Nahuat selättivät Meksikon hallituksen

03.02.2011 - 08:13
(updated: 09.10.2015 - 10:59)

Olin kolme kuukautta kenttätöissä Alto Balsasin alueella Pohjois-Guerrerossa San Juan Tetelcingon kylässä. Osavaltion pohjoinen osa on perinteisesti ollut poliittisesti ja ideologisesti hyvin edistyksellinen. Esimerkiksi Tepecoacuilco de Trujanon kunta on näytellyt tärkeää osaa niin taistelussa itsenäisyydestä kaksisataa vuotta kuin vallankumouksessa sata vuotta sitten. 1990-luvun alussa alueen 50 seitsemään erilliseen kuntaan kuuluvaa nahuatlinkielistä yhteisöä järjestyivät vastarintaliikkeeksi torjuakseen Kansallisen sähkökomission (CFE) kaavaileman San Juan Tetelcingon mittavan patoprojektin. Historiallisesti intiaanikylien hallinto on jaettu seitsemän kunnan kesken, jotta intiaanit olisivat aina tarkoituksellisesti vähemmistö omassa kunnassaan.

Alkuperäiskansojen omaehtoisen järjestäytymisen merkkipaaluksi luettava Alto Balsasin nahuakylien neuvosto (CPNAB) uhmasi geopoliittista hajota ja hallitse –mallia suoralla kylätason toiminnallaan, joka pyrki haastamaan kunta-, osavaltio- ja liittovaltiotason päättäjät. Nahuaintiaanit sulkivat pääkaupungista Acapulcoon kulkevan moottoritien useaan otteeseen, kävelivät Méxicoon, tapasivat presidentin, voittivat medioiden huomion ja kansainvälisen tuen puolelleen sekä osoittivat mieltään mitä kekseliäimmillä tavoilla aina nälkälakosta naivistiseen amate-taiteeseen. Myös akateemisen yhteisön tuki vastarintaliikkeelle oli alusta asti tärkeä osa taistelua, sillä eräs nimettömänä pysyttelevä amerikkalainen antropologi paljasti alun perin patosuunnitelmat kylien asukkaille.

Toteutuessaan pato olisi haudannut alleen noin 50 kyläyhteisöä, jotka olisivat menettäneet prosessissa esi-isiensä maat, kotinsa ja ehkä jopa kielensä ja kulttuurinsa. Heidän olisi täytynyt siirtyä ylemmäs vuoristoon, jossa ei olisi ollut mahdollisuutta rakentaa kaivoja vedensaannin turvaamiseksi. Vuosien 1991-1993 aikana atsteekkien jälkeläisinä tunnettu nahuakansa onnistui perumaan Maailmanpankin rahoituksen ja saamaan osavaltion kuvernöörin lupaamaan patoprojektin peruuntumisen toistaiseksi. Kuin kruununa Meksikon historian tiettävästi ensimmäiselle alkuperäiskansojen suuren luokan voitolle liittovaltiotason hallituksesta, jopa presidentti laittoi nimensä kuvernöörin kirjeen marginaaliin. Kyseessä on myös ensimmäinen kerta kun intiaanikansojen vastarinta raportoitiin laajasti kansallisissa medioissa. Alto Balsasin nahuakansojen neuvosto toimi lisäksi esimerkkinä Chiapasin osavaltion zapatisteille, jotka ammensivat oppia Guerreron tapahtumista muun muassa mediastrategiansa suhteen. Toisaalta nahuakansa näytti muille Meksikon veljeskansoilleen, mitä voimien yhdistämisellä voidaan saada aikaan. Voittoisa vastarinta tuotti myös vaihtoehtoisen kylien tarpeista ponnistavan alueellisen kehityssuunnitelman, jota on toteutettu viimeisten lähes 20 vuoden aikana.

Nahuat ovat myös haastaneet kuluneina vuosikymmeninä kapitalistisen talousjärjestelmän kahdella toisiaan täydentävällä strategialla. Ensinnäkin alueen talous on pitkälti omavaraista, joten riippuvuus rahasta ei ole aivan välttämätöntä selviytymiselle. Nahuat kalastavat ahkerasti Balsasin joella ja viljelevät maissia. Palkokasvit ja yrtit ovat tavanomaisia kotien puutarhoissa. Toiseksi nahuat ovat pioneereja meksikolaisessa käsityössä. He oivalsivat jo varhain 1960-luvun alussa monet niistä eduista, joita kansainvälinen matkailu voi tuoda. Voitaisiinkin sanoa, etteivät nahuat halua integroitua kansalliseen talousjärjestelmään, joka toisi mukanaan poliittisen kontrollin, säännölliset työajat ja palkanmaksun. Sitä vastoin he omistautuvat syklittäin töille kylässä, kotona, muissa kaupungeissa, ulkomailla ja turistien keskuudessa. Näin ollen heidän tulonsa eivät kärsi tavanomaisista suhdannemuutoksista, vaan paikallinen luonto, käsityöbisnes ja Yhdysvalloista tulevat rahalähetykset luovat pohjan talousjärjestelmälle, joka sallii omaehtoisen kulttuurin toteuttamisen.

Nahuat ovat Meksikon suurin alkuperäiskansa, jonka yli kahden miljoonan väestö asuu pääasiassa viiden osavaltion alueella, vaikka nahuatlia puhutaan historiallisesti lähes kaikissa osissa Meksikoa ja siirtolaisuuden myötä yhä enemmän myös Yhdysvalloissa ja Kanadassa. Lisäksi merkittävä enemmistö Meksikon nimistöstä on nahuatlinkielistä aina maan nimeä myöten. Atsteekit, tai paremminkin omakielisti ilmaistuna mexicat, olivat Mesoamerikan kulttuurikansoista kaikkein laajimman vaikutteiden verkoston omannut väestö, sillä uto-atsteekkisten kielien puhujia tavataan yhä aina Yhdysvaltojen eteläosasta Nicaraguaan ulottuvalla alueella. Espanjalaisvalloituksen ja kolonialismin alkuaikoina nahuatl tunnettiin latinanveroisena yleiskielenä Pohjois- ja Keski-Amerikassa.

Tekijä

Kirjoittajan blogikirjoitukset

Tekijä

Kirjoittajan blogikirjoitukset

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.