Vasemmiston voima on eduskunnan ulkopuolella

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 17/2007.

Suomen sosiaalifoorumissa pohdittiin reilu kuukausi eduskuntavaalien jälkeen sitä, miten maa makaa nyt vasemmiston vaalitappion jälkeen, porvarihallituksen valtakauden alkumetreillä.

Vasemmistoliiton kansanedustaja Paavo Arhinmäki totesi, ettei mitään valmiita vastauksia vasemmiston tappioon ole olemassa ja että niitä onkin syytä joukolla miettiä ja kerätä erilaisia näkökantoja.

Arhinmäki ei näe, että kyse olisi mistään oikeistoaallosta ainakaan Euroopan tai maailman mittakaavassa.

– Ruotsissa oikeisto voitti lähinnä sen vuoksi, että ihmiset olivat kyllästyneitä Göran Perssoniin, mutta samaan aikaan esimerkiksi Norjassa on vasemmistolainen hallitus vallassa. Hollannissa punavihreä puolue sai yli 16 prosentin kannatuksen vaaleissa ja myös Saksassa on syntymässä uudenlainen vasemmistoliike, huomautti Arhinmäki. Maailman mittakaavassahan esimerkiksi Latinalainen Amerikka suuntaa vahvasti vasemmalle.

Nyt Suomen vasemmiston pitää miettiä, missä asioissa on epäonnistuttu ja miksei ihmisiä ole saatu liikkeelle.

– Vasemmisto ei pystynyt antamaan toivoa muutoksesta. Kokoomus sen sijaan markkinoi itseään Suomen toivona, esiintyi muutoksen puolesta ja onnistui kanavoimaan muutoshalun oikealle.

.

Mallia Hollannista

Oman puolueensa vaalikampanjaa Arhinmäki moitti liian laimeaksi.

– Esimerkiksi Timo Soini pystyi tuomaan vasemmiston kritiikin vaikkapa veronalennuksia ja köyhyyden lisääntymistä kohtaan paremmin esille kuin vasemmisto itse. Vasemmistoliitolla ei ollut tarpeeksi halua haastaa demareiden harjoittamaa uusliberalistista politiikkaa.

Arhinmäen mukaan on syytä tutkia, mitkä tekijät ovat nostaneet Hollannin sosialistipuolueen alunperin vaatimattomalla tasolla olleen suosion yli 16 prosenttiin. Osan suosiosta selittää puolueen EU-perustuslakivastaisuus sekä karismaattinen, kansan suosiota nauttiva johtohahmo.

– Kannatuksen takana on kuitenkin ennen muuta puolueen politiikka, jota tehdään perinteiseen työväenpuolueen tapaan yhdessä kansalaisjärjestöjen kanssa.

Arhinmäen mielestä nyt pitää miettiä uusia avauksia, joilla osoittaa ihmisille vasemmiston voima ja kyky toimia.

Konsensuslinja syö uskottavuutta

Mielipidekyselyjen mukaan suomalaista suurin osa on sitä mieltä, että hyvinvointipalveluja pitää kehittää ja että markkinoilla on liikaa valtaa. Kansan enemmistö on EU-kriittistä eikä halua Suomea sotilasliittoon.

SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen pitääkin tätä taustaa vasten kummallisena sitä, että vaalien jälkeen maahan muodostetaan kansan enemmistön tahdon vastaista politiikkaa ajava hallitus.

Hakanen löytää vasemmiston vaalitappion takaa Suomessa vuosikausia harjoitetun konsensuspolitiikan, joka näkyi vielä vaalien alla niin, että kaikki eduskuntapuolueet olivat valmiita menemään vaalien jälkeen hallitukseen minkä tahansa muun eduskuntapuolueen kanssa.

– Tämä linja hämärtää maassa vallitsevia eturistiriitoja oikeiston ja vasemmiston, pääoman ja työn välillä, huomautti Hakanen.

Tähän liittyy Hakasen mukaan myös sanojen ja tekojen välinen ilmiselvä ristiriita, joka vie uskottavuutta vasemmiston lupauksilta.

Toisaalta Hakanen muistutti, että jos vasemmistoliitto olisi eduskuntavaaleissa solminut SKP:n ehdottaman vaaliliiton, istuisi eduskunnassa nyt kolmesta neljään vasemmistolaista enemmän.

Vasemmiston vastattava haasteisiin

Vasemmisto-oppositiolla ei ole aseita eduskunnassa vaikuttamiseen. Hakasen mielestä nyt pitäisi miettiä, missä vasemmistolla on voimaa ja mahdollisuuksia.

