Terijoen hallituksen virheestä

13.01.2014 - 15:18
(updated: 16.10.2015 - 10:39)

Kalle Kuittinen kirjoitti TA:ssa (47/2013), että ”Terijoen hallitus oli virhe”. Millainen virhe ja ketkä virheitä tekivät, sitä tarkastelen tässä Terijoen hallituksen tärkeimmän asiakirjan valossa – sen nimenä oli Keskinäisen avunannon ja ystävyyden sopimus.

Seitsemän artiklaa

Sopimusehdotus sisälsi 7 artiklaa.

1. artiklassa Neuvostoliitto ilmoittaa suhtautuvansa myönteisesti Suomen kansan toiveisiin Karjalan kansan jälleenyhdistämisestä ja luovuttaa Suomelle ne Neuvosto-Karjalan alueet, joissa karjalainen väestö on enemmistönä, kaikkiaan 70 000 neliökilometriä (seitsemän kertaa Uudenmaan läänin suuruinen alue).

Lisäksi esitetään, että Suomi suhtautuu myönteisesti Neuvostoliiton ja varsinkin Leningradin kaupungin turvallisuuden lujittamiseen ja suostuu siirtämään rajaa Karjalan Kannaksella Leningradista pohjoiseen luovuttaen 3970 neliökilometrin alueen, jolloin Nl korvaa Suomelle alueella olevien rautateiden arvon 120 miljoonalla markalla.

2. artiklassa Suomi olisi suostunut vuokraamaan Neuvostoliitolle 30 vuoden ajaksi Hangon niemimaan ja sitä ympäröivän merialueen ja sallimaan siellä meri-sotilaallisen tukikohdan, joka pystyy suojelemaan hyökkäykseltä pääsyn Suomen lahdelle sekä myymään Neuvostoliitolle Suomen lahdella olevat saaret: Suursaaren, Seiskarin, Lavansaaren, Tytärsaaren (pienen ja suuren), Koiviston ja Suomelle kuuluvat osat Kalastajasaarennon ja Keskisaarennon niemimaista Pohjoisen Jäämeren rannikolla 300 miljoonalla Suomen markalla.

3. artiklassa Neuvostoliitto ja Suomi sitoutuvat antaman toisilleen kaikenlaista apua – myös sotilaallinen apu – siinä tapauksessa, että Suomea vastaan hyökätään tai uhataan hyökätä, sekä siinä tapauksessa, että minkä tahansa Euroopan valtion taholta hyökätään tai uhataan hyökätä Suomen alueen kautta Neuvostoliittoa vastaan.

4. artiklassa Sopimuspuolet sitoutuvat olemaan solmimatta mitään sellaisia liittoja tai osallistumatta mihinkään sellaisiin ryhmityksiin, jotka ovat suunnatut toista Sopimuspuolta vastaan. 5. artiklassa ilmoitetaan aikeista lisätä kauppavaihtoa ja solmia sitä koskeva sopimus.

6. artiklassa Neuvostoliitto sitoutuu huokeilla ehdoilla auttamaan Suomen Kansanarmeijaa aseistuksella ja muilla sotatarpeilla ja 7. artiklassa esitetään sopimuksen voimassaoloajaksi 25 vuotta ja mahdollisuus sen jatkamiseen.

Sopimus esitetään allekirjoitettavaksi joulukuun 2. päivänä 1939. Talvisota alkoi kaksi päivää aikaisemmin. Sopimuksen keskeinen tavoite oli estää fasistisen Saksen hyökkäys Neuvostoliittoon Suomen ja Suomenlahden alueelta sekä Suomen liittoutuminen Saksan kanssa. Sopimusta ei solmittu ja sen taustalla olevat uhkakuvat toteutuivat myöhemmin.

Sotaa suuntautunutta valtaa vastaan

Oliko kyseessä Terijoen hallituksen virhe vai epätoivoinen yritys kytkeä Suomi irti Saksan suunnittelemasta hyökkäyksestä Neuvostoliittoa vastaan?

Esityksen taustalla oli pyrkimys siihen, että Suomen kansa suistaa vallasta sotaan suuntautuvan hallituksen. Siinähän puhutaan Suomen Kansanvaltaisesta Tasavallasta tarkoittaen kumouksen jälkeistä tilannetta. Virheellisesti yliarvioitiin pahasti Suomen kansan poliittinen tietoisuus.

Sotien lopputuloksena olivat hirvittävät ihmis-, taloudelliset ja alueelliset menetykset Suomen kansalle. Positiivisena seurauksena oli uusi ystävyyden ja yhteistyön kausi Suomen ja Neuvostoliiton välillä, joka koitui suureksi hyödyksi maallemme ja kansallemme. YYA-sopimuksessa on pitkälti sama linja kuin Terijoen hallituksen esittämässä. Alueelliset tappiot jäivät voimaan sodan seurauksena – menetetyn Karjalan lisäksi saamatta jäi myös se 70 000 neliökilometria itäistä Karjalaa, jonka Neuvostoliitto oli valmis antamaan.

Oliko kyseessä myös Suomen kansan virhe, kun se ei ymmärtänyt ja pystynyt nousemaan sotaan suuntautunutta valtaa vastaan? Ja onko Suomen kansan nykyinen poliittinen tietoisuus yhtään parempi?

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Kulttuuri

Kommentit (13 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.