Ukrainan kommunistien kova kohtalo

14.02.2020 - 11:15
(updated: 08.03.2020 - 14:27)
Petro Simonenko kertoo kommunistien kovasta kohtalosta Ukrainassa. Kuva Annika Rauhala.

Sisäänkäynti Ukrainan kommunistisen puolueen KPU:n päämajaan Kiovassa on kauniisti sanoen vaatimaton.
Kuluneen toimistorakennuksen kakkoskerroksessa on suuri Leniniä esittävä maalaus. Sen alta käännytään vasemmalle ja kävellään muutaman huoneen toimistolle toisen, hämärän ja kapean käytävän läpi.
Kapea on myös se kuja, jota pitkin kommunistinen puolue on joutunut Ukrainassa kulkemaan sen jälkeen, kun valta maassa vaihtui väkivaltaisesti helmikuussa 2014 Euromaidanina tunnetun mielenosoitusliikkeen seurauksena.


Maan uudet vallanpitäjät säätivät lain niin sanotusta dekommunisaatiosta. Sen nojalla neuvostoaikaisten symbolien julkinen käyttö on kriminalisoitu. Lakiin vedoten viranomaiset ovat yrittäneet myös kieltää kommunistista puoluetta. Vaikka se ei olekaan onnistunut, on KPU:n osallistuminen vaaleihin estetty.
Samalla sota Ukrainan itäosassa on jatkunut kohta jo lähes kuusi vuotta. Läntisen median otsikoista konflikti on kuitenkin pudonnut jo pois.


Kommunistisen puolueen puheenjohtaja Petro Simonenko sanoo, ettei poliittinen perussuunta Ukrainassa ole kääntynyt, vaikka maassa on vuonna 2019 käyty kahdet vaalit.
- Mikään ei ole muuttunut. Vain (vallanpitäjen) poliittinen retoriikka ennen ja jälkeen vaalien on erilaista, mutta konkreettiset askeleet ovat samoja kuin ennen, hän toteaa Tiedonantajan haastattelussa työhuoneessaan Kiovassa.
Huhtikuun presidentinvaaleissa suosittu tv-koomikko Volodimir Zelensky syrjäytti miljardööri Petro Porošenkon maan johdosta. Suosion taustalla oli Kansan Palvelija -komediasarja, jossa Zelensky näytteli maan presidentiksi yllättäen noussutta opettaja Vasil Holoborodkoa.
Ukrainassa todellisuus jäljitteleekin televisiota. Presidentinvaalien jälkeen Zelenskyn tukipuolue, tv-sarjan mukaan nimetty Kansan Palvelija sai kesän parlamenttivaaleissa enemmistön parlamenttiin, Verhovna Radaan.

 

Oligarkin varjo


Simonenkon mukaan Porošenkon kannatus luhistui ymmärrettävistä syistä. Tavallisten ihmisten elintaso on romahtanut ja työttömyys kasvanut. Samalla valtaosa kansasta on lopen kyllästynyt maan itäosassa jatkuvaan tarkoituksettomaan sotaan.
– Zelenskin etuna oli, ettei hänellä ole taustaa korruptiossa eikä hän ole sekaantunut skandaaleihin. Hän luonnollisesti lupasi muuttaa tilanteen, ennen kaikkea lopettaa sodan ja muuttaa maan sisäisen politiikan ukrainalaisten hyväksi, Simonenko erittelee.
Hän muistuttaa silti Zelenskyn Kvartal 95-tuotantoyhtiön yhteyksistä suurpääomaan. Kansan Palvelija pyöri ukrainalaisella 1+1-kanavalla, jonka omistaa oligarkki Ihor Kolomoiski
Hänen on puolestaan sanottu halunneen kaataa Zelenskyn avulla katkeran kiistakumppaninsa Petro Porošenkon. Oligarkit ajautuivat riitoihin jättimäisen Privatbankin sekä valtiollisen öljynvälitysyhtiö UkrTransNaftan hallinnasta.
Zelenskyn ja Kolomoskin yhteyksiä vahvistaa sekin, että miljardöörin asianajaja Andriy Bohdan nimitettiin presidentinhallinnon johtajaksi.
Simonenko katsoo, ettei Zelensky ja hänen puolueensa kykene tekemään politiikkaa, joka nostaisi tavallisia ukrainalaisia ylös köyhyydestä. Hän myöntää, että uuden presidentin puheet ovat toisen henkisiä kuin tämän edeltäjällä.
– Mutta eikö jo Raamatussa sanota, että älkää tuomitko sanojen vaan tekojen mukaan. Sanat ovat toki kauniita, mutta teot Porošenkolta, Simonenko ruoskii.

