Vahtikoirasta näyttelypuudeliksi
Suomi on yhden totuuden maa. Vanha fraasi. Viime vuosina maailmaa sekoittaneista kriiseistä – ensin oli se usa-lähtöinen finanssikriisi ja sitten tämä eurokriisi – selviytyäksemme aivan kaikkien on uhrauduttava, ja piste! A-plus-ohjelmassa (Yle TV1 4.5.) professori Bengt Holmström sanoi filosofisesti, ettei totuutta – ainakaan näissä asioissa – ole olemassakaan. On vain erilaisia mielipiteitä. Talous&Yhteiskunta-lehden (PT) numerossa 4/2010 analysoidaan finanssikriisin käsittelyä mediassa.
Artikkelissa "Finanssikriisi journalismissa" tutkijat Anna Simola ja Esa Reunanen joutuvat toteamaan, ettei ko. asiasta julkisuudessa käydyssä keskustelussa valtavirran näkemyksiä juurikaan voinut arvostella. Tässä rahamarkkinoiden globaalissa maailmassa eletään koko ajan hyvin räjähdysherkässä kauhun tasapainotilassa. Luottamus tätä maailmantaloutta pyörittävien, käsittämättömiä voimia omaavien, intressipiirien välillä ei saa koskaan eikä missä tilanteessa hetkeksikään vaarantua. "...avoimuuden on koettu uhkaavan erityisesti rahamarkkinoiden luottamusta."
1990-luvun laman aikana "...julkisten puheenvuorojen yksimielisyyden korostus ja pohdiskelevan keskustelun suojaaminen julkisuudelta tuli selvästi esiin." Venettä ei saanut keikutella. Yksi tuohon 90-luvun alun lamaan johtaneista syistä oli rahamarkkinoiden avaaminen. Sen aikaisen, hektisen kulutusjuhlan huumassa elänyttä kansaa ei hulvatonta menoa kritisoivia puheenvuoroja valtajulkisuudessa saanut esille. Tällaisten, siis 1990-luvun alun kotikutoisen laman ja 2008 alkaneen maailmanlaajuisen finanssikriisin, kuin myös tämän euron kuolinkouristelun (?) aikana valtamedia tuntuu vapaaehtoisesti pukeutuvan jonkinlaiseen konsensuksen pakkopaitaan sen sijaan, että sitä mystistä luottamusta "..haettaisiin ... asioiden monimutkaisuuden tunnustamisesta ja yhteiskuntapoliittisten tavoiteristiriitojen selkeyttämisestä". Myös kulloisenkin laman, kriisin, tms. aikaisen eduskuntaopposition – jos sellaista ylipäänsä on aina edes ollut – keskustelutarjoukset hallitus on torjunut ylimielisesti. Ja valtamedia on myötäillyt kuuliaisesti. Siinä ei juuri valtavirrasta poikkeavalle, vaihtoehtoja etsivälle tutkivalle journalismille ole tilaa kun kaikki "...talouspoliittiseen julkiseen keskusteluun...osallistuvat ovat osa establishmenttia..." (J. Kiander, P. Vartia).
Kaikkeen epäilyttävään herkästi reagoivasta ja räksyttävästä vahtikoirasta on tullut tämän kaiken kahlitsevan konsensuksen jalostamana äänetön ja tottelevainen näyttelypuudeli.
Tekijä
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kulttuuri
Alatorniolainen kunnallispoliitikko Eino Lindholm piti ensimmäisen kerran aapiskirjaa kädessään kiertokoulussa Ylivojakkalassa. Eino löysi kirjoista ja työväenliikkeen lehdistä sellaista viisautta, jota hän halusi jakaa köyhille ihmisille. Vasta ilmestynyt Eino Lindholmin elämäkerta ”Kielletyt kirjat” kertoo, kuinka nuori perheenisä salakuljetti hevosella kuusi säkillistä kiellettyjä kommunistisia kirjoja Vojakkalasta Kemijokivarteen Taivalkoskelle ja autokyydissä Kemiin. Kirja kertoo punavangin kohtalosta lapuanliikkeen repimässä Suomessa.
Ikonisen näyttelijän Anneli Saulin uskomattomasta elämästä kertova dokumenttielokuva Annelin aika sai ensimmäiset silmäparinsa alkuvuodesta järjestetyillä DocPoint–festivaaleilla saaden yleisöltään lämpimän vastaanoton.
Syksyllä laajempaan levitykseen tulevan dokumentin ohjannut Saara Cantell on erityisen ilahtunut nuorilta tulleesta palautteesta.
Taiken kulttuurilehtituen rajut leikkaukset tietävät loppua monen lehden julkaisemiselle ja näin valtamedian ulkopuolelle jäävät moninaiset äänet heikkenevät entisestään. Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry on järkyttynyt uutisesta, jonka mukaan kulttuurilehtien avustuksia aiotaan leikata 15 prosenttia.
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.