Kekkonen ja Lenin

Aimo Minkkinen21.09.2010

Presidentti Urho Kekkosen suhtautuminen Leniniin ja hänen ajatteluunsa on kiinnostava kysymys paitsi teoreettiselta myös käytännön poliittiselta kannalta. Kekkonen nimittäin omaksui ja alkoi toteuttaa Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa Leninin ajatusta yhteiskuntajärjestelmiltään erilaisten valtioiden rauhanomaisesta rinnakkainolosta. Kekkonen ymmärsi myös yhdistää Suomen itsenäistymisen Leninin kansallisuuspoliittiseen ajatteluun ja toimintaan.

Kekkonen ei vain perehtynyt Leninin poliittiseen ajatteluun vaan myös tutustui paikan päällä Leninin toimintaan liittyviin paikkoihin Tampereen Lenin-museossa, Moskovassa Lenin-keskusmuseossa, Kremlissä, Leninin mausoleumissa, Gorki Leninskijessä, Uljanovskissa, Leniningradissa Smolnassa.

Vuonna 1959 Kekkonen paljasti muistolaatan Suomen itsenäistymisen johdosta Leningradissa Smolnassa siinä huoneessa, jossa Leninin johtama kansankomissaarien neuvosto oli allekirjoittanut tunnustuksen Suomen itsenäistymiselle.

Kekkonen totesi muistolaatan paljastuspuheessaan: “Me suomalaiset tunnemme vilpitöntä kiitollisuutta Lokakuun vallankumousta ja sen johdossa ollutta suurta miestä kohtaan… Suomen kansan mielessä säilyy ikuisiksi ajoiksi Vladimir Iljitš Leninin kädenojennus pientä kansaa kohtaan. Suomen kansan mielestä ei koskaan häivy tämä suuri tapahtuma.“

Leninin 100-vuotisjuhlassa Helsingin yliopistossa 22.4.1970 pitämässään juhlapuheessa presidentti Kekkonen korosti Leninin suurta maailmanhistoriallista merkitystä valtiomiehenä. Suomalaisille Kekkonen piti Leninin toimintaa poikkeuksellisen tärkeänä, sillä Lenin vaikutti ratkaisevalla tavalla Suomen itsenäisyyden kansainväliseksi tunnustamiseksi. Kekkonen painotti asian periaatteellisesti ratkaisevaa puolta, joka sisältyy Leninin kansallisuuspolitiikkaan.

”Leninin osuuden merkitys Suomen itsenäisyyden historiassa on meillä aivan viime aikoihin saakka historioitsijain ja poliittisten kirjoittajien piirissä suuressa määrin riippunut asianomaisen kirjoittajan ideologisesta asenteesta. Sitä tosiasiaa, että Lenin 31.12.1917 allekirjoitti neuvostohallituksen puolesta Suomen itsenäistymistä koskevan tunnustamisen, ei tietenkään haluta kieltää, mutta teon motiivit on usein asetettu kyseenalaisiksi. Milloin selitetään syyksi neuvostovaltion ulkonainen hätätila, milloin sisäinen sekasorto, ts. hetken poliittisten ja sotilaallisten olosuhteiden mukanaan tuomat näkökohdat. Tällaisessa taktillisiin spekulaatioihin nojautuvassa kirjoittelussa tarkoituksellisesti sivuutetaan asian periaatteellisesti ratkaiseva puoli. Se sisältyy Leninin kansallisuuspolitiikkaan.”

Kekkonen totesi, että tunnustamalla Suomen itsenäisyyden Lenin kruunasi pitkäaikaisen työnsä Suomen autonomian puolustamisessa ja maan itsenäisyyden tunnustamisen puolesta. “On täysin perusteltua todeta, että Leninin kehittämä marxilainen kansallisuusideologia on ollut yhtenä peruskivenä Suomen itsenäisyyden historiassa.“ Kekkosen mielestä tämä tuli sitäkin selvemmin esiin, kun muistetaan, että Valkoisen Venäjän kenraalit haaveillessaan tsaarihallituksen palauttamisesta Venäjälle eivät vielä 1919 olleet taipuvaisia mihinkään Suomen itsenäisyyttä koskeviin myönnytyksiin.

”On totta, että Tampereelle vuonna 1946 perustettu Lenin-museo oli ensimmäinen ulkopuolella Neuvostoliiton. Emme voi kuitenkaan tällä seikalla paljon kerskua sen vuoksi, että meidän olisi pitänyt perustaa tämä museo jo 20 vuotta aikaisemmin.”

