Uusi valtakunnallinen Stop Nato -kampanja kutsuu toimintaan Natoa vastaan. Kampanjan mukaan Suomea viedään Natoon, vaikka edelleen on suuri joukko ihmisiä, jotka vastustavat asevarustelua ja sotilasliittoja.
Vuoden työväentutkimus 2020 -palkinto myönnettiin Markku Liljeströmille ja kunniamaininta Sanna Lönnforsille
08.04.2021 - 14:00
(updated: 12.04.2021 - 21:09)
Vuoden työväentutkimus 2020 -palkinto myönnettiin Markku Liljeströmille teoksesta Metallin mies: Valdemar Liljeströmin elämä ja kunniamaininta Sanna Lönnforsille teoksesta Pyhtää sisällissodassa.
Vuoden työväentutkimus -palkinto 2020 on jaettu tänään. Palkinto jaetaan vuosittain erityisen ansiokkaalle teokselle, joka käsittelee työväestöä, sen elämää, kulttuuria, historiaa, järjestöelämää tai muuta toimintaa. Palkinnon tarkoituksena on kannustaa ja tehdä näkyväksi työväestöön liittyvää historian-, perinteen- ja kulttuurintutkimusta.
Vuoden työväentutkimus 2020 -palkinto myönnettiin Markku Liljeströmille teoksesta Metallin mies: Valdemar Liljeströmin elämä 1902–1960. Markku Liljeströmin kirjoittama elämäkerta isästään Valdemar Liljeströmistä, Metallityöväen Liiton puheenjohtajasta, Neuvostoliittoon suuntautuneen itäviennin takuumiehestä ja moninkertaisesta ministeristä on vankasti kontekstualisoitu työmarkkinajärjestöjä, ulkomaankauppapolitiikkaa sekä SDP:n 1950-luvun lopun puoluehajaannusta koskevaan alkuperäisaineistoon ja tutkimuskirjallisuuteen. Teoksessa vakuuttaa huolellinen ja perusteellinen empiirinen tutkimustyö, jossa lähteinä on hyödynnetty sekä työntekijä- että työnantajapuolen aineistoja. Palkinnon suuruus on 1 000 euroa.
Kunniamaininta myönnettiin Sanna Lönnforsille teoksesta Pyhtää sisällissodassa. Lönnförsin teos edustaa kiihkotonta paikallishistoriaa vuosien 1917–1919 tapahtumista Pyhtään pitäjässä. Pyhtään kaksikielisyys, Stockforsin moderni tehdasyhteisö ja perinteinen maatalousyhteisö luovat olosuhteet, jossa yksi paikkakunta peilaa sodan laajempaa kuvaa pienoiskoossa. Teos kuljettaa suurta toimijoiden joukkoa, mutta kirjoittaja hallitsee sujuvan kerronnan. Huolellisesti viimeistelty teos hyödyntää ansiokkaasti myös traditiolähteitä. Palkinnon suuruus on 250 euroa.
Palkinto annetaan vuorovuosina akateemiselle tutkimukselle ja vuorovuosina sellaiselle ansiokkaalle tutkimukselle, jonka ei tarvitse täyttää yliopistollisen tutkimuksen kriteerejä. Vuonna 2021 palkinnosta kilpailevat ei-akateemiset tutkimukset. Mukaan hyväksyttiin vuosina 2019 ja 2020 ilmestyneet teokset. Vaikka kirjoittajat ovat etupäässä harrastajia, finaaliin valikoituneiden teosten taso oli poikkeuksellisen korkea. Finaalissa oli mukana myös Maija Hakasen teos Pakinkylän punainen kaarti, jonka kustansi TA-tieto.
Palkinnon myöntää Työväenperinne ry ja tapahtuman nauhoite on katsottavissa Työväenliikkeen kirjaston verkkosivuilla ja YouTubessa.
Kirjoittajan artikkelit
Turun pormestarin päätös poistaa Leninin patsas kaupungista saa kritiikkiä asiantuntijalta. Tampereen Lenin-museota 21 vuotta johtanut Aimo Minkkinen sanoo Leninin taistelleen tsaarinajan imperiumia vastaan, jonka perään militaristi Putin nyt haikailee.
Suomessa on ollut käynnissä historiallinen työtaistelujen kevät. Eri aloilla on otettu laajasti käyttöön tehokas ase työtätekevien oikeuksien ajamiseen – joukkovoimaiset lakot.
- ‹ edellinen
- 2 / 72
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Ihmisoikeusrikos. Näin määrittelee muusikko Sepi Kumpulainen suomalaisen vanhustenhoidon tilan Susanna Helken ohjaamassa tuoreessa Armotonta menoa elokuvassa. Elokuvassa nähtävä hämeenlinnalainen lähihoitaja Tiina Mollberg oli ensimmäisiä työntekijöitä, joka toi esiin ongelmia ympärivuorokautisessa hoivassa. Kritiikki johti siihen, että Mollberg joutui mustalle listalle.
Kiasman tukisäätiön jäsen Chaim “Poju” Zabludowicz on perustanut jo vuonna 2002 viestintätoimiston, joka pyrkii kiistämään väitteet, joiden mukaan Israelin toimet olisivat yhteneväisiä apartheid-hallintojen kanssa.
Tango fasismin ja kapitalismin välisestä suhteesta – sekä merkintöjä Eva Perónista ja Che Guevarasta
Evitaa on monesti kutsuttu köyhien kuningattareksi, vaikka yhden köyhän sosiaalinen nousu kapitalismin sisällä ei tarkoita samoja mahdollisuuksia kaikille köyhille. Eero Suorsa analysoi Eva Perónia ja Che Guevaraa klassikkomusikaalin näkökulmasta.