Kiinan kommunistinen talousihme

Aimo Minkkinen31.01.2010

Juttelin Lenin-museossa Tampereella Guangzhoun (Kanton) pormestarin Zhang Guangningin kanssa. Puhe kääntyi siihen, että kommunistien johtama Kiina noudattaa Leninin talouspolitiikkaa. Lenin kutsui sitä Uudeksi talouspolitiikaksi (NEP) erotukseksi sotakommunismista.

Keväällä 1921 Lenin totesi, että hänen käsityksensä sosialismista on muuttunut perin pohjin. Hänen mielestään tuli hyödyntää markkinatalouden suomia mahdollisuuksia talouden ja kansan elintason kohentamiseksi. Taloudellisten ratkaisujen ei tarvitse olla täsmälleen ihanteiden mukaisia, kunhan ne ovat toimivia. Sosialismia kohti tule edetä kansan aloitteellisuuden, luovuuden, omatoimisuuden ja yritteliäisyyden kautta. Kaikki mikä toimii vie kohti kommunismia. Marxilaisen ajattelutavan mukaisesti talous on perustana yhteiskunnan eteenpäinmenolle. Tavoitteena on korkea työn tuottavuus. Sosialismiin tuli pyrkiä kiinteässä yhteydessä maailmantalouteen. Neuvosto-Venäjän talous ampaisikin heti nousuun.

Lenin tajusi, ettei 1920-luvulla ole odotettavissa edistyneissä länsimaissa pikaista vallankumousta. Siksi hän kehotti kääntämään sosialismin tulevaisuuden kannalta katseet maailman väestön valtaenemmistöön: Kiinaan, Intiaan, Vietnamiin, Latinalaiseen Amerikkaan, Afrikkaan.

Kommunistien vallan aikana näillä Leninin opeilla on Kiinassa saavutettu maailmanhistorian hurjin talouskasvu. Kymmenisen vuotta sitten Kiina oli vielä suhteellisen takapajuinen kehitysmaa. Kiina on kyennyt nostamaan 350 miljoonaa ihmistä nälänhädän partaalta ihmisarvoiseen elämään ja ruokkimaan miljardiväestön. Se on enemmän ja nopeammin kuin mikään muu maa koskaan on kyennyt maailmanhistoriassa. Kommunistit saavat ihmeitä aikaan. Kiina etenee valitsemallaan tiellä suunnitelmallisesti.

Kommunistinen puolue pyrkii myös parhaansa mukaan huolehtimaan markkinatalouden väistämättä mukanaan tuomien sosiaalisten epäkohtien (eriarvoisuus, korruptio) korjaamisesta. Näin hurja eteenpäinmeno ei tietenkään suju ongelmitta. Tarvitaan kontrolloitua markkinataloutta ja kommunistisen puolueen päättäväistä valtaa.

Kaiken lisäksi Kiina on niin tärkeä osa maailmantaloutta, että voidaan sanoa sen pelastaneen kapitalismin tuoreessa kriisissä maailmantalouden täydelliseltä romahtamiselta. USA on velkaa Kiinalle 800 miljardia dollaria ja se kattaa budjettivajeensa kiinalaisilla lainoilla. Kiinassa on esimerkiksi maailman suurimmat automarkkinat, siis suuremmat kuin Yhdysvalloissa. Kiina on maailman suurin vientimaa.

Kiinan omat raaka-ainevarat ovat suhteellisen pienet. Siksi se satsaa merkittävästi Afrikkaan ja esimerkiksi Turkmenistanista Kiinaan johtava uusi maakaasuputki kuljettaa vuosittain huimat 40 miljardia kuutiota kaasua vuodessa.

Ylipäätänsä kommunistien johtama Kiina on nousemassa maailman ykkösvaltioksi.

Keskustelua

Aloita keskustelu aiheesta! Kommentit peilautuvat automaattisesti keskustelupalstalle.


Ohje

  • Sähköpostiosoite tulee vain tiedonantaja.fi:n toimittajan tietoon.
  • Kommentit mieluiten omalla nimellä.
  • Maksimipituus on 2000 merkkiä.
  • Kommentti tulee näkyviin heti kun toimitus sen vahvistaa.
  • Toimitus pitää roskapostit poissa keskustelusta.

Bloggaaja esittelyssä

Aimo Minkkinen

Aimo Minkkinen

on Lenin-Museon johtaja Tampereelta.