Aitona leninisminä Kekkonen piti pyrkimystä rauhallisen rinnakkaiselon vahvistamiseen ja todella kansainväliseen sivistykselliseen, kaupalliseen ja tieteelliseen vuorovaikutukseen. Leninin Kekkonen arvioi henkilöksi, jossa yhdistyvät suuren valtiomiehen ja etevän tutkijan roolit poikkeukselliseksi, ainutlaatuiseksi ilmiöksi historiassa. “Hänen kaikki pääteoksensa liittyvät politiikkaan, ja poliittisessa toiminnassaan hän toteutti Marxin ajatusta käytännöstä teorian koettelijana.“

Keskustelua

Työmies 1 vuosi, 7 kuukautta sitten 23.09.2010

Meillä ei olisi mitään hätää jos Kekkonen ja Lenin vain eläisivät ja meitä johtaisivat. Näitä kahta miestä minä arvostan suuresti ja heidän perintöään kunnioitan. Molemmat vahvat johtajat toimivat puhtaasta sydämestä tavallisen kansan puolesta, olivat aidosti rauhan asialla. Samaa ei voi sanoa nykyisistä poliitikoistamme. Kaikenmaailman tuuliviirejä ja homppeleita tarjotaan ihan presidentiksi asti. Kyllä ennen oli asiat paremmin.

PSillanpää 1 vuosi, 7 kuukautta sitten 24.09.2010

En kyllä millään malta olla laittamasta "lusikkaani" tähän Lenin-uskovaisen soppaan.
Lainataanko nyt Lenin mauseolimistaan ja Kekkonen Hietaniemestä sopien, että aika entinen on palannut! Vai miten "Työmies"?
Kyllä sinun odottamasi juna on mennyt jo vuosia sitten ja nyt aika tehdä uusia juttuja ja keksiä uusia ajatuksia.
Ne ajatukset, jotka vuosikymmiä sitten olivat "loistavia", niin niiden aika on mennyt jo vuosia sitten.
Oliko meillä Kekkosen aikaan demokratiaa? Kysyn vaan!

Pekka Järvinen 1 vuosi, 7 kuukautta sitten 24.09.2010

Kuten mielestäni yhdistit edesmenneen Presitenttimme Urho Kaleva Kekkosen Leninin kansallisuuspolitiikkaan on minulle uusi asioitten tarkastelupohja.

Leninin kansallisuuspolitiikka on poljettu
rujosti jalkoihin tämänpäivän klobaalia
maailmaa hallitsevien toimesta, joka
vaikeuttaa Leniniläistä ajattelua kansallisesta itsemääräämisoikeudesta.

Kehottaisin kaikkia tutustumaan Leniniläi-
seen kansallisuuspolitiikkaan, muta myös
sinulta Aimo apua siihen. Kiitos Aimo.

Realisti 1 vuosi, 7 kuukautta sitten 13.10.2010

Sattuu nyt vain olemaan niin, että Kekkonen on historiaa, ei ole realistista toivoa että syntyy joku uusi Kekkonen joka pistää asiat järjestykseen jne. Muistetaanpa sekin että EK:n(ohrana) parhaimpia agentteja aikoinaan oli juuri -Urho Kekkonen! Kuinka moni työväen aktiivi joutui Tammisaaren leirille kärsimään Kekkosenkin toimien johdosta?

Kekkonen muuten teki parhaansa jotta sai SKP:n hajalleen ja sopeutettua sen porvarilliseen hallitsemiseen. Sinisalon iloitessa Moskovassa v 56-palautti taksikuski hieman maanpinnalle, kun hoksasi kysyä Taselta, että "onko Kekkonen ollut SKP:n jäsen jo maanalaisuuden kaudellakin?" (kirjasta: Niin muuttuu maailma, T.Sinisalo) Joten tukevat mulla Kekkoselle.

PSillanpää 1 vuosi, 5 kuukautta sitten 25.11.2010

Työmies,23.09.2010, kirjoittamasi juttu tänne palstalle kertoi, että, jos "Lenin ja Kekkonen olisivat hengissä, niin kaikki olisivat hyvin"? No kirjoita tänne perusteluja, tai muuten sanon , että huijaat!

Ohje

  • Sähköpostiosoite tulee vain tiedonantaja.fi:n toimittajan tietoon.
  • Kommentit mieluiten omalla nimellä.
  • Maksimipituus on 2000 merkkiä.
  • Kommentti tulee näkyviin heti kun toimitus sen vahvistaa.
  • Toimitus pitää roskapostit poissa keskustelusta.

Bloggaaja esittelyssä

Aimo Minkkinen

Aimo Minkkinen

on Lenin-Museon johtaja Tampereelta.

Uusimmat tekijältä

Kimien valtakunnassa

02.05.2012

Kymmenen päivää Pohjois-Koreassa...

Lenin 2012

17.04.2012

Löytyykö Leniniltä sanottavaa tälle päivälle?

Sotiemme kotimaisesta taustasta

05.03.2012

Sopii kysyä, millainen olisi Suomi ja maailma, jos Suomen sodanaikainen johto olisi yhdessä Saksan natsien kanssa todella voittanut sodan.

Haavisto jatkaa Paasikiven linjaa

25.01.2012

Paasikiven näkemyksiä onkin syytä arvostaa Suomen turvallisuuspolitiikan kannalta.

Sirola ja Lenin

07.12.2011

Lenin vaikutti Sirolan tunteisiin voimakkaammin ja innostavammin kuin yksikään runoilija.

Eyolf Mattson Leninin luona

26.10.2011

Mattsson oli tuolloin vielä vähän yli kaksikymppinen poika.