Venäjän vasemmisto löytyy oppositiosta

18.02.2013 - 18:54
(updated: 16.10.2015 - 10:39)
Venäläiset kommunistit marssivat Pietarissa vappuna 2012. Kommunistit varoittavat, että Putinin valinta presidentiksi merkitsee elämisen kallistumista ja köyhyyden lisääntymistä. / Anatoli Maltsev |

Löytyykö Venäjältä vasemmistoa? Moskovan yliopiston poliittisen taloustieteen professori Aleksander Buzgalin luotasi Venäjän vasemmiston tilaa viime vuoden lopulla ilmestyneessä Transform!-verkoston julkaisussa.

Rajoitettu demokratia

Buzgalinin mukaan Venäjän talouskasvu on ollut tasaisen vahvaa vuodesta 1999 alkaen. Pääsyynä tähän on öljyn ja kaasun, Venäjän keskeisten vientituotteiden, korkea hinta. Buzgalin huomauttaa, että yhteiskunnallinen eriytyminen on silti Venäjällä ollut kasvussa. Myös köyhyyttä on paljon.

– Venäjän poliittista elämää voi viime vuosikymmenenä luonnehtia rajoitetuksi demokratiaksi, jossa oppositio voi toimia ainoastaan presidentin johtaman hallinnon tarkkaan rajoittamassa tilassa. Muutokset työväenliikkeessä ovat myös vaikuttaneet vasemmiston tilaan. Tämän vuosisadan ensimmäisellä vuosikymmenellä lakkotoiminta oli huomattavan alhaista. Tehdastyöläisten toiminnassa ei ollut kasvua, koska aikaisemmin lähes jokainen lakko oli liittynyt palkanmaksun viivästyksiin. Kun talous kasvaa enemmän tai vähemmän vakaammaksi sellaiset viivästykset harvenevat. Työväenliike osoitti, ettei ole valmis esittämään mitään muita vaatimuksia, arvioi Buzgalin.

Hänen mukaansa Venäjän duumassa on tällä hetkellä kaksi enemmän tai vähemmän vasemmistolaista oppositioryhmittymää: Venäjän federaation kommunistinen puolue sekä Oikeudenmukainen Venäjä. Lisäksi duuman ulkopuolella on vaihtelevan laatuinen oppositio, jossa vaikuttaa vasemmistolaisia ryhmiä.

Venäjän federaation kommunistinen puolue

Kommunistipuolue VFKP on puolella miljoonalla jäsenellään Venäjän suurin oppositiojärjestö, joka pitää hallussaan 20 prosenttia duuman paikoista. Sen kannatuspohjasta valtaosan muodostavat valtion huonopalkkaisissa töissä työskentelevät, pienituloiset eläkeläiset sekä älymystön edustajat.

Puolue ajaa Buzgalin mukaan talouden sekatalousjärjestelmää, jossa markkinat olisivat voimakkaasti valtion säätelemät. Valtion kannalta keskeiset alat olisivat myös valtion hallinnassa. Kommunistit vaativat tasaisempaa tulonjakoa ja oligarkkien anastaman pääoman kansallistamista.

Poliittisesti kommunistit ajavat demokraattista monipuoluejärjestelmää, johon kuuluvat sananvapaus ja muut perinteiset demokraattiset arvot. Käytännössä monet VFKP:n johtajat ja jäsenet kaipaavat takaisin Neuvostoliiton järjestelmää. Buzgalin toteaa, että ideologisesti VFKP yhdistelee sosialismiin patrioottisia, perinteisiä venäläisiä ja ortodoksisen kirkon arvoja.

Reaalipolitiikan tasolla VFKP arvostelee Putinin hallintoa, mutta arvostelu jää Buzgalinin arvion mukaan usein julkilausumien tasolle. Duumassa kommunistit vastustavat Putinin talous- ja yhteiskuntapolitiikkaa, mutta tukevat Putinia usein muun muassa geopoliittisissa kysymyksissä.

Buzgalin huomauttaa, että VFKP:n sisällä käydään keskustelua politiikan suunnasta ja siitä, mihin Venäjän yhteiskunta on menossa. Monet puolueen radikaalit ovat sitä mieltä, että Putin on reivaamassa Venäjän kehitystä liberaalimpaan ja oikeistolaisempaan suuntaan.

Oikeudenmukainen Venäjä

Vuonna 2008 perustettu Oikeudenmukainen Venäjä ilmoittaa jäsenmääräkseen noin 50 000 jäsentä. Sillä on duuman paikoista seitsemän prosentin osuus. Kannatusta puolue kerää keskiluokkaisesta älymystöstä, toimihenkilöistä sekä jonkin verran eläkeläisistä.

Buzgalinin mukaan Oikeudenmukainen Venäjä on talouspolitiikassaan kommunistien linjoilla. Politiikassaan puolue pyrkii korostamaan kansalaisyhteiskunnan roolia, mutta käytännössä on tukenut kaikkia Putinin tärkeimpiä poliittisia toimenpiteitä ja aloitteita. Reaalipoliittisesti Buzgalin luonnehtii Oikeudenmukaista Venäjää joustavaksi ja käytännönläheiseksi, ”lievästi” vasemmistolaiseksi puolueeksi. Duumassa se on talous- ja yhteiskuntapoliittisesti joskus Putinin kannalla, toisinaan ei.

Oikeudenmukaista Venäjää on pidetty Kremlin käsikassarana, mutta on Buzgalinin mukaan radikalisoitunut viime aikoina Yhtenäinen Venäjä -puolueen ja hallituksen politiikan kritiikissään.

Duuman ulkopuolella kirjava joukko

Venäjän duuman ulkopuolisen toiminnan kirjo on suuri. Siihen kuuluu erilaisia ryhmiä, joista osa radikaaleja vasemmistoryhmiä, kuten Sergei Udaltsovin johtama Vasen Rintama sekä Eduard Limonovin luotsaama Toinen Venäjä. Yhteisenä tavoitteena ryhmillä tuntuu Buzgalinin mukaan olevan vain opposition toiminnan takaaminen.

Venäjällä toimii sosiaalifoorumiliike niin valtakunnallisesti kuin paikallisesti. Sen puitteissa verkostoituu useita kansalaisjärjestöjä. Toiminnan päämuotoja ovat erilaiset kokoukset, mielenosoitukset, nettikampajat sekä valistustoiminta.

Englannista suomentanut Mari Saloheimo ja editoinut Marko Korvela.

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Ulkomaat

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.