Uusimmat tekijältä

Haavisto jatkaa Paasikiven linjaa

25.01.2012

Paasikiven näkemyksiä onkin syytä arvostaa Suomen turvallisuuspolitiikan kannalta.

Sirola ja Lenin

07.12.2011

Lenin vaikutti Sirolan tunteisiin voimakkaammin ja innostavammin kuin yksikään runoilija.

Eyolf Mattson Leninin luona

26.10.2011

Mattsson oli tuolloin vielä vähän yli kaksikymppinen poika.

Punapäällikkö Verner Lehtimäki

30.08.2011

Lehtimäki oli keväällä 1918 Tampereella itäisen rintaman ylipäällikkönä ja Hugo Salmelan kuoltua punaisten ylipäällikkönä.

Patsasagitaatiota ja monumentaali-propagandaa

03.08.2011

Historian esimerkit osoittavat, että muistomerkit puhuttelevat.

Lenin ja kommunistit Kiinassa

15.06.2011

Aasia on astuva historian etunäyttämölle tulevaisuudessa Venäjän vallankumousta seuraten, Lenin totesi vuonna 1922.

Väinö Linna ja itänaapuri

22.05.2011

Kun Neuvostoliiton syntymä oli Suomen itsenäisyyden edellytys, olisi Linnan mielestä luullut, että molempien valtioiden välisten suhteiden kehitykselle olisi mitä parhaat lähtökohdat.

Gylling ja Lenin: kansallisuuspolitiikka

11.03.2011

Molempien lähtökohtana kansallisuuskysymyksen ratkaisemisessa oli johdonmukainen ja horjumaton kansanvaltaisuus.

Lenin ja Kuusinen: puolueteoria

24.02.2011

Leninin merkittävin panos marxismin teoriaan on hänen oppinsa kommunistisen puolueen roolista etujoukkona vallan valtaamisessa ja sosialismin rakennustyössä.

Kuusinen ja Lenin, 2. osa

07.02.2011

Nyt jatkuu Kuusisen ja Leninin saga.

Kuusinen ja Lenin, 1. osa

22.12.2010

O.W.Kuusisella oli mahdollisuus nähdä Lenin ensi kerran vuonna 1910 Kööpenhaminan kansainvälisessä sosialistikokouksessa.

Tolstoi ja Lenin

30.11.2010

Tolstoi oli merkittävin Venäjän suurista kirjailijoista, jotka valmistivat maaperää Venäjän vallankumouksille.

Majakovski majakkana

25.10.2010

"Opiskelisin venäjänkielen pelkästään sen takia, että se on Leninin puhuma kieli", kirjoitti neuvostorunoilija.

Kekkonen ja Lenin

21.09.2010

Kekkonen toteutti Suomen ja Neuvostoliiton välisissä suhteissa Leninin ajatusta yhteiskuntajärjestelmiltään erilaisten valtioiden rauhanomaisesta rinnakkainolosta.

Venäjän modernisaatio

31.08.2010

Suomalaisia pitää kiinnostaa mitä yli tuhannen kilometrin mittaisen itärajan takana tapahtuu ja suunnitellaan.

Kommunismin liikkuvat kokoelmat

07.08.2010

Poliittinen liike on hukassa ilman elävää suhdetta menneisyyteensä.

Venäläinen kulttuuri

22.06.2010

Moni kommunismiksi kuviteltu asia onkin itse asiassa venäläisyyttä.

Lenin päivitettynä

24.05.2010

Leniniin on suhtauduttu aina hyvin ristiriitaisesti. Hän on hyvä köyhille ja paha rikkaille.

Jyri Jaakkolan aatteet eivät kuole

03.05.2010

Kommunalismin tavoitteena on suora demokratia.

Tampereen kommuuni - muistellaan historiaa

26.03.2010

Tampereella keskustellaan pormestarimallista ja suorasta kansanvaalista. Kaupungin historiasta löytyy malliesimerkki suorasta kansanvallasta.

Minä ja Lenin-museo

09.03.2010

Törmäsin Leniniin opiskellessani Tampereen yliopistossa 1960-luvun lopulla.

Talvisodassa henkiä meni tuhansittain

23.02.2010

Talvisota on onneton ja surullinen luku Suomen ja itänaapurimme suhteiden historiassa.

Kiinan kommunistinen talousihme

31.01.2010

Kommunistien vallan aikana Leninin opeilla on Kiinassa saavutettu maailmanhistorian hurjin talouskasvu.