Tarinoita väkivallasta

12.09.2016 - 12:45

Sikojen kohtelu ja niiden kuljetukset ovat herättäneet runsaasti keskustelua eri puolilla Suomea ja viime aikoina erityisesti Hangossa. Aihe kohosi polttavaksi puheenaiheeksi tiistaina 23.8., kun sosiaalisessa mediassa levisi kuva- ja videomateriaalia kuljetuksista stressaantuneista, ahtaisiin olosuhteisiin ängetyistä kiljuvista sioista. Tämän jälkeen keskustelu on jatkunut eri Facebook-sivustoilla taukoamatta. Monet ovat ilmaisseet huolensa sikojen huonoihin kuljetusolosuhteisiin ja lihateollisuuden raadollisuuteen liittyen. Useiden silminnäkijöiden mukaan satama-alueella olevia sikoja on joidenkin kuljettajien toimesta lyöty lapioita muistuttavilla esineillä, potkittu ja hakattu.

Epäkohdat tehty näkyväksi

Mai Kivelä on eläinoikeusjärjestö Animalian toiminnanjohtaja ja koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri.

Facebookissa on levinnyt video- ja valokuvamateriaalia Hangon satamasta eläinkuljetuksiin liittyen.

”Lihateollisuus toimii suuren yleisön silmien ulottumattomissa, niin sanotusti piilossa.”

Kivelä kertoo nähneensä itsekin kyseisen materiaalin.

– Tässä tulee hyvin esille se, että osa ei ole aikaisemmin Hangossa välttämättä konkreettisesti nähnyt sitä, miten eläimiä tuotannossa kohdellaan: nyt se on tehty näkyväksi. Kuvamateriaali on täysin ymmärrettävästä syystä järkyttänyt monia, koska lihateollisuus toimii suuren yleisön silmien ulottumattomissa, niin sanotusti piilossa. Nyt suuri yleisö on joutunut pohtimaan omaa suhdettaan lihateollisuuteen ja sen toimintatapoihin liittyen.

– Koska kyse on elävien eläinten kohtelusta, niin on hyvä, että epäkohta on nostettu esille julkiseen keskusteluun ja sitä kautta lisätty tietoisuutta. Tosiasioiden näkeminen lihateollisuudesta on usein rankkaa, mutta se miten eläimiä ruoan tuotannossa kohdellaan, ei myöskään ole oikein. Hyvin ristiriitaiseksi asian tekee se, että vaikka eläimiä kohdellaan lihateollisuudessa kuten esimerkiksi kuljetuksissa epäinhimillisesti, niin se on joka tapauksessa täysin laillinen hyväksikäytön muoto. Ongelma onkin siinä, että laki sallii tämänkaltaisen eläinten kohtelun kuljetuksissa ja ylipäätänsä lihatuotannossa.

– Viranomaiset ovat tietoisia Hangon tapahtumista ja todenneet kuljetukset laillisiksi. Tulee kuitenkin muistaa, että se mikä on lain mukaan sallittua ja luvallista toimintaa, ei aina välttämättä moraalisesti kestä päivänvaloa. Eläinoikeuskysymyksissä lain ja moraalin välinen ristiriita on erityisen jännitteinen.

– Animalian toiminta perustuu siihen, että pyrimme toiminnallamme vaikuttamaan lainsäädäntöön sekä sitä kautta parantamaan eläinten asemaa yhteiskunnassa.

Eläinten hakkaamista ja potkimista

Hangon sataman alueella on useiden silminnäkijöiden mukaan esiintynyt kuljettajien toimesta myös eläinten lyömistä, potkimista ja hakkaamista.

– On kamalaa jos tällaista on tapahtunut, mutta samalla eläinten kaltoin kohteleminen on valitettavasti normaalia ja yleistä eri tuotantotiloilla. Lihateollisuuden massatuotanto on valtavan suurta, eivätkä asiat aina välttämättä suju kovinkaan hienovaraisesti, koska isoa volyymia pidetään yllä kovalla kiireellä ja tällöin väärinkäytöksiä väistämättä tapahtuu.