– Ratkaisevaa on se, mitä johtopäätöksiä tehdään ay-liikkeessä, kansalaisjärjestöissä ja kunnissa, joissa vasemmistolla on vaikutusmahdollisuuksia.

Porvarihallitus tarjoaa vasemmistolle useita haasteita. Hakanen nosti yhtenä esille kunta- ja palvelurakenneuudistuksen, johon kiteytyy suomalaisen hyvinvointimallin tulevaisuus.

– Vaalien jälkeen kokoomus on saanut hallitusohjelmaan kaikki ne vaatimukset, joita se ei saanut kuntapuitelaista päätettäessä siihen selvästi kirjattua: tilaaja-tuottajamalli, kilpailuttaminen, yksityistäminen, ulkoistaminen, luetteli Hakanen.

Toinen tärkeä kysymys koskee Hakasen mukaan tulonjakoa ja perusturvaa. Keskeistä on, millä tavalla ay-liikkeessä ja eläkeläis- ynnä muissa kansalaisjärjestöissä jatkossa toimitaan vääristyneen tulonjaon oikaisemiseksi.

Myös Suomen turvallisuuspoliittinen linja on vaarallisesti valumassa kohti Natoa.

Vasemmisto köyhän ja heikon puolella

Keskustelussa pidettiin peruslähtökohtana sitä, että vasemmiston täytyy tehdä vasemmistolaista politiikkaa ja olla selkeästi köyhän ja heikon puolella. Vasemmiston pitää määritellä yhteisiä vaatimuksia ja luoda strategiaa niiden toteuttamiseksi. Esimerkiksi työttömyyteen demaritkin ovat tarjonneet lääkkeeksi lähinnä talouskasvua, mikä ei ole toimiva ratkaisu.

Vasemmiston on nyt jalkauduttava ihmisten pariin muutenkin kuin vaalien alla. Huomiota on kiinnitettävä kieleen, millä tavalla ihmisten kanssa keskustellaan ja muistettava myös kuunnella kentän tuntoja. Yrjö Hakanen totesikin, miten politiikan tuominen takaisin politiikkaan merkitsee rohkeampaa puhetta esimerkiksi työn ja pääoman vastakkaisuudesta ja yhteiskunnassa vallitsevasta eriarvoisuudesta.

Myös Paavo Arhinmäki korosti, että vasemmistolaisten pitää rohkeammin tunnustaa väriä. Tarvitaan myös konkreettisia, uusia poliittisia avauksia, joista Arhinmäki mainitsi esimerkiksi perusturvan uudistamisen. Vasemmistolla on nyt myös tilaisuus haastaa vihreiden markkinavetoinen ympäristöpolitiikka.

Ay-liike kaipaa poliittisuutta

Kriittisiä kommentteja herätti suomalaisen ay-liikkeen nykytila. Yrjö Hakanen huomautti, että ay-liike ei meillä osallistu sosiaalifoorumiliikkeeseen, päinvastoin kuin monessa muussa Euroopan maassa. Pääsyynä tähän on demarivetoisten liittojen johdon kielteinen asenne kansalaisliikkeitä kohtaan.

Helsinkiläinen Toivo Koivisto kehotti ammattiliittojen jäseniä kirjoittamaan oman liittonsa lehteen sosiaalifoorumin tilaisuuksista. Sitä kautta voisi herätellä liittojen huomiota ja tuoda ay-liikkeeseen reipasta poliittista virikettä.

Yhteiskunnassa on selkeästi tarpeita, joihin vasemmisto voi vastata paremmin kuin vallitseva kilpailukapitalismi. Hakasen mukaan vasemmisto voi tuoda esimerkiksi työelämän ja julkisten palvelujen parantamiseen oman, ihmisten yhteistoimintaan ja solidaarisuuteen perustuvan näkökulmansa.

Myös vasemmiston demokratiakäsityksen on oltava entistä laajempi.

– Ei voida puhua pelkästään edustuksellisen demokratian pelisäännöillä. Vasemmiston on ryhdyttävä tietoisesti lisäämään sellaisia foorumeja, tapoja ja resursseja, joiden avulla ihmiset voivat itselleen ottaa lisää valtaa, sanoi Hakanen.

Vasemmiston tarkoituksen ja olemuksen kannalta on sosialismista keskusteltava, ei vain arvoina ja ihanteina, vaan vaihtoehtoisena yhteiskuntajärjestelmänä, joka kyseenalaistaa nykyiset talouden ja vallan rakenteet.

Vaalien jälkeen eteenpäin katsovan vasemmiston haasteena on kapitalisminvastaisen, laajapohjaisen ja politiikkaan vaihtoehtoja tuovan liikkeen luominen.

(MK)