Kuusinen ja Lenin, 1. osa

22.12.2010 - 12:14
(updated: 09.10.2015 - 10:59)

O.W.Kuusisella oli mahdollisuus nähdä Lenin ensi kerran vuonna 1910 Kööpenhaminan kansainvälisessä sosialistikokouksessa. Lenin osallistui kokouksessa osuustoimintajaostoon. Siellä hänen tekemäänsä ehdotusta kannatti Väinö Tanner. Lenin totesi osuustoiminnan merkityksestä 1920-luvulla: ”Sellainen sivistyneen osuustoimintaväen järjestelmä, kun tuotantovälineet ovat yhteiskunnallisessa omistuksessa ja proletariaatti on voittanut luokkana porvariston, on sosialismin järjestelmää.”

Vuoden 1917 kesällä ja alkusyksystä Kuusinen pohti Suomen valtiosääntöä ja tukeutui ajatuksissaan Sveitsin malliin demokratiasta. Kuusisen ehdotus vastasi pääosin Suomen perustuslakia ennen vallan luovuttamista Euroopan Unionille. Lenin tapasi Kuusisen. Lenin kirjoitti Helsingissä valtioteoreettista tutkielmaansa ”Valtio ja vallankumous”. Kuusisen mukaan tapaaminen oli innostava ja Lenin kehotti suomalaisia sosialidemokraatteja toimimaan Kerenskin hallitusta vastaan.

Kuusinen muisteli myöhemmin, että vasemmistolaiset työväenedustajat taistelivat Suomen eduskunnassa Leninin kannustamina Suomen itsemääräämisoikeuden puolesta. Kuusisen mukaan taantumukselliset porvarilliset puolueet halusivat tavattoman itsepintaisesti pitää Suomen Venäjän holhouksessa. ”Kun meidän vihdoin onnistui saada eduskunnassa äänten enemmistö kannattamaan lakiehdotusta tuon vuosisataisen holhouksen lopettamisesta, niin Suomen taantumukselliset kääntyivät Kerenskin hallituksen puoleen ja saivat aikaan eduskunnan hajotuksen.”

Marraskuussa 1917 suurlakon aikoihin Lenin lähetti kirjeen Kuusiselle ja muille suomalaisille vasemmistososialidemokraattien johtomiehille. Hän kirjoitti: ”Mitä suurimmaksi ilokseni olen kuullut suomalaisilta ystäviltäni, että te olette Suomen sosialidemokraattisen työväenpuolueen vallankumouksellisen siiven kärjessä ja käytte taistelua sosialistisen työväenvallankumouksen puolesta. Venäjän vallankumouksellisen proletariaatin nimissä voin vakuuttaa, että Suomen työläisten suuret järjestäjänlahjat, korkea kehitystaso ja demokraattisissa laitoksissa saatu pitkäaikainen poliittinen kouliutuneisuus auttavat heitä toteuttamaan menestyksellisesti Suomen sosialistisen uudelleenjärjestelyn.”

Lenin ei puhu mitään vallan vaihtamisen väkivaltaisesta luonteesta, ei proletariaatin diktatuurin välttämättömyydestä, ei kansalaissodasta. Vallan vaihto Suomessa toteutuisi Leninin kirjeen luoman näkemyksen mukaan varsin kivuttomasti, väkivallattomasti ja rauhanomaisesti ”sosialistisena uudelleenjärjestelynä”. Tähän ei porvaristo suostunut, vaan aseisti suojeluskunnat väkivaltaan.

Kuusisen arvion mukaan vallankumouksen hengetär lensi marraskuun suurlakon aikaan Suomen yli, mutta siihen ei osattu tarttua. Tammikuussa 1918 vallankumousyritys sitten puhkesi.

Vuoden 1918 vallankumousyrityksen opetuksista Kuusinen kirjoitti: ”Ainoastaan leninismi – kansainvälisen proletariaatin voitokas teoria, strategia ja taktiikka – olisi voinut olla Suomen työväenliikkeen opettajana. Mutta Suomen sosialistit eivät silloin tunteneet Leninin oppia. Siltasaarelaiset ”teoreetikotkin” olivat niin tietämättömiä, etteivät he ennen v. 1918 olleet lukeneet yhtään Leninin kirjoitusta (joista vain ani harva silloin lienee olleetkaan käännettynä kielille, joita Suomessa osattiin lukea).”

Vallankumousyrityksen epäonnistumisen jälkeen Venäjälle paenneet suomalaiset vasemmistolaiset kokoontuivat elo-syyskuun vaihteessa 1918 perustamaan uutta järjestöä – Suomen kommunistista puoluetta. Leninin oli määrä tulla tervehtimään perustavaa kokousta, mutta häntä vastaan tehtiin murhayritys eikä hän päässyt kokoukseen. Kuusisen johdolla laadittiin SKP:n perustavan kokouksen avoin kirje toveri Leninille. Siinä todettiin: ”Täällä Venäjällä me olemme saaneet läheltä seurata tähänastisen maailmanhistorian suurinta vallankumousprosessia, ensimmäistä suurta sosialistista vallankumousta.”

Tekijä

Kirjoittajan blogikirjoitukset

Tekijä

Kirjoittajan blogikirjoitukset

Kommentit (24 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.