Totuus EU-intoilijoiden hyvinvointi-Suomesta
Köyhyys on Suomessa lisääntynyt Euroopan unionin myötä. Alle 800 euron kuukausituloilla joutuu pinnistelemään jo 600 000 suomalaista. Lähes viidesosa maamme väestöstä elää taloudellisessa ahdingossa. Lapsiköyhyys on kolminkertaistunut viimeisten 10-15 vuoden aikana.
Oululainen Katriina Oinas tarkastelee Tilastokeskuksen lukuja, joiden mukaan pienituloisten prosentuaalinen osuus Suomen väestöstä on lähes kaksinkertaistunut vajaan 15 vuoden aikana. Tämä kertoo karua kertomaa siitä, mikä on hyvinvointi-Suomen totuus eurointoilijoiden korulauseiden takana.
– Vuosina 1995-2007, jolloin siis köyhyys on lisääntynyt Suomessa, ovat hallituksissa vuorotelleet kaikki kolme suurinta puoluetta Kokoomus, SDP ja Kepu. Kun kyseiset puolueet eivät aja kunnollista perusturvaa Suomessakaan, miksi ne ajaisivat sitä europarlamentissa? ihmettelee Oinas, joka on Suomen kommunistisen puolueen eurovaaliehdokas.
Riittävä perusturva
kaikille
Valtapuolueet kyykyttävät työttömiä muun muassa verottamalla työttömyysturvan peruspäivärahaa. Katriina Oinas sanoo, että eläkeläisiä maamme hallitukset ovat kurittaneet saattamalla voimaan muun muassa varhennusvähennyksen, taitetun indeksin ja elinaikakertoimen.
– Perusturvaetuudet ovat jääneet pahasti jälkeen yleisestä elinkustannusten noususta. Perusturvan pitäisi olla tasoltaan sellainen, ettei toimeentulotuen tarve olisi jatkuvaa. Nyt ero toimeentulotuen tason ja köyhyysrajan välillä alkaa olla jo huomattava.
Katriina Oinas esittelee SKP:n perusturva-aloitetta, jossa esitetään 900 euroa kuukaudessa verotonta perusturvaa jokaiselle, jolla ei ole mahdollisuutta muuhun tuloon työttömyyden, opiskelun, pätkätöiden, vanhuuden tai muun vastaavan syyn vuoksi.
– Riittävä perusturva pitää saada aikaan myös koko EU:n alueen kansalaisille, hän huomauttaa.
Vahingollisia direktiivejä
tulossa
Katriina Oinaksen mielestä ihmisten tietämättömyys EU-politiikan luonteesta tuntuu huolestuttavalta.
– Unioni on väsäämässä monia vahingollisia direktiivejä, joita vastustamaan tarvittaisiin parlamenttiin todellista vastarintaa. Direktiivit ovat myös esimerkkejä siitä, miten unioni tekee päätöksiä suuryritysten eduksi, tavallisten ihmisten etuja vastaan.
Euroopan kapitalistien tavoitteena on joustavan ja halvan työvoiman saannin turvaaminen. EU:ssa haluttiinkin säätää työaikadirektiivi, joka sallisi 60-tunnin työviikon.
– Tämä olisi Suomessa askel sata vuotta taaksepäin työläisten oikeuksissa. Vaikka työehtosopimuksissa voidaan edelleen sopia 40 tunnin ja sen allekin työviikosta, aiheuttaisi lainmuutos painetta huononnuksiin. Sosialistien europuolueesta ei ollut kunnolla vastustamaan työaikadirektiiviä, vaan nämä olivat jo päässeet asiasta sopimukseen oikeiston kanssa. Yhtyneen vasemmiston ryhmä ja joukkoliikkeet onnistuivat muuttamaan sosialistien kannan ja torjumaan työaikadirektiivin.
Toimihenkilöunionin EU-kyselyn mukaan direktiivi on kuitenkin tulossa uudestaan päätettäväksi.
– Asiassa halutaan nähtävästi toimia kuten Irlannin hylkäämän perustuslain tapauksessa: äänestytetään niin kauan kunnes saadaan kapitalisteille ja työnantajapuolelle mieluinen tulos, epäilee Oinas. (TA)