Talebanin paluu 20 vuotta myöhemmin

15.09.2021 - 16:30
(updated: 20.09.2021 - 10:23)
Abdul Ghani Baradar on yksi Talebanin perustajista.

Elokuun 15. päivä Taleban saapui Kabuliin. Talebanin johto tunkeutui presidentin palatsiin, josta Afganistanin presidentti Ashraf Ghani oli paennut ulkomaille vain tunteja aikaisemmin. Maan rajat sulkeutuivat ja Kabulin kansainvälinen lentokenttä hiljeni lukuun ottamatta niiden afgaanien huutoja, jotka olivat työskennelleet Yhdysvalloille ja Natolle. He tiesivät henkensä olevan vaarassa. Talebanin johto yritti samaan aikaan vakuuttaa ihmisiä ”rauhanomaisesta siirtymästä” antamalla lukuisia lausuntoja, joissa he vakuuttivat luopuvansa kostosta, vaikka rankaisisivatkin korruptiosta ja laittomuuksista.

 

Talebanin paluu on USA:n tappio

Viime vuosina Yhdysvallat on epäonnistunut saavuttamaan tavoitteensa sodissaan. Se saapui Afganistaniin hirvittävien pommitusten kera täyttääkseen hatarasti perustellun tavoitteensa lokakuussa 2001. Sen tarkoitus oli ajaa Taleban maasta. Nyt 20 vuotta myöhemmin Taleban on tullut takaisin. Vuonna 2003, kaksi vuotta sen jälkeen kun USA aloitti sodan Afgnaistanissa, se aloitti myös laittoman sodan Irakissa. Se päättyi siihen, että Yhdysvallat vetäytyi maasta ehdoitta vuonna 2011, sen jälkeen kun Irakin parlamentti kieltäytyi myöntämästä Yhdysvaltain joukoille laittoman koskemattomuuden. USA:n vetäytyessä Irakista se aloitti kauhistuttavan sodan Libyassa 2011. Tämä sysäsi koko alueen kaaokseen.

Mikään näistä sodista – Afganistan, Irak, Libya – ei synnyttänyt Yhdysvalloille myötämielistä hallintoa. Jokainen sodista aiheutti tarpeetonta kärsimystä siviileille. Miljoonien ihmisten elämät ajautuivat raiteiltaan ja sadat tuhannet menettivät henkensä näissä järjettömissä sodissa. Mitä ihmiskunta voi nyt odottaa nuorilta, jotka ovat Jalalabadissa tai Sirtessä? Kääntyvätkö he sisäänpäin, peläten menettäneensä kaikki mahdollisuutensa, aivan kuten muutkin näissä barbaarisissa sodissa?

USA käytti yli 2000 miljardia dollaria sotaan jota se ei voinut voittaa.


Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö Yhdysvalloilla olisi edelleen maailman vahvin armeija ja että se voi sen perusrakenteiden, ilmavoimiensa ja laivastonsa avulla iskeä mihin tahansa maahan koska tahansa. Mutta mitä järkeä on pommittaa maata, ellei tuo väkivalta tuota poliittisia tuloksia? Yhdysvallat käytti edistyneitä droneja hyökätessään Talebanin johtajien kimppuun, mutta jokaista tapettua johtajaa kohden ilmaantui aina puoli tusinaa uutta. Sitä paitsi Talebania nyt johtavat miehet – mukaan lukien yksi Talebanin perustajajäsenistä ja sen poliittisen komission johtaja Mullah Abdul Ghani Baradar – ovat olleet mukana alusta alkaen. Missään vaiheessa ei ollut mahdollista eliminoida Talebanin johtoa kokonaisuudessaan. USA käytti yli 2000 miljardia dollaria sotaan jota se ei voinut voittaa.


Korruptio Troijan hevosena

Varhaisessa lausunnossaan Mullah Baradar totesi, että hänen hallintonsa keskittää huomionsa kotiperäisen korruption kitkemiseen. Sillä välin Kabulissa levisi huhuja Ashraf Ghanin ministerien yrittävän lähteä maasta autot täynnä dollareita, jotka olisivat olleet peräisin Yhdysvaltojen Afganistanin jälleenrakentamiseen ja kehittämiseen ohjaamista varoista. 