Tämän seurauksena eläinten yksilöllisyys katoaa.

– Eläimistä muodostuu massa, jota kuljetaan paikasta toiseen kuin tavaraa. On kuitenkin selvää, että jos näkee eläintä kohdeltavan huonosti, niin asiaan pitää puuttua ja ilmoittaa eteenpäin esimerkiksi valvontaviranomaisille. Akuutissa tapauksessa voi ottaa yhteyttä suoraan poliisiin. Jos on mahdollista, niin ottaa kuva- tai videomateriaalia todistusaineistoksi.

Satama-alueella on kuvauskielto.

– Jos joku toimii eläintä kohtaan laittomasti, niin tuskin tilanteen dokumentointi siinä tilanteessa on rikoksista pahin, vaan täysin ymmärrettävää toimintaa. Ilman todistusaineistoa huonoa kohtelua voi olla hankala todistaa, koska eläin on viime kädessä elinkeinonharjoittajan armoilla.

Eläinkuljetuksille ei ole säädetty maksimiaikaa

Vähintään miljardi lintua ja 37 miljoonaa elävää nautaa, sikaa, lammasta, vuohta ja hevoseläintä kuljetetaan vuosittain EU:n sisäisesti sekä kolmansiin maihin.

– Kuljetukset ovat usein hyvin pitkiä. Pitkät kuljetukset ovat eläimille haitallisia: eläimet altistuvat vakavalle uupumukselle, kuumuudelle, kuivumiselle, erilaisille vammoille ja kuolemalle. Myös riskit tautien puhkeamiselle ovat suuret.

– Kuljetus on eläimelle lähtökohtaisesti stressaava tilanne: tärisevä ajoneuvo on jaloille äärimmäisen raskasta, eläimet saattavat kaatua ja saada vammoja sekä tapella keskenään täyteen ahdetuissa ajoneuvoissa, koska eläin kokee turvattomuutta ja pelkoa tilanteessa, johon se on pakotettu ensimmäistä kertaa. Eläimen ahdistus saattaa ilmetä esimerkiksi toisten puremisena.

Laki ei ilmeisesti kaikilta osin toimi kuljetuksissa?

– Eläimellä ei ole mahdollisuutta puolustaa itseään ja se on yksi syy siihen, ettei lain täytäntöönpanon eteen ole nähty riittävästi vaivaa. Tarkastuksia tehdään vähän ja vain yksi prosentti niistä tehdään tien päällä kuljetuksen aikana. Kuljetuksen pituudella ja käytettävän kaluston laadulla on mahdollista vaikuttaa siihen, kuinka paljon eläimet joutuvat kuljetuksissa kärsimään.

”Elävien eläinten kuljetuksia pitäisi säädellä huomattavasti nykyistä tarkemmin.”

– Elävien eläinten kuljetuksia pitäisi säädellä huomattavasti nykyistä tarkemmin. Tarkistuksissa on ilmennyt, että Suomessakin on tehty kuljetuksia, jotka ovat kestäneet yli vuorokauden. Euroopassa ei ole määritelty kaikille kuljetuksille maksimikestoa tai enimmäispituutta.

– Pahimmillaan eläinkuljetukset ovat saattaneet kestää jopa kuudesta seitsemään päivään, jonka aikana on taitettu tuhansien kilometrien matka.

Miksi esimerkiksi sikoja kuljetetaan elävinä Suomen rajojen ulkopuolelle?

– Suomessa toteutetaan sikojen ylituotantoa. Sikoja tuotetaan enemmän kuin kotimaiselle käytölle on kysyntää. Animaliassa ajatellaan niin, että jos lihaa on pakko myydä toisiin maihin, niin kuljettaisiin lihaa, eikä eläviä eläimiä.

