Emilia Palosen näkemyksiä paikallispolitiikan seminaarin alla

15.01.2016 - 11:45
(updated: 15.01.2016 - 12:22)
Emilia Palosen mukaan tulisi kyetä nykyistä enemmän vaikuttamaan siihen, ketkä käyttävät valtaa. (Kuva: Lauri Immonen)

Politiikan tutkija ja Helsingin yliopiston valtio-opin lehtori Emilia Palonen osallistuu lauantaina 23.1. Helsingissä järjestettävään SKP:n paikallispolitiikan seminaariin. Palosen aiheena seminaarissa on Lähidemokratia ja kokemukset osallistuvasta demokratiasta.

Asukasaktiivi

– Politiikan tutkimuksen lisäksi olen asukasaktiivi. Olen ollut Alppila seuran toiminnassa aktiivisesti mukana vuodesta 2010 lähtien. Muutettuani Maunulaan täällä alkoi asukkaiden oma demokratiahanke ja olen ollut toiminnassa mukana asukkaan roolissa sekä edustanut maunulalaisia Maunula-talon suunnittelussa. Olen järjestänyt hankkeeseen liittyen mm. asukaskokouksia ja erilaisia työpajoja, jossa on ollut mukana asukkaita ja virkamiehiä. Olemme toteuttaneet Maunula-taloon liittyvää osallistuvan suunnittelun prosessia.

Palosen mukaan Maunulan demokratiahankkeessa SKP:n Yrjö Hakasesta on ollut suurta apua.

– Hän tietää muun muassa miten prosessit kuntatasolla etenevät. Myös muutamia muita poliitikkoja on ollut mukana ja auttamassa meitä uimaan virkamiesten liiveihin.

Maunulasta osallistuvan demokratian malli

Palonen toivoo, että Maunulassa saataisiin aikaiseksi pitkäjänteinen osallistuvan demokratian malli, jota olisi tulevaisuudessa mahdollista käyttää osallistuvan suunnittelun mallina.

– Prosessi kiinnostaa itseäni demokratian näkökulmasta, eli kuinka hallintoa kyetään demokratisoimaan ja kuinka asukkaiden ääni saadaan kuulumaan muutenkin kuin ainoastaan poliitikkojen ja vaaleilla valittujen edustajien kautta. Kunnallisten prosessien tulisi olla lähtökohtaisesti avoimia, jotta mahdollisimman moni asukas pystyisi keskustelemaan näkemyksistään omaa lähiympäristöä koskevissa asioissa ja siten omalta osaltaan vaikuttamaan tehtäviin päätöksiin.

Lähidemokratia ja osallistuva demokratia

Palonen käsittelee tulevassa seminaarissa lähidemokratiaa ja kokemuksia osallistuvasta demokratiasta.

– Tarkoituksenani on valottaa kokemuksia Maunulasta ja sen osallistuvan demokratian prosessista: minkälaista osallistuva demokratia voisi olla, mitä olemme Maunulassa saaneet aikaan ja mitä olemme kehittäneet. Käsittelen puheenvuorossani erityisesti osallistuvaa demokratiaa ja osallistuvan suunnittelun prosessia. Lisää Maunulan demokratiahankkeesta voi käydä lukemassa netistä osoitteesta http://maunula.blogspot.fi/

Suomesta löytyy edelleenkin paljon kuntia, joissa valta on keskittynyt tietyille puolueille ja pienelle porukalle.

Demokratian eetos

Palosen mukaan esimerkiksi kuntauudistukset ja puheet metropoleista ovat lisänneet keskustelua lähidemokratiasta.

– Ihmiset kokevat, että heidän vaikutusmahdollisuudet vähenevät samalla kun kunnan ja valtuuston kokoa suurennetaan. Tällöin on luonnollista, että keskustelu lähidemokratiasta lisääntyy. Kunnan eri osissa lähidemokratia voi toteutua monin eri tavoin ja Suomessa alueellisia päätöksentekomekanismeja on kunnissa otettu käyttöön.

Palosen mukaan demokratiaa voidaan aina kehittää.

– Demokratia on eetos, jossa tarkoituksena on parantaa ja kehittää demokratiaa, eikä koskaan olla täysin valmiita. Parlamentaarisessa demokratiassa on paljon hyviä puolia, mutta se luotiin aikana, jolloin päätöksenteko oli väistämättä etäällä joten tarvittiin edustajia. Myös hallintoa olisi hyvä demokratisoida.

Palosen mukaan lähidemokratia ei ole erillinen sfääri muista demokratian ulottuvuuksista, vaan siinä heijastuvat monilla muilla aloilla esitellyt ideat paikallistasolla.

Valta kunnassa

Palosen mukaan yksi tapa lisätä lähidemokratiaa ja saada aikaan muutosta olisi mahdollisesti se, että samat henkilöt eivät vuodesta toiseen olisi tekemässä päätöksiä.

