Suomessa kokeiltiin työajan lyhentämistä 90-luvulla. Tuottavuus nousi ja kokeilu menestyi, mutta siitä huolimatta lyhennetty työaika ei jäänyt pysyvästi käyttöön.

Päätoimittaja Petra Packalén tiivisti Tiedonantajan 50-vuotisjuhlassa päätöksenteon Suomessa viimeiseltä kolmelta vuosikymmeneltä lauseeseen: Yksi askel eteenpäin, kaksi taaksepäin.

FT Maija Hakasen kirja kertoo työväenvallankumouksen ja sisällissodan sosiaalisesta ja poliittisesta taustasta, pakinkyläläisten arjesta, työväen järjestäytymisestä ja pyrkimyksistä sekä punakaartilaisten kovista vaiheista sodassa ja sen jälkeen vankileireillä.

Tasalukujen merkkivuosia tulee päätökseen vuoden vaihtuessa, joten on syytä hiukan kerrata, mitä opittiin ja mitä otetaan mukaan tuleville vuosille.

Suomesta tehtiin kovalla työväenluokan työllä tasa-arvoisempi, parempien työehtojen ja koulutuksen maa.

Urheilu ei ole yhteiskunnasta irrallinen saareke. Jalkapallon mestaruusmittelön alkaessa Tiedonantaja kertoo futisfaneille kisojen poliittisesta historiasta.

Suomalaiset tutkijat tuovat naisnäkökulmaa Kekkoslovakiaan.

Ei ole vaikea nähdä SSS-hallituksen ja työnantajien ”viiden prosentin kilpailukykyloikka” -politiikan ja 1920-30-lukujen politiikan yhteyksiä. Nyt on uuden hyvinvointimallin rakentamisen aika.

Mauri Perä (s. 1935) on kirvesmies ja pitkänlinjan ay-aktiivi. Perä teki päivätyön Rakennusliiton toimitsijana ja Kansainvälisen Rakennus- ja rakennusaineteollisuuden liiton pääsihteerinä. SKP:hen mies liittyi vuonna 1963 ja on toiminut puolueessa eri luottamustehtävissä kuten keskuskomiteassa ja poliittisessa toimikunnassa. Hän on myös toiminut Rauhanpuolustajien varapuheenjohtajana. Artikkelissa Perän mietteitä poliittiseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen liittyen ennen ja nyt.