Miksi näin ei toimita?

– Tuotantoketjuille on taloudellisesti halvempaa kuljettaa eläimet elävinä paikasta paikkaan: talous määrää viime kädessä. Animalian mukaan tuotantoa pitäisi siirtää pois eläinperäisestä tuotannosta, mutta niin kauan kun kuljetuksia tehdään, niin ne pitäisi toteuttaa jotenkin muuten kuin elävinä eläiminä. Olemme esittäneet nisäkäskuljetusten maksimiajaksi kahdeksaa tuntia ja siipikarjalle neljää tuntia.

Emakot ja porsaat

Tilan koosta riippuen emakkosikaloissa pidetään kymmenistä satoihin emakkoa, joiden tehtävänä on yksinkertaisesti tuottaa mahdollisimman paljon porsaita.

– Eläin nähdään koneena: emakon tehtävänä on maksimoida porsastuotanto mahdollisimman nopeaksi ja tehokkaaksi. Emakon tuotantokausi alkaa jo varhain reilun puolen vuoden iässä, jolloin se ensimmäisen kerran tiineytetään. Ensimmäisen kerran emakko porsii noin kymmenen kuukauden ikäisenä ja tiineytys toteutetaan useimmiten keinosiementämällä.

Emakko saa imettää jälkikasvuaan ainoastaan neljästä viiteen viikkoon.

– Emakot porsivat ja imettävät porsimiskarsinassa tai emakkohäkissä. Porsimiskarsinassa emakolla on hyvin vähän liikkumatilaa ja porsaille suojattu makuualue. Useimmiten porsiminen ja porsaiden hoito tapahtuu kuitenkin emakko- eli porsimishäkissä, joka estää emakon kääntymisen ja mahdollistaa sille pituussuunnassa minimaalisen liikkumatilan.

”Yksi Animalian päävaatimuksista on se, että Suomessa kiellettäisiin emakkohäkit kokonaan.”

– Sitten porsaat vieroitetaan ja siirretään vieroitusosastolle. Luonnossa emakko vierottaa porsaat vasta noin 12 – 17 viikon iässä. Nykymuotoisessa tuotannossa porsiminen ja imetys tapahtuvat yleensä kääntymisen estävässä emakkohäkissä. Yksi Animalian päävaatimuksista on se, että Suomessa kiellettäisiin emakkohäkit kokonaan. On täysin käsittämätöntä, että sosiaalinen ja liikkuva eläin viettää puolet elämästään häkissä, jossa on käytännössä mahdotonta edes kääntyä: se voi ottaa yhden askeleen eteen ja toisen taakse, muttei pysty kääntymään tai pesemään itseään.

– Eläimillä pitäisi olla vapaus liikkua ja tuntuu käsittämättömältä painia tällaisten epäkohtien kanssa 2010-luvulla. Mielestäni on karmeaa ja surullista, että tällainen tuotantotapa voi ylipäätänsä olla olemassa. Se on osoitus siitä, että eläinsuojelulaki on jäänyt kehityksessä pahasti jälkeen, koska se laillistaa tämänkaltaisen vääryyden toteutumisen. Harva varmasti pitää häkkejä eläimen hyvinvoinnin kannalta kannatettavana asiana.

– Siat ovat luontaisesti myös erittäin siistejä eläimiä. Ne erottelevat makuu-, ruokailu- ja ulostuspaikat tarkasti toisistaan. Ahtaissa karsinoissa tämä ei ole kuitenkaan ole mahdollista ja siat joutuvat usein makaamaan omien ulosteidensa päällä.

Kuinka pitkään emakon tuotantokausi jatkuu?

– Emakko tulee kiimaan viikon kuluessa vieroituksesta, jolloin se tiineytetään uudelleen. Kun emakon tuottavuus heikkenee, se teurastetaan. Tiinehtymättömyyden lisäksi emakon yleisimpiä teurastussyitä ovat jalkavaivat, yleinen terveyden heikentyminen, liian pienet pahnueet tai porsaiden suuri kuolleisuus imetysaikana.

