Kommunismin liikkuvat kokoelmat

07.08.2010 - 09:12
(updated: 09.10.2015 - 10:59)

Museoviraston on myöntänyt projektiavustuksen Lenin-museon ja Työväenmuseo Werstaan ”Kommunismin liikkuvat kokoelmat” hankkeelle. Projektin tarkoituksena on tallentaa suomalaisen kommunistisen liikkeen toiminnan aineistoa ja esineistöä näihin ammatillisesti hoidettuihin museoihin. Jokainen kommunisti ymmärtää, mikä merkitys on liikkeen historiallisen aineiston tallentamisella ja tutkimisella. Myös historiasta käydään luokkataistelua ja pyritään painamaan asioita unohduksiin. Poliittinen liike on hukassa ilman elävää suhdetta menneisyyteensä.

Työväenmuseo Werstas on työelämän ja sosiaalihistorian valtakunnallinen erikoismuseo, joka toimii Finlaysonin historiallisella tehdasalueella Tampereen ydinkeskustassa. Museon kokoelmissa on noin 70.000 esinettä ja 350.000 valokuvaa. Werstaan tallennusvastuulle lukeutuu suomalainen työväenliike ja sen osana myös kommunistiset liikkeet.

Lenin-museo on erikoismuseo, jonka kokoelmissa on noin 25.000 esinettä ja 18.000 valokuvaa. Neuvostoliiton hajoaminen on tehnyt Lenin-museosta kokonaisen historiallisen aikakauden asiantuntijan ja erityisesti nuorison kulttikohteen.

Työväenmuseo Werstaan ja Lenin-museon kokoelmissa on vuosien mittaan syntyneitä päällekkäisyyksiä. Werstaalla on kokoelmissaan neuvostoliittolaista ja vastaavasti Lenin-museolla suomalaisesta työväenliikkeestä kertovaa aineistoa.

Suomen Kommunistisen Puolueen perustivat luokkasodan voittaneiden terroria Moskovaan paenneet punaiset elokuussa 1918. SKP oli perustamisestaan lähtien kielletty Suomessa. Puolueen johto toimi etupäässä Neuvostoliitossa ja Suomessa puolueen aktiivit toimivat maan alla tai vaikuttivat muiden järjestöjen kautta.


Talvi- ja jatkosodan aikana kommunistiksi epäiltyjä rauhanaktivisteja suljettiin turvasäilöön, mutta jatkosodan päätyttyä SKP aloitti julkisen toimintansa. Puolueesta kasvoi nopeasti kymmenien tuhansien ihmisten joukkopuolue, jolla oli kattava järjestörakenne ympäri maata. SKP oli väkilukuun suhteutettuna yksi Länsi-Euroopan suurimmista kommunistipuolueista. Vaaleihin SKP osallistui yhteistyöpuolue Suomen kansan demokraattisen liiton avulla. SKDL oli yksi eduskunnan suurimmista puolueista aina 1980-luvulle saakka.

Neuvostoliiton hajoaminen ja reaalisosialismin kaatuminen Itä-Euroopassa jättivät lähtemättömän jälkensä suomalaiseen kommunismiin. SKP:lla oli myös huomattava taloudellinen omaisuus, joka tuhoutui 1980-luvun pörssikeinottelun seurauksena.

Kommunistisesta toiminnasta kertovat kokoelmat syntyivät useista eri lähteistä: esimerkiksi SKP:n konkurssin yhteydessä puolueen hallussa olleet museokokoelmat päätyivät Werstaalle. Työväenaatteen museon kokoelmat siirrettiin Kansan Arkistosta Werstaalle. Erilaisia työväenliikkeen historiaan liittyviä museokokoelmia hankittiin useista eri lähteistä ja niiden mukana siirtyi myös Neuvostoliittoon liittyvää esineistöä. Esimerkiksi Kulttuuritalolta saadussa lahjoituksissa on myös neuvostoesineistöä.

Lenin-museon kokoelmat ovat vuosien mittaan laajentuneet Leniniin liittyvästä aineistosta neuvostosuhteiden ja suomalaisten Neuvostoliitossa toimimisen historiaan. Kokoelmiin on samalla päätynyt suomalaiseen kommunismiin liittyvää aineistoa, jolla ei ollut yhteyttä Neuvostoliittoon. Lenin-museo on ollut kommunistiselle liikkeelle tärkeä kulttuurivaikuttaja ja läheiseksi koettu muistiorganisaatio. Monet vapaaehtoiset halusivat lahjoittaa kommunistisen liikkeen historiaan liittyvää aineistoa juuri Lenin-museolle. Katsottiin parhaaksi ottaa vastaan myös sellaisia lahjoituksia, jotka eivät suoraan liittyneet museon toimialueeseen. Lenin-museon kokoelmiin on kertynyt esineitä, maalauksia, valokuvia ja painettua materiaalia muun muassa vuoden 1918 sisällissodasta, SKP:n ja SKDL:n paikallisesta toiminnasta, maailman nuorison ja ylioppilaiden rauhan ja ystävyyden festivaaleista sekä kommunistien mittavasta rauhantyöstä.

Museoiden kokoelmapoliittisissa ohjelmissa on selvästi linjattu museoiden kokoelmaprofiilit, joiden mukaisesti aineistoja tullaan siirtämään kahden museon välillä.

Tekijä

Kirjoittajan blogikirjoitukset

Tekijä

Kirjoittajan blogikirjoitukset

Kommentit (2 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.