Verolinja kertoo eliitin vieraantumisesta
Kyllä nyt hyvätuloisten kelpaa! Verotus on viime vuosina keventynyt riippumatta siitä, mitkä puolueet hallituksessa istuvat. Varallisuusvero on historiaa, samoin valtaosa perintöveroista. Nyt Matti Vanhasen kakkoshallitus lyö tiskiin reilun 800 miljoonan valtionverotuksen kevennyksen, joka kohdistetaan siten että suurimpia hyötyjiä ovat ne joilla menee muutenkin mukavasti.
Kuin osoituksena siitä, että rahaa löytyy, lätkäistiin metsänomistajille vielä ylimääräisiä myyntiverohelpotuksia takautuvalla päätöksellä.
Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry.:n (TSIL) toiminnanjohtaja Marja-Leena Kalkkinen on seurannut miten porvarihallituksen julistama ilosanoma kaikuu vain osalle suomalaisia.
– Veronkevennykset eivät auta yhtään niitä, jotka ovat kiperimmässä tilanteessa eli pienituloisia, jotka maksavat hyvin vähän tai ei ollenkaan valtionveroa mutta sen sijaan tasaista kunnallisveroa ja esimerkiksi elokuun alussa nousseita palvelumaksuja, hän muistuttaa.
Rahaa näyttää valtiolla riittävän.
– Sitä riittää verohelpotuksiin, metsänomistajille ja sotakaluston uusimiseen aina kun tarvetta muka on. Sen sijaan kun kyse on ihmisistä, jotka sinnittelevät jopa 530 eurolla kuukaudessa, ei tilanteen parantamiseksi muka löydy keinoja.
Kansaneläkkeisiin vuoden alussa saatu 20 euron korotus, kuten valtaosa muistakin tulonsiirroissa tapahtuneista nimelliskorotuksista, on Kalkkisen mukaan kirjaimellisesti syöty jo pelkästään nousseiden ruuanhintojen myötä. Palvelumaksujen lisäksi myös esimerkiksi asumiskustannukset ovat voimakkaassa kasvussa.
Eliitti irti maailmasta
Valtiovarainministeri Jyrki Katainen kehuu, miten valtion budjettiesitys painottaa "osaamista, kannustamista ja välittämistä". Välittäminen ainakin kohdentuu Kalkkisen mielestä aivan väärään suuntaan.
Jos tarkoituksena olisi välittää pienituloisten asemasta, TSIL:n liittohallituksen esittämä ehdotus verotettavan kuukausitulon alarajan nostamisesta 1 150 euroon sekä valtion- että kunnallisverotuksessa ei olisi hullumpi ajatus. Tämä vähentäisi merkittävästi ja oikein kohdennetusti juuri pienituloisten verotaakkaa. Ehdotus ei ole saanut mitään vastakaikua päättäjien taholta.
Marja-Leena Kalkkinen epäilee että poliittinen eliitti elää aivan toisessa maailmassa kuin tavallinen kansa.
– Ministereillä pitäisi olla tietoa asioiden tilasta. Heillä on avustajia ja tutkijoita, jotka tuottavat ajankohtaista ja yksityiskohtaista tutkimusta suomalaisten elintasosta ja köyhyysrajan alapuolella sinnittelevistä. Päättäjille tätä ryhmää ei ole olemassa, toteaa Kalkkinen.
Yksittäinen pienituloinen voi kuvitella olevansa yksin ongelmiensa kanssa. Mutta päättäjillä pitää olla parempaa tietoa.
Ideologinen valinta
Hallituksen asettama Sata-komitea pohtii suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista. Marja-Leena Kalkkinen huomauttaa, että nykyinenkin lainsäädäntö on pohjimmiltaan kunnossa.
– Lainsäädäntö ei estä toteuttamasta hyvää sosiaalipolitiikkaa, jos vain poliittista tahtoa löytyy.
Lakiviidakko on monimutkainen ja osittain sekava, mutta suurin ongelma on yksinkertaisesti se, etteivät viranomaiset noudata lakia.
Suomalaisen sosiaalipolitiikan toteutuksessa on enemmän kyse arvoista, asenteista ja tärkeysjärjestyksestä – suomeksi sanottuna ideologiasta – , ei siitä, että lainsäädäntö olisi mitenkään pahasti retuperällä.
Mutta vaikka lainsäädäntö olisi kunnossa, edellyttää sosiaalipolitiikan hoito myös riittäviä resursseja. Valtion budjettiesitys ei niitä anna, ei julkiselle sektorille palvelutuotantoon eikä tulonsiirtojen muodossa.
Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto on tänäkin syksynä organisoimassa muiden kansalaisjärjestöjen kanssa mielenosoitusta Helsingin Säätytalon edustalle budjettiriihen alkamispäivän aamuna, keskiviikkona 27. elokuuta klo 9. Tarkoituksena on tehdä se eliitille muuten näkymätön kansanosa – pienituloiset, vähäosaiset ja syrjäytetyt – näkyväksi päättäjille ja tuoda sen terveiset valtion taloudesta päättäville luottamushenkilöille ja virkamiehille.
MARKO KORVELA
* TIEDÄ OIKEUTESI JA VAADI NIITÄ!
Tapaturma- ja sairausinvalidien liitto ry. on edunvalvontajärjestö, joka järjestää muun muassa koulutusta, jonka avulla voi suunnistaa paremmin suomalaisessa sosiaaliturvaviidakossa. Jotain tilanteesta kertoo se, että kurssit ovat erittäin suosittuja. Yhä useampi joutuu itse tuntemaan oikeutensa ja monimutkaisen sosiaalilainsäädännön kiemurat, kun virkamiesten velvoite kansalaisten ja kuntalaisten neuvontaan ja opastukseen ei käytännössä juuri toteudu.
Kipeimmin tukea tarvitsevien mahdollisuudet henkilökohtaiseen neuvontaan ja opastukseen heikkenevät entisestään, kun meneillään oleva kuntien yhdistely vie sosiaalipalvelut yhä etäämmälle kuntalaisista ja Kela vähentää toimipisteitään.
– Virkamiehillä pitäisi lain mukaan olla tiedottamis- ja neuvomisvelvollisuus kansalaisia kohtaan. Se kyllä toteutuu joissakin yksittäistapauksissa, mutta laajassa mittakaavassa ja aktiivisesti ei, huomauttaa Marja-Leena Kalkkinen.
Monet palvelut ja hakulomakkeet ovat siirtyneet tietoverkkoon, jossa niitä voivat käyttää ne jotka tietokoneen ja internetin päälle ymmärtävät. Aika harvat ikäihmiset sitä vielä tekevät.