Kuinka pitkään emakot keskimäärin elävät?

– Porsastuotannossa olevien emakoiden keskimääräinen elinkaari on nykyisin noin kolmen porsimisen mittainen, eli emakot teurastetaan noin kahden vuoden iässä. Luonnonmukaisissa olosuhteissa siat eläisivät reilut toistakymmentä vuotta. Lähes kaikki tuotantoeläimet kuolevat ennenaikaisesti, koska niitä ei ole tuotannon näkökulmasta kannattavaa pitää elossa, vaan ne teurastetaan. Eläimen elinikä olisi huomattavasti nykyistä pidempi, ellei sitä katsottaisi ainoastaan tuotannon vinkkelistä.

Kivekset revitään pihdeillä

Kastrointi suoritetaan uros- eli karjuporsaille pahanhajuisen karjunlihan syntymisen estämiseksi.

– Alle viikon ikäisen porsaan saa lain mukaan kastroida ilman puudutusta. Animalia vaatii uuteen eläinsuojelulakiin, että puudutus on pakollinen toimenpide, mutta päämääränämme on se, ettei kastrointia tehtäisi lainkaan. Karjun hajun ehkäisemiseksi tulisi käyttää mieluummin rokotetta.

Kastrointi on lihasioille tehtävistä toimenpiteistä kaikkein kivuliain.

– Kives vedetään ulos ihoon tehdystä reiästä ja siemenjohdin katkaistaan. Tämä kaikki tapahtuu nykyisen lainsäädännön puitteissa ilman puudutusta. Lihateollisuudessa on sitouduttu käyttämään kastroinnin yhteydessä kipulääkitystä. Se ei kuitenkaan poista kipua kyseisestä toimenpiteestä, mutta vähentää jälkikipua. Eurooppalaisessa lihateollisuudessa on sitouduttu siihen, että kirurgisesta kastraatiosta päästäisiin eroon vuoteen 2018 mennessä.

Julkista tukea lihatuotteiden mainonnalle

Kivelän mukaan julkisia tukia ei tulisi käyttää lihateollisuuden markkinointiin.

– On käsittämätöntä, että julkisten tukien avulla ihmisiä kannustetaan käyttämään lihateollisuuden tuotteita, vaikka niiden negatiiviset vaikutukset terveydelle on tieteellisesti todistettu. Lihateollisuus vaikuttaa negatiivisesti myös Itämeren tilan heikkenemiseen, ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen.

– Järkiargumentit puhuvat sen puolesta, että lihansyöntiä tulee voimakkaasti vähentää. Siksi onkin hyvin ristiriitaista, että lihateollisuuden markkinointia tuetaan julkisin varoin. Ihmisten lihansyönnin vähentämiseksi tulisi luoda poliittinen ohjelma ja julkiset varat suunnata siihen, että ihmiset siirtyisivät kasvisruokapainotteiseen ruokavalioon.

Lihateollisuuden markkinoinnissa hyödynnetään myös lähiruokaan liittyviä positiivisia mielikuvia.

”Lihateollisuus on väkivaltaa heikommassa asemassa olevaa kohtaan.”

– Ei ole olemassa määritelmää tai direktiiviä sille, mitä lähiruoalla konkreettisesti tarkoitetaan. Se on kuin adjektiivi, jonka kukin määrittelee haluamallaan tavalla. Lähiruoka-nimikkeen käyttö ei takaa sitä, että ruoka olisi ns. läheltä, vaan kuluttajan on halutessaan itse selvitettävä sen alkuperä. Pakkauksista pitäisi käydä vaivattomasti ilmi, missä sen sisältö on tuotettu. Myös pakkausten alkuperämaa-merkinnät lisäisivät avoimuutta.

Miten lyhyesti kuvailisit lihateollisuutta?