 

Iso raha ja vasemmiston marginalisoiminen


Leimallinen piirre Ukrainan politiikassa on juuri oligarkkien valta. Poliittiselle kartalle ilmaantuu ja sieltä katoaa puolueita suurliikemiesten tarpeiden mukaan. KPU on kuitenkin pysynyt.

– Valitettavasti meillä on myös toinen ongelma, johon kuuluu vasemmiston marginalisoiminen.


Simonenko korostaa kommunistien puolustavan työllään elävien ihmisten etuja pääoman puristuksessa.
– Valitettavasti meillä on myös toinen ongelma, johon kuuluu vasemmiston marginalisoiminen. Tämä lähtee jo siitä, että maassa on viisi-kuusi pelkästään sosialistista puoluetta.
Hän kertoo Donetskista kotoisin olevan oligarkki Rinat Ahmetovin puuhanneen maahan Vasemmistovoimien liitto -nimistä puoluetta. Bisneksiä häirinneestä Itä-Ukrainan sodasta huolimatta, Ahmetov on edelleen maan rikkain mies.
– Hän on asettanut puolueen johtoon oman miehensä. Valheellisilla tunnuksilla se sanoo muka puolustavansa palkkatyöläisten etuja.
Simonenkon mukaan todellinen tarkoitus on luoda seuraavaan parlamenttiin ryhmä, joka lobbaa Ahmetovin etuja. 
– Juuri tällaiset oligarkkien liittoumat tuhoavat maamme talouden ja sen valtavan potentiaalin. Ne lisäävät työttömyyttä ja estävät mahdollisuudet sosiaalisten olojen kohentamiseen. Samalla moni kansalaisistamme lähtee pois Ukrainasta. Se demoralisoi yhteiskuntaa. Siksi oligarkit pitää saada pois vallasta.

 

Euroopan kaksinaismoraali


Ukrainalaisia koettelee myös jo reilusti yli viisi vuotta jatkunut sota Donbassissa Donetskin ja Luhanskin alueilla. 
Joulukuun 9. päivä Pariisissa kokoontui Ukrainan, Venäjän, Ranskan ja Saksan niin sanottu Normandian nelikkö neuvottelemaan rauhasta alueelle.
Simonenkon mukaan jatkosta ei pidä elätellä harhakuvia. Hänen mielestään läntinen Eurooppa on noudattanut suhteessa Ukrainaan eräänlaista kaksinaismoraalia. 
Tämä alkoi hänen mukaansa jo helmikuussa 2014. Tuolloinen presidentti Viktor Janukovitš ja valtaan tulleen opposition johtajat allekirjoittivat Saksan, Ranskan ja Puolan takaaman sopimuksen vallanvaihdosta. 
– Eurooppa otti tuolloin itselleen velvoitteen, että vuoden lopussa edessä on vallan rauhanomainen siirto presidentinvaaleilla.
Sopimusta ei pidetty. Simonenko katsoo tämän palvelleen erityisesti amerikkalaisten etuja.
– Euroopan pitäisi avoimin silmin katsoa Ukrainan tapahtumia. Amerikkalaisten intressit toimivat tällä hetkellä niiden kautta, joita he olivat nostamassa valtaan.
Simonenko muistuttaa myös Minskin tulitaukosopimuksesta. Siinä on tarkkoine aikarajoineen velvoitteita myös Ukrainaa kohtaan.
– Mitään näistä kohdista ei ole täytetty. Olisiko pitänyt aloittaa - ei pakotteista Venäjää - vaan Ukrainaa vastaan?

