Toteutuuko perusturvauudistuksessa perustuslaki?

14.12.2007 - 12:00
(updated: 09.10.2015 - 12:38)

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 46/2007

Hallitus asetti keväällä komitean VTT Markku Lehdon johdolla selvittämään laaja-alaisesti perusturvaan liittyviä kysymyksiä. Ensimmäinen väliaikaraportti ilmestyi marraskuun lopulla.


Demokraattisen naisverkoston puheenjohtaja Kaija Kiesslingin arvioi, että toimeksiannossa on äkkiä katsottuna monta kaunista kohtaa, mutta se herättää myös kysymyksiä.


– Kun puhutaan riittävästä perusturvasta, on kysyttävä, millä mittarilla katsottuna riittävä? Onko perusturva riittävä, jollei se saavuttaa edes köyhyysrajaa? Kun Demokraattinen naisverkosto ja Suomen kommunistinen puolue ovat kamppailleet 800 euron tavoitteesta, on se ehdoton alaraja, johon on päästävä, huomauttaa Kiessling. Hallituspuolueiden esityksellä tuskin päästään edes köyhyysrajalle.


Sosiaaliturvaa ollaan myös vahvasti sitomassa työhön kannustamiseen. Kiesslingin mukaan tilanteessa voidaan tulla taannoisen Tehyn työtaistelua vastaan laaditun pakkolain kaltaisiin esityksiin.


– Kannustavuuden lisäämisellä ei paranneta perusturvaa, vaan pannaan työrajoitteinen tai vammainen karenssin uhalla vastaanottamaan työtä. Tässä suhteessa lopputuloksesta saattaa muotoutua helposti hallituksen seuraava pakko-ohjelma.




Eläkkeillä ei pärjää



Eläkejärjestelmien muuttamisella on jo useita kertoja heikennetty eläketurvaa. Eläkeikiä on nostettu. Myös eläkekertymän pohja määräytyy koko aikuisiältä, vaikka nuoret tekevät usein pätkätöitä tai opiskelevat Kun eläke kertyi viimeisistä 10 vuodesta, oli eläkeperusta kaikilla lähempänä toisiaan.


– Eläkkeiden taitettu indeksi pudottaa jo vääjäämättä eläkkeellä olevien selviytymistä. Näin yhä useammat eläkeläiset alkavat kuulua köyhyysrajan alapuolella, sanoo Kiessling.


Perusturvauudistuksessa mainitaan tavoitteena työurien pidentäminen.


– Kuitenkin tämän päivän työelämän vaatimukset ovat tiedossa. On vain ihmeteltävä, miten nykyistä vanhempana selviydyttäisiin tällaisessa työelämässä. Työurien pidentäminen sidottuna esimerkiksi työttömyysturvaan tuo mieleen Saksassa viimeisimpiä heikennyksiä tuoneen Harz IV -uudistuksen, jossa työttömyysturvaa heikennettiin, työikää lisättiin ja kaikkiaan juuri eläköityvien ihmisten turvaa huononnettiin, pohtii Kiessling.




Tukien yhteensovittamisessa riskejä



Perusturvan yksinkertaistamisen tavoite saa Kiesslingiltä kiitosta. Hän muistuttaa, että myös Demokraattisen naisverkoston ja SKP:n tavoitteissa lähdetään siitä, että asiat hoidetaan yhdellä luukulla.


– Kun raportin viimeisen kohdan loppulauseessa todetaan tavoitteeksi pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentuloa parantava malli, herää taas toiveikkuutta. Mutta kun tähän liitetään erilaisten tukien yhteensovittaminen, voi kysyä kuka voittaa ja kuka häviää.


Kiesslingin mielestä pitäisi tiukasti pitää kiinni 800 euron perusturvasta verottomana käteen. Ellei se toteudu, on turhaa ottaa tehtäväksi parantaa pienimpien eläkkeiden varassa elävien tulevaisuutta.


Eri tukien ja vähennysten yhteensovittaminen voi myös antaa mahdollisuuden ohittaa jotain sellaista oleellista, joka on joillekin ryhmille lopputulokseltaan hyvinkin tärkeää tukea.




Perusturva koskettaa kaikkia



Kaija Kiessling toteaa, että nyt on erityisesti vammais-, eläkeläis- ja muiden kansalaisjärjestöjen syytä käynnistää aktiivinen vallan vahtikoirana toimiminen. Aikanaan osa näistä järjestöistä tulee olemaan lausunnon antajan asemassa perusturvakysymyksissä.


– Silloin jos koska on järjestöjen paneuduttava perusteellisesti lausuntoonsa, sillä se on tärkeä vaihe vaikuttaa. Kaikki aktiivisuus erilaisissa järjestöissä ammattijärjestöjä myöden on nyt tärkeää Kysymys on asiasta, joka koskee jokaista kansalaista elämän eri vaiheissa, huomauttaa Kiessling.


Hän muistuttaa, että sekä naisverkosto että SKP ovat tehneet perusturvakampanjan kanssa työtä jo yli vuoden ajan, pidempään kuin hallitus.


– Varsinkin vaalien aikana esillä ollut perusteellinen ohjelmamme on nyt syytä kaivaa esiin ja lukea se uudelleen. Samoin on hyvä tutustua uudelleen asiakirjaan, jonka naisverkosto jätti eduskunnan sosiaalivaliokunnalle perustellessaan vaatimusta 800 euron perusturvasta. (TA)

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Arkiston arkiston artikkeli