– Se on väkivaltaa heikommassa asemassa olevaa kohtaan.

Eläinsuojelulaki ja Suomen hallitus

Eläinsuojelulakia ollaan uudistamassa. Nykyinen laki on 20 vuotta vanha.

– Tutkimustieto eläinten hyvinvoinnista on vuosien saatossa muuttanut ymmärrystämme eläimistä. Nykyinen eläinsuojelulaki sallii paljon sellaista, mikä nykytiedon valossa ei ole hyväksyttävää esimerkiksi eläinten hyvinvointiin ja tuotantotapoihin liittyvissä kysymyksissä.

– Olemme esittäneet lakiin runsaasti parannusehdotuksia, mutta vähimmäisvaatimuksenamme Animaliassa on, että pahimmat epäkohdat korjattaisiin ja kiellettäisiin uudessa eläinsuojelulaissa, kuten esimerkiksi se, että turkistarhaus on Suomessa laillista. Sama koskee emakkohäkkejä, jotka pitäisi uudessa laissa kieltää sekä luonnonvaraisten eläimien käyttäminen viihdetarkoituksissa.

”Nykyistä hallitusta ja sen toimintaa voi luonnehtia eläinvihamieliseksi ja eläinsuojeluvastaiseksi.”

Miten nykyinen hallitus suhtautuu eläinoikeuskysymyksiin?

– Hallitus sai viime vuonna osakseen kyseenalaista kunniaa: myönsimme Sipilän hallitukselle Anti Animalia -palkinnon. Palkinto myönnetään taholle, joka on toiminnallaan heikentänyt eläinten asemaa yhteiskunnassa. Nykyistä hallitusta ja sen toimintaa voi luonnehtia eläinvihamieliseksi ja eläinsuojeluvastaiseksi. Nykyisessä hallitusohjelmassa ei mainita sanallakaan eläimiä saati eläinten hyvinvoinnin parantamista. Eläinten hyvinvointi on hallitukselle asia, jota ei ole olemassa.

– Alkukesästä tehdyssä puoluekyselyssä nousi esille se, että suhtautuminen eläinoikeuskysymyksiin on hallituspuolueissa kaikkein negatiivisinta. Konkreettisemmin tästä kertoo muun muassa se, että turkistarha-asetus hyllytettiin viime syksynä. Myös se, että hallitus lakkautti eläinsuojeluasiamiehen viran, on aiheuttanut monissa kummastusta. Kyseessä oli ainut itsenäinen valtiollinen virka, jonka kautta oli mahdollisuus edistää eläinten asemaa. Valitettavasti sitä ei enää ole, Kivelä päättää.

Lopuksi

Eurooppalainen eläinsuojelulainsäädäntö perustuu siihen, että eläimet tunnustetaan tunteviksi olennoiksi. EU:n ja sen jäsenvaltioiden tuleekin ottaa eläinten hyvinvointiin liittyvät vaatimukset täysimääräisesti huomioon lakeja laadittaessa ja täytäntöön pantaessa. Valtiotieteen tohtori Birgitta Wahlbergin mukaan Suomessa ”eläinsuojelulainsäädännön tarkoituksena on suojella eläimiä tarpeettomalta kärsimykseltä, kivulta ja tuskalta sekä edistää eläinten hyvinvointia ja hyvää kohtelua ilman, että eläinten käyttöä sinänsä rajoitetaan. Lainsäädännön tavoitteena on siis säännellä eläinten käyttöä, ei niinkään rajoittaa sitä.”

Hangossa järjestetään 17.9. mielenosoitus lihateollisuutta ja eläinkuljetusten raadollisuutta vastaan. Paikalle saapuu puhumaan Salainen päiväkirja eläintiloilta -teoksen kirjoittaja Eveliina Lundqvist sekä eläinoikeusjärjestöjen edustajia.

Tekijä

Kirjoittajan artikkelit

Tilaa Tiedonantaja!

Kotimaa

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.