”Idän menettäminen katastrofi”


Simonenkon mielestä ukrainalaisten kohtalo pitäisi ratkaista Ukrainassa.
– Mutta maan presidentit käyvät jatkuvasti Brysselissä, Washingtonissa, Pariisissa ja Berliinissä. Moskovassa he eivät tosin käy, mutta Minskissä kuitenkin. Kiovassa ei tapahdu mitään.
Simonenkon mielestä uuden presidentin pitäisi avata kontaktit myös kansantasavalloiksi itsensä julistaneiden Donetskin ja Luhanskin alueiden kanssa.
– Heitä ei pitäisi kutsua terroristeiksi ja separatisteiksi vaan kutsua neuvottelupöytään. Minskin sopimukseen on kirjoitettu, että Ukrainan pitää muuttaa perustuslakiaan desentralisaation suuntaan. Se tarkoittaa laajaa autonomiaa Donbassille.


Simonenko sanoo, että alueen lopullinen menettäminen olisi katastrofi.
– Donbass muodostaa viidenneksen Ukrainan bruttokansantuotteesta. Siellä on hiiltä, koneenrakennusta terästä, energiantuotantoa ja kemiaa eli valtava tuotantopotentiaali.
Hänen mukaansa yli viiden vuoden sota ja tuhannet kuolonuhrit ovat kuitenkin aiheuttaneet niin syvää katkeruutta, ettei paluu Ukrainan yhteyteen entisin ehdoin enää onnistu. Hän muistuttaa sodan vaatineen jo yli reilusti 13  000 kuolonuhria ja sanoo suurimman osan uhreista tulleen Ukrainasta irtautuneilla alueilla.
– Amerikkalaisten intresseissä on koko ajan ollut yrittää kääntää Ukrainan sisällissota, etenkin eurooppalaisten poliitikkojen silmissä, sodaksi Ukrainan ja Venäjän välillä.
 

Äärioikeiston väkivalta


Simonenko kantaa huolta äärikansallismielisistä, äärioikeistolaisista, jopa uusnatsistisista ryhmistä, joiden hyökkäykset kommunisteja vastaan ovat saaneet myös väkivaltaisia muotoja. Niihin kuuluvat muun muassa sellaiset ryhmät kuin Oikea sektori, S14, Azovin vapaaehtoispataljoonan poliittinen siipi Natsionalnii korpus ja Svoboda-puolue.

KPU:n kieltämisen ohella viranomaiset yrittävät lakkauttaa puolueen yli satavuotiasta lehteä. 


Simonenko korostaa, että samalla virallinen Ukraina pitää yhä toisen maailmansodan aikaisia saksalaisten yhteistoimintamiehiä sankareina. Myös vanhoja kadunnimiä muutetaan ja neuvostoaikaisia patsaita kaadetaan.


KPU:n kieltämisen ohella viranomaiset yrittävät lakkauttaa puolueen yli satavuotiasta lehteä.  
Hän sanoo kysymyksen olevan vasemmistolle periaatteellinen.


– Kriisin aikana pääoma vetää päivänvaloon aina fasismin. Oligarkeille ja suurpääomalle on edullista pitää yllä voimia, jotka käyttävät fyysistä voimaa palkkatyöläisiä vastaan. 
Hänen mukaansa äärioikeisto on väline ihmisten pelotteluun. Mukana on myös tuhansia aseistettuja veteraaneja, jotka ovat tottuneet väkivaltaan Itä-Ukrainan sodasta.
Vaikka kommunistien osallistuminen vaaleihin on kielletty, esiintyy Simonenko entisen kansanedustajan ominaisuudessa silloin tällöin maan televisiossa, lähinnä suurliikemies Viktor Medvetšukin omistamalla 112-televisiokanavalla. Medvetšuk on ex-presidentti Leonid Kutšman hallinnon päällikkö. Medvetšukn nuorimmaisen tyttären Darinan kummisetä on itse presidentti Vladimir Putin.


Tästä huolimatta Simonenko näkee tämän päivän Ukrainassa yhteistyökumppaneita vain vähän.
– Silloin puhutaan saman mielisistä parin kolmen ongelman ratkaisemisessa. Mutta jos tarkoitetaan liittolaisia valtaan liittyvissä kysymyksissä, sellaisia ei tällä hetkellä tietenkään ole.
– Pääoman kanssa vallanjako on vaikeaa, ellei mahdotonta. Jos pääoman kanssa päästään yhteisymmärrykseen vallanjaosta, se tarkoittaa, että kommunistit ovat irtautuneet periaatteellisista näkemyksistään.

Artikkeli on julkaistu Tiedonantajan numerossa 12/2019

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Ulkomaat

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.