– Tietyssä mielessä voidaan olla huolissaan siitä, että monissa kunnissa samat henkilöt ovat pidempään olleet tekemässä päätöksiä. Lähidemokratian kannalta olisi hyvä, mikäli mahdollisimman monet asukkaista haluaisivat vaikuttaa asuinalueensa asioihin ja tehdä asioita yhdessä. Tällöin valtaa ei kasaantuisi liiaksi heille, jotka tulevat vaaleissa valituiksi.

Miten vallan keskittymistä samoille henkilöille olisi mahdollista vähentää?

– Paikallisessa päätöksenteossa aktiivien määrä on usein alueellista tai valtakunnallista pienempi, sillä luonnollisesti myös asukaspohja on pienempi. Tällöin valta keskittyy helposti samoille toimijoille. Mikäli lähi- ja metropolidemokratia olisi monimuotoista, vaikuttaa voisi eri tavoin, eikä valta keskittyisi samoille henkilöille tai tietynlaisia päätöksentekotapoja suosiville tahoille, Palonen toteaa.

– Vallan jakautuminen kunnissa on samalla hyvin paikkakuntasidonnainen kysymys. Keskeistä vallan jakautumisen näkökulmasta on esimerkiksi se, miten valta on historiallisesti jakautunut tietyllä paikkakunnalla ja minkälaisia tapoja vallan jakamisessa on totuttu käyttämään. Tulee miettiä sitä, onko kohtuullista, että samat henkilöt ovat pitkään päättämässä kuntalaisten asioista ja istuvat päätöksenteon kannalta keskeisissä asemissa esimerkiksi kaupunginhallituksessa. Mielestäni rotaatio, eli eräänlainen vaihtuvuus, olisi hedelmällistä päätöksenteon kannalta: tällöin eri ihmiset pääsevät käyttämään valtaa.

Puolueet voivat vaikuttaa uusiutumiseen

Palosen mukaan myös puolueet voivat omalta osaltaan vaikuttaa päätöksenteon uusiutumiseen.

– Puolueiden sisällä voitaisiin vaaleissa esimerkiksi vaihtaa kärkiehdokkaita. Tosiasia on kuitenkin se, että Suomesta löytyy edelleenkin paljon kuntia, joissa valta on keskittynyt tietyille puolueille ja pienelle porukalle. Ei ole hyvä, mikäli samat puolueet ja samat henkilöt ovat vallassa pitkään, koska se institutionalisoi vallan ja keskittää sitä tietyille yksittäisille henkilöille.

Palosen mukaan valta ei sinällään ole negatiivinen asia.

– Valta ei ole huono tai paha asia, mutta meidän tulisi kyetä nykyistä enemmän vaikuttamaan siihen, ketkä käyttävät valtaa sekä siihen miten ja mihin sitä käytetään.

Subjektin rooli

Palonen pitää demokratian, palveluiden ja kansalaisuuden välisen yhteyden hahmottamisen kannalta olennaisena subjektin roolia.

– Kansalainen subjektina hahmottaa oman roolinsa erilaisten muuttuvien rakenteiden, arkeensa ja ympäristöönsä liittyvien vaatimusten sekä toiveiden kautta. Palosen mukaan kyseinen rooli ei ole luontainen tai ennalta annettu, vaan kehittyy aikaa myöten rakenteiden ja subjektin oman hahmottamisen kautta.

Osuuskunnat ja aikapankit

Osuuskunta on myös lähidemokratian muoto.

– Osuuskunnassa tutustutaan alueen muihin asukkaisiin sekä kommentoidaan kunnallista päätöksentekoa. Osuuskunta on siinä tehtyjen valintojen kautta tapa ottaa kantaa paikallisella tasolla.

Nykyisin aikapankit ovat nousseet julkiseen keskusteluun.

– Vaihdantatalousajatus on modernisoitu urbaaniin yhteiskuntaan sopivaksi juuri aikapankeissa. Aikapankkitoiminta ei tarkoita sitä, että kaksi henkilöä vaihtaa keskenään palveluita, vaan työ tehdään suhteessa kolmanteen tahoon, eli aikapankkiin. Sitten työ kirjataan aikapankkiin paikallisella tasolla.

Aikapankkeja löytyy myös Suomesta: mitä valuuttaa niissä käytetään?

– Esimerkiksi Stadin aikapankissa valuuttana toimii tovi ja yksi tovi vastaa yhden tunnin työtä. Vaihtotoreja on erilaisia, mutta aikapankeissa kyse on nimenomaan aikapohjaisista talouksista, joissa jokaisen tunnin työ on samanarvoista. Aikapankkien ihanteena onkin aina ollut tasa-arvoinen yhteisö.

Lopuksi Palosen terveiset lukijoille:

– Kannattaa olla aktiivinen. Olkaa yhteydessä paikkakuntanne päättäjiin ja virkamiehiin: kuntalaisena sinulla on siihen täysi oikeus, koska virkamiehet ovat meillä töissä. Kaupunki on asukkaiden yhteisö, Palonen päättää.

Tekijä

Kirjoittajan artikkelit

Tilaa Tiedonantaja!

Kotimaa

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.