Protuleirien suosio on ollut kasvussa ja leirit on ilmoittauduttu täyteen vuosi vuodelta yhä lyhyemmässä ajassa. Tänä kesänä niille osallistuu lähes 1000 leiriläistä. Protuleirillä keskustellaan ja väitellään yhteiskunnallisista, filosofisista ja omaan elämään liittyvistä teemoista.
Vuoden työväentutkimus 2020 -palkinto myönnettiin Markku Liljeströmille ja kunniamaininta Sanna Lönnforsille
Vuoden työväentutkimus -palkinto 2020 on jaettu tänään. Palkinto jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaalle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta.
Vuoden työväentutkimus 2020 -palkinto myönnettiin Markku Liljeströmille teoksesta Metallin mies: Valdemar Liljeströmin elämä 1902–1960. Markku Liljeströmin kirjoittama elämäkerta isästään Valdemar Liljeströmistä, Metallityöväen Liiton puheenjohtajasta, Neuvostoliittoon suuntautuneen itäviennin takuumiehestä ja moninkertaisesta ministeristä on vankasti kontekstualisoitu työmarkkinajärjestöjä, ulkomaankauppapolitiikkaa sekä SDP:n 1950-luvun lopun puoluehajaannusta koskevaan alkuperäisaineistoon ja tutkimuskirjallisuuteen. Teoksessa vakuuttaa huolellinen ja perusteellinen empiirinen tutkimustyö, jossa lähteinä on hyödynnetty sekä työntekijä- että työnantajapuolen aineistoja. Palkinnon suuruus on 1 000 euroa.
Kunniamaininta myönnettiin Sanna Lönnforsille teoksesta Pyhtää sisällissodassa. Lönnförsin teos edustaa kiihkotonta paikallishistoriaa vuosien 1917–1919 tapahtumista Pyhtään pitäjässä. Pyhtään kaksikielisyys, Stockforsin moderni tehdasyhteisö ja perinteinen maatalousyhteisö luovat olosuhteet, jossa yksi paikkakunta peilaa sodan laajempaa kuvaa pienoiskoossa. Teos kuljettaa suurta toimijoiden joukkoa, mutta kirjoittaja hallitsee sujuvan kerronnan. Huolellisesti viimeistelty teos hyödyntää ansiokkaasti myös traditiolähteitä. Palkinnon suuruus on 250 euroa.
Palkinto annetaan vuorovuosina akateemiselle tutkimukselle ja vuorovuosina sellaiselle ansiokkaalle tutkimukselle, jonka ei tarvitse täyttää yliopistollisen tutkimuksen kriteerejä. Vuonna 2021 palkinnosta kilpailevat ei-akateemiset tutkimukset. Mukaan hyväksyttiin vuosina 2019 ja 2020 ilmestyneet teokset. Vaikka kirjoittajat ovat etupäässä harrastajia, finaaliin valikoituneiden teosten taso oli poikkeuksellisen korkea. Finaalissa oli mukana myös Maija Hakasen teos Pakinkylän punainen kaarti, jonka kustansi TA-tieto.
Palkinnon myöntää Työväenperinne ry ja tapahtuman nauhoite on katsottavissa Työväenliikkeen kirjaston verkkosivuilla ja YouTubessa.
Kirjoittajan artikkelit
Tampereella järjestetään Natoa vastaan, rauhan puolesta! -mielenosoitus lauantaina 4. kesäkuuta. Marssi järjestäytyy klo 14:00 Sorin aukiolla, josta kuljetaan Jugendtorille. Järjestäjien mukaan Suomen liittyminen supervalta USA:n johtamaan sotilasliittoon merkitsee aseveljeyttä maailman kansoja vastaan, eikä se voi olla myöskään Suomen kansan etu.
Olemmeko me ihmisiä, jotka sotivat? Vai olemmeko me ihmisiä, jotka keskustelevat ja ovat järkeviä, kysyy Kommunistinuorten uusi puheenjohtaja Bex Tapanainen. Nuorisojärjestö otti vuosikokouksessaan selvän kannan: Suomen ei pidä liittyä Natoon.
- ‹ edellinen
- 3 / 76
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Ihmisoikeusrikos. Näin määrittelee muusikko Sepi Kumpulainen suomalaisen vanhustenhoidon tilan Susanna Helken ohjaamassa tuoreessa Armotonta menoa elokuvassa. Elokuvassa nähtävä hämeenlinnalainen lähihoitaja Tiina Mollberg oli ensimmäisiä työntekijöitä, joka toi esiin ongelmia ympärivuorokautisessa hoivassa. Kritiikki johti siihen, että Mollberg joutui mustalle listalle.
Kiasman tukisäätiön jäsen Chaim “Poju” Zabludowicz on perustanut jo vuonna 2002 viestintätoimiston, joka pyrkii kiistämään väitteet, joiden mukaan Israelin toimet olisivat yhteneväisiä apartheid-hallintojen kanssa.
Evitaa on monesti kutsuttu köyhien kuningattareksi, vaikka yhden köyhän sosiaalinen nousu kapitalismin sisällä ei tarkoita samoja mahdollisuuksia kaikille köyhille. Eero Suorsa analysoi Eva Perónia ja Che Guevaraa klassikkomusikaalin näkökulmasta.