Ulkomaiset investoinnit ja kotimaan työllisyys
Ei ole pitkää aikaa siitä, kun Elinkeinoelämän keskusliiton apulaisjohtaja kirjoitti, että ulkomaille suuntautuneet yritykset ovat lisänneet eniten työllisyyttä Suomessa. Hyvin pian tämän jälkeen SAK:n apulaisjohtaja esitti tämän saman asian lähes samoin sanoin.
Nyt, kun metsäjätti UPM on ilmoittanut yli 3 000 henkilön vähennyssuunnitelmistaan, nämä lausunnot tuntuvat irvokkailta. EK esittelee kantaansa myös omissa asiaa käsittelevissä julkaisuissaan. EK on työnantajien ja elinkeinoelämän etujärjestö, joten sen kanta on helppo ymmärtää. Sillä kiillotetaan kuvaa suuria irtisanomisia tekevistä yhtiöistä. Sen sijaan on näin kansalaisena vaikeampi ymmärtää, miksi työntekijöiden etujärjestön edustaja on samalla kannalla.
Virheellisiä tulkintoja
Käsitys perustuu EK:n jäsenyrityksilleen tekemään yrityskyselyyn, josta saatuja tietoja on tulkittu virheellisesti. Kyselyssä investointeja ja työllistämistä tarkastellaan yksittäisen yrityksen tai konsernin kannalta. Yrityksen tai konsernin työllistämän henkilökunnan määrään vaikuttavat erilaiset yritysjärjestelyt. Uuden yrityksen osto kasvattaa konsernin henkilökunnan määrää, toimintojen ulkoistaminen vähentää sitä samoin kuin konserniin kuuluneen yrityksen myynti.
Työntekijöiden kannalta ei työpaikkojen määrä yritysjärjestelyssä ole kuitenkaan välittömästi lisääntynyt tai vähentynyt, ei myöskään koko kansantalouden kannalta. Näitä yritysjärjestelyjen vaikutuksia ei yrityskyselyssä ole erotettu aidosta työllisyyteen vaikuttavasta muutoksesta. Tämän takia ei kyselyn perusteella voi vetää mitään johtopäätöksiä kansainvälistyneiden yritysten toimien vaikutuksesta kansantalouden työllisyyteen.
Samaa EK:n aineistoa on käyttänyt lähteenään ulkomaille suuntautuneiden investointien vaikutusta kotimaan investointeihin tutkinut Olli-Pekka Oksanen.
Elinkeinoelämän Tutkimuslaitoksen julkaiseman raportin mukaan suurin osa suomalaisyritysten ulkomaaninvestoinneista pikemminkin lisää kuin vähentää niiden investointeja kotimaahan. Tässä investoinnit sisältävät myös yrityskaupat.
Kuitenkaan yrityskauppojen välittömänä vaikutuksena pääomakanta – yritysten käytössä olevat koneet, laitteet ja rakennukset – ei kasva eikä uusiudu. Aineiston perusteella ei siis voi tehdä suoria johtopäätöksiä kansantalouden investoinneista, niin kuin Oksanen raportissaan huomauttaakin.
Epäonnistuneet yrityskaupat
Yrityksen kannalta toki yrityskauppa on investointi. Yritys tai konserni voi hakea kasvua vaihtoehtoisesti investoimalla lisäkapasiteettiin tai ostamalla jo toimivan yrityksen. Valintaan vaikuttavat useat tekijät, joista tilanne yrityksen markkinoilla on usein ratkaiseva. Kun päätös ostamisesta tai investoimisesta on tehty, yrityksen kannalta vaihtoehdot ovat samanarvoisia. Molempiin on pantu kiinni rahaa, joka on saatava tuottamaan.
Näitä yrityskauppoja on tällä vuosituhannella tehnyt myös UPM. Se mm. osti vuonna 2000 Miramichin paperitehtaan Kanadasta ja vuonna 2001neljä paperitehdasta Saksasta 2700 milj. eurolla. Miramichin sellutehdas suljettiin vuonna 2004. UPM kertoo, että alalla on ylikapasiteettia ja se on yksi syy miksi joudutaan vähentämään väkeä Suomessa. Perussyy on siinä, että UPM ei tuota omistajilleen tarpeeksi hyvin. Klassinen taloustiede opettaa, että yrityksen tehtävä on tuottaa voittoa omistajilleen. UPM on jakanut tätä voittoa omistajilleen 400 milj. euroa vuosittain.
UPM tavoittelee 200 milj. euron säästöjä vuodessa. Tämä on puolet omistajille vuosittain maksetusta osingosta. Jos UPM luopuisi suunnitelmistaan ostaa omia osakkeitaan yli 800 milj. eurolla, olisi työt turvattu neljäksi vuodeksi.
Syyllinen: palkkamaltti
Allekirjoittaneen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Pekka Sauramon yhteisessä tutkimusraportissa Pääoman lähtö kuvaamme teollisuuden ja palvelutoimialojen pääomien vientiä. Niin sanottu palkkamaltti on ollut keskeinen syy siihen, että yritykset ovat voineet laajentaa toimintaansa ulkomaille yritysostojen kautta ja rahoittaa laajenemisen tulorahoituksella. Kasvaneet voitot eivät ole johtaneet investointien kasvuun kotimaassa. Raportissa toteamme "!yritysten kansainvälistymisen jatkuminen - ja sen rahoittaminen Suomessa syntyneillä rahoitusresursseilla – ei ole työllisyyskehityksen kannalta harmitonta. Ainakin lyhyellä aikavälillä tämänkaltainen yritystoiminnan laajentaminen voi hidastaa työttömyyden alentumista Suomessa."
RITVA PITKÄNEN
Kirjoittaja on työskennellyt KHT-tilintarkastajana ja tekee tutkimusta yrityssektorin varojen käytöstä ja pääomien maastaviennistä.