Viipurin Lenin-museo

09.02.2016 - 15:00
(updated: 18.12.2019 - 13:39)

Viipurin Lenin-museon on herännyt henkiin ”Ruususen unestaan”. Kuusikymmentä vuotta sitten perustettu museo on nyt Viipurin kaupungin huostassa ja toimii aktiivisesti. Viipurin Lenin-museon johtaja Nadezhda Zabavskaja on ryhtynyt kehittämään innolla museota. Museo on erinomainen käyntikohde myös suomalaisille Viipurin kävijöille.

Nadezhda Zabavskaja on tutkinut Leniniä vuoden 1917 syksyllä nykyisessä museotalossa piilottaneiden suomalaisten sosialistien Lyyli ja Juho Latukan kohtaloita Neuvostoliitossa. Vuoteen 2008 saakka Pietarin poliittisten dokumenttien arkistossa säilytetyt aineistot Latukoista olivat luokiteltu salaisiksi. Avautuneista arkistoaineistosta käy ilmi, että Latukoiden talossa piileskelivät Leninin lisäksi venäläiset vallankumoukselliset Krasin, Burenin ja Ignatjeva.

Lyyli Latukka oli aktiivi työläisnaisliikkeessä. Niinä päivinä kun Leninin Ivanovin salanimellä piti tulla Viipuriin Latukoiden luokse, Lyyli joutui lähtemään Helsinkiin naisten edustajakokoukseen. Hän jätti Leninin vastaan ottamisen sisarensa Hildur Haaralan huoleksi.

Kun Lyyli palasi Viipuriin, hän kuuli siskoltaan että vieras on ”aika hauska ukko!”. Keskusteltuaan Leninin kanssa Lyyli Latukka totesi, että Lenin ymmärsi ennen kaikkea antaa arvon ja tunnustuksen naisen työlle kodissa ja sen ulkopuolella.

Lyyli Latukka oli vuonna 1918 suomalaisten lastenkodin johtajana ensin Pietarissa ja sen jälkeen kaksi vuotta Tverissä. Lyyli Latukka toimi Työläis- ja talonpoikaisnainen (vuodesta 1932 Neuvostonainen) lehden vastaavana toimittajana 1925-1937. Lehden painos oli parhaimmillaan 10000. Lyyli Latukka toimi myös Lännen vähemmistökansojen yliopistossa leninismin opettajana Leningradissa.

Vuonna 1936 Lyyli Latukka erotettiin työpaikastaan ja puolueesta. Häntä syytettiin kuulusteluissa siitä, että hän oli majoittanut luonaan ”vihollisten” lapsia. Kyseessä oli Leniniä suojelleen Kustaa Rovion poika ja Leninin tuttavan Oskari Tokoin tytär. Leninin itsensä majoittamista ei katsottu niin raskauttavaksi kuin edellä mainittuja. Lyyli Latukka teloitettiin ampumalla maaliskuussa 1938.

Juho Latukka oli viipurilaisen Työ-lehden toimittaja, Viipurin punakaartin päällikkö ja pietarilaisen Vapaus-lehden päätoimittaja marraskuusta 1918. Juho Latukka keskusteli heinäkuun lopussa 1918 puolisentoista tuntia Leninin kanssa Kremlissä Suomen asioista ja suomalaisten punapakolaisten auttamisesta Neuvosto-Venäjällä. ”Onhan nyt meidän vuoromme auttaa teitä”, Lenin totesi. Elokuussa 1918 Lenin kirjoitti ulkoasian kansankomissaarille Tshitsherinille kirjelapun, jossa pyysi järjestämään Latukalle työpaikan Sveitsiin. Tuo Leninin toivomus ei toteutunut.

Vuoteen 1925 Juho Latukka työskenteli Lännen vähemmistökansojen yliopiston suomalaisen sektorin vararehtorina. Hän kuoli 40-vuotiaana vuonna 1925.

Viipurin Lenin-museo on ottanut asiakseen nostaa esiin näiden suomalaisten työväenliikkeen aktivistien muiston.

Tekijä

Kirjoittajan artikkelit

Tekijä

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.