Marxister behöver känna till historien för att kunna förändra framtiden, säger Ulf Modin. En omfattande utbildning ger en bra grund för samhällskritik och bättre världsbygge.

Tänä keväänä tulee kuluneeksi 150 vuotta Pariisin Kommuunin lyhytaikaisesta mutta kauaskantoisesta vallankumouksesta. Kommuuni julisti huhtikuussa 1871 alkaneeksi uuden politiikan aikakauden, jota piti leimaaman ”kokeellisuus, myönteisyys ja tieteellisyys.” 

Rosa Luxemburg puhui siirtomaakansojen puolesta ja varoitti nationalismin noususta ennen useimpia sosialisteja. Hän oli juutalainen, puolalainen ja saksalainen, mutta hänen yksi ja ainoa ”kotimaansa” oli sosialistinen internationaali. Tänään hän täyttää 150 vuotta.

Kuuban vallankumous täytti 60 vuotta tammikuussa 2019. Maa on keskellä uudelleenmäärittely­prosessia, jonka suunta ei ole vielä kenenkään tiedossa. Antti Halisen uutuuskirja antaa kriittisen näkökulman Kuuban ongelmiin.

Kuntavaaleissa yksittäisellä äänestäjällä on huomattavasti suurempi mahdollisuus osallistua tai vaikuttaa vaalitulokseen, kuin enemmän arvossa pidetyissä eduskuntavaaleissa. Kunnallinen toiminta ja päätöksenteko onkin pitkälti ollut se tekijä, jonka ansiosta maamme on nykyisin sellainen kun se on.

On mahdotonta puhua vakavasti länsimaisesta marxilaisuudesta ottamatta huomioon kristinuskon vaikutusta sen sosiaalisiin rakenteisiin, kirjoittaa Jones Manoel. Hänen mukaansa kristillisen perinteen vaikutus länsimaisessa marxilaisuudessa on vahvempi kuin usein halutaan myöntää.

Suomessa kokeiltiin työajan lyhentämistä 90-luvulla. Tuottavuus nousi ja kokeilu menestyi, mutta siitä huolimatta lyhennetty työaika ei jäänyt pysyvästi käyttöön.

Päätoimittaja Petra Packalén tiivisti Tiedonantajan 50-vuotisjuhlassa päätöksenteon Suomessa viimeiseltä kolmelta vuosikymmeneltä lauseeseen: Yksi askel eteenpäin, kaksi taaksepäin.

FT Maija Hakasen kirja kertoo työväenvallankumouksen ja sisällissodan sosiaalisesta ja poliittisesta taustasta, pakinkyläläisten arjesta, työväen järjestäytymisestä ja pyrkimyksistä sekä punakaartilaisten kovista vaiheista sodassa ja sen jälkeen vankileireillä.

Tasalukujen merkkivuosia tulee päätökseen vuoden vaihtuessa, joten on syytä hiukan kerrata, mitä opittiin ja mitä otetaan mukaan tuleville vuosille.

Suomesta tehtiin kovalla työväenluokan työllä tasa-arvoisempi, parempien työehtojen ja koulutuksen maa.

Urheilu ei ole yhteiskunnasta irrallinen saareke. Jalkapallon mestaruusmittelön alkaessa Tiedonantaja kertoo futisfaneille kisojen poliittisesta historiasta.

Suomalaiset tutkijat tuovat naisnäkökulmaa Kekkoslovakiaan.

Ei ole vaikea nähdä SSS-hallituksen ja työnantajien ”viiden prosentin kilpailukykyloikka” -politiikan ja 1920-30-lukujen politiikan yhteyksiä. Nyt on uuden hyvinvointimallin rakentamisen aika.

Mauri Perä (s. 1935) on kirvesmies ja pitkänlinjan ay-aktiivi. Perä teki päivätyön Rakennusliiton toimitsijana ja Kansainvälisen Rakennus- ja rakennusaineteollisuuden liiton pääsihteerinä. SKP:hen mies liittyi vuonna 1963 ja on toiminut puolueessa eri luottamustehtävissä kuten keskuskomiteassa ja poliittisessa toimikunnassa. Hän on myös toiminut Rauhanpuolustajien varapuheenjohtajana. Artikkelissa Perän mietteitä poliittiseen ja yhteiskunnalliseen tilanteeseen liittyen ennen ja nyt.