ”Jumalan käsineen”, loistavine yksilösuorituksineen ja elämändraamoineen. Venäjän kisoissa toivon menestystä pohjoismaisille joukkueille.

Atik Ismail opettaa junioreille pallonhallintaa 2012

Atik Ismail opettaa junioreille pallonhallintaa 2012


Onko rahalla nykyisin liian suuri rooli huippujalkapalloillussa ja miten raha on vaikuttanut jalkapallokulttuuriin?

– Onhan se käsittämätöntä, että osa tähtipelaajista saa pelaamisesta satojen miljoonien palkkioita. Vaikka jotkut pelaajat saattavat nousta ryysyistä rikkauksiin, niin totuus on se, että hyvin harvat pääsevät ammattilaisiksi. Rahan sijaan toivoisin jalkapalloon enemmän yhteisöllisyyttä, iloa ja yhdessä tekemisen riemua: aikanaan esimerkiksi pihapelit olivat tällaisia ilon ja riemun tyyssijoja.

Suomessa jalkapallosta tulee liian varhaisessa vaiheessa vakavaa.

– Nykyisin jo kolmevuotiaita kuskatakaan ohjattuihin harjoituksiin. Rahan roolin lisääntyminen jalkapallossa on sokaissut erityisesti joidenkin lapsien vanhemmat. Olen kolmenkymmenen vuoden aikana lapsia valmentaessani havainnut sen, että joukossa on suorastaan kipeitä vanhempia, jotka haaveilevat pojistaan uusia Jari Litmasia ja tytöistään Laura Kalmareita.
– Suomalaisen jalkapallokulttuurin alennustilasta kertoo osaltaan myös se, että juniorit kantavat yllään Messien ja Ronaldojen fanipaitoja, mutta Veikkausliigajoukkueiden paitaa en ole nähnyt aikoihin yhdenkään junnufutarin yllä.
Atik on Suomen kaikkien aikojen värikkäin futispersoona, joka peliesityksillään, mutta myös sanomisillaan iskosti nimensä yleisön mieliin. Atikin mukaan iloa ja leikkiä ei viheriöllä juurikaan enää nähdä.
– Jalkapallosta on tullut nopeampaa ja aggressiivisempaa. Kaipaisin futikseen enemmän vapautta. Legendaarinen jalkapalloilija Aulis Rytkönen totesi maajoukkuetta valmentaessaan minulle, että ”sinä olet keskushyökkääjä ja ylin pelaaja: tee mitä huvittaa. Teet maaleja, eikä sinun tarvitse kantaa huolta puolustamisesta.”

Myös Suomen kaikkien aikojen meritoitunein valmentaja Martti Kuusela saa Atikilta kiitosta.

– Vaikka hän saksalaisen jalkapallovalmentajakoulun käyneenä vaati muilta kurinalaisuutta, niin hän antoi meikäläiselle vapaat kädet ja mahdollisuuden toimia kentällä luovasti. Hän sanoi, että ”keskity maalintekoon ja vahdi vaikka maalivahtia jos katsot tarpeelliseksi.”
– Suomeen pesiytynyt oppikirjamainen valmentaminen on kaventanut yksilön mahdollisuuksia toteuttaa luovuuttaan pelikentillä. Muutamia poikkeuksia viheriöiltä vielä kuitenkin löytyy: he uskaltavat olla luovia, vapaita ja villejä!
Jalkapallo on maailman seuratuin ja pelatuin urheilulaji.
– Globaalisti lajiin on aina kuulunut vahvat tunteet, perinteet ja seurauskollinen kannattajakulttuuri. Jalkapalloa voi pelata käytännössä missä tahansa ja kun peli vihelletään käyntiin, niin tittelit katoavat, koska pallo itsessään on niin kiinnostava. Koska laji on äärimmäisen kiehtova, niin ainakin omaa nautintoani usein laimentaa se, että televisiolähetyksissä kommentaattorit puhuvat pelin päälle. Nautin hiljaisuudesta, eikä kaikkea tarvitse selittää: kuvaruutu kyllä kertoo kaiken oleellisen. Futis on kuitenkin jalointa livenä: alempien sarjojen pelejä on mukava käydä katsomassa, koska niissä on vielä perinteistä fiilistelyä ja voimien mittelyä jäljellä, Atik Ismail päättää!
 

Artikkeli on julkaistu Tiedonantajan numerossa 17/2018

 

Tekijä

Kirjoittajan artikkelit

Tilaa Tiedonantaja!

Politiikka

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.