Vastarintaa Tukholmassa
Myymälä2-galleriassa Helsingissä on esillä tukholmalaista taidetta, joka reagoi äärioikeiston nousuun ja sen tuottamiin ilmiöihin. Näyttelyn taiteilijat ovat Eva Arnqvist, Petra Bauer, Maryam Fanni & Sarah Degerhammar, Behzad Khosravi & René León Rosales sekä Johan Tirén.
Näyttely tarjoaa mahdollisuuden oppia ruotsalaisen ja suomalaisen oikeistopopulismin samankaltaisuuksista. Suomessa liike nousi yleiseen tietoisuuteen hieman myöhemmin kuin Ruotsissa, mutta se on seurannut samaa kehityskulkua. Taustalla on avoimen rasistisia ryhmiä, ja liikkeen poliittinen retoriikka perustuu uhkaan sivilisaatioiden törmäyksestä. Niin Suomessa kuin Ruotsissakin tämän hetken poliittinen ilmapiiri on uusliberaaliksi kääntynyt sosiaalidemokratia, jolla ei ole työkaluja, eikä ehkä haluakaan, pysäyttää rasistista puhetta.
Vastarintaa Tukholmassa -näyttelyssä voi oppia myös taiteilijoiden keinoista työskennellä arkipäivän rasismia kohtaan kasvanutta sietokykyä vastaan. Näyttelyn teokset hyödyntävät erilaisia strategioita: dekonstruoivat puhtaasti esteettisiltä näyttäviä ideologisesti latautuneita prosesseja; paljastavat rasistin logiikan; yhdistävät äärioikeistolaisen aktivismin viralliseen valtiolliseen ja aluepolitiikkaan; jäljittävät yhteyksiä historiallisissa ja tämän päivän poliittisissa liikkeissä.
Petra Bauerin videoteos Der Fall Joseph (2003) seuraa nuoren maahanmuuttajataustaisen pojan hukkumiskuoleman tutkimusta pienessä saksalaiskaupungissa, jossa uusnatsit pitävät valtaa.
Teoksessa We are saying what you are thinking (2005) Johan Tirén purkaa auki Ruotsidemokraattien ideologiaa. Kolmikanavaisessa videoteoksessa puhuvat Ruotsidemokraattien entinen puoluesihteeri Jan Milld, puolueen entinen tiedottaja Jonas Åkerlund ja EXPO-aikakauslehden toimittaja Daniel Poohl.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Ihmisoikeusrikos. Näin määrittelee muusikko Sepi Kumpulainen suomalaisen vanhustenhoidon tilan Susanna Helken ohjaamassa tuoreessa Armotonta menoa elokuvassa. Elokuvassa nähtävä hämeenlinnalainen lähihoitaja Tiina Mollberg oli ensimmäisiä työntekijöitä, joka toi esiin ongelmia ympärivuorokautisessa hoivassa. Kritiikki johti siihen, että Mollberg joutui mustalle listalle.
Kiasman tukisäätiön jäsen Chaim “Poju” Zabludowicz on perustanut jo vuonna 2002 viestintätoimiston, joka pyrkii kiistämään väitteet, joiden mukaan Israelin toimet olisivat yhteneväisiä apartheid-hallintojen kanssa.
Evitaa on monesti kutsuttu köyhien kuningattareksi, vaikka yhden köyhän sosiaalinen nousu kapitalismin sisällä ei tarkoita samoja mahdollisuuksia kaikille köyhille. Eero Suorsa analysoi Eva Perónia ja Che Guevaraa klassikkomusikaalin näkökulmasta.