Yhdysvaltojen antamien avustusvarojen houkutus on ollut suuri. Vuonna 2016 julkaistussa raportissa, jonka on tuottanut USA:n hallituksen Afganistanin jälleenrakennusoperaation erikoistarkastaja otsikolla ”USA:n Afganistanin korruptiosta oppimat läksyt” todettiin tarkastajien toimesta, että ”Korruptio heikensi merkittävästi Yhdysvaltain Afganistanin operaatiota vahingoittamalla Afganistanin hallituksen arvovaltaa, vahvistamalla kansan tukea kapinallisille ja kanavoimalla aineellisia resursseja kapinallisryhmille.”
Samassa tutkimuksessa kuvattiin ahneuden galleria, joka listasi ne urakoitsijat, jotka saivat avustusrahaa ja laittoivat sen omiin taskuihinsa. Yli 2000 miljardia on käytetty miehityksen aikana, mutta se ei mennyt maan tilanteen parantamiseen tai sen infrastruktuurin kehittämiseen. Raha rikastutti ennestään varakkaita Yhdysvalloissa, Pakistanissa ja Afganistanissa.

Hallituksen johtopaikoilla ilmennyt korruptio mädätti moraalia muiltakin. Yhdysvallat pani toivonsa siihen, että se koulutti 300 000 sotilasta Afganistanin kansalliselle armeijalle ja käytti tähän 88 miljardia dollaria. 2019 kävi ilmi, että palkkalistoilla oli 42 000 haamusotilasta. Oikea luku oli todennäköisesti vielä isompi. Afganistanin armeijan moraali rappeutui viimeisinä vuosina ja se menetti koko ajan vahvuuttaan. Maakuntien pääkaupunkien puolustus oli myös hyvin heikko, mikä johti siihen, että Taleban voitti Kabulin itselleen lähes ilman taistelua.

Tästä näkökulmasta tilannetta kommentoi Twitterissä hiljattain syrjäytetyn Ghanin hallituksen puolustusministeri kenraali Bismillah Mohammadi. Hän arvosteli hallituksia, jotka olivat olleet vallassa vuodesta 2001.

”He sitoivat kätemme selän taakse ja myivät kotimaamme. Kirottu olkoon rikas mies (Ghani) ja hänen väkensä.” Tämä lausahdus tiivistää hyvin afganistanilaisten yleiset tunnelmat juuri nyt.


Afganistan ja sen naapurit

Tähän asti Taleban ei ole kertonut mikä sen suunnitelma Afganistanille on, vaikka juuri sellaista maa on kaivannut jo vähintäänkin sukupolven ajan.


Tunteja sen jälkeen kun Taleban oli ottanut vallan, sen poliittisen osaston tiedottaja tohtori M. Naeem kertoi, että kaikkia lähetystöjä suojellaan samaan aikaan kun toinen tiedottaja Zabihullah Mujahid vakuutti, ettei entisillä hallituksen virkamiehillä ollut syytä pelätä henkensä puolesta. Nämä ovat rauhoittavia viestejä tällä hetkellä.

Taleban on myös vakuuttanut, ettei se vastusta kansalliseen yhtenäisyyteen pyrkivää hallitusta, vaikkakaan ei ole epäilystä siitä, että sellainen hallinto olisi Talebanin oman poliittisen agendan kumileimasin. Tähän asti Taleban ei ole kertonut mikä sen suunnitelma Afganistanille on, vaikka juuri sellaista maa on kaivannut jo vähintäänkin sukupolven ajan.

Heinäkuun 28. päivä Talebanin johtaja Mullah Baradar tapasi Kiinan ulkoministerin Wang Yin Tianjinissa Kiinassa. Keskustelun kaikkia yksityiskohtia ei ole julkaistu, mutta tiedetään, että Kiina vaati Talebanilta lupauksen siitä, ettei se salli hyökkäyksiä Kiinaan tai Vyö ja tie -aloitteen infrastruktuuria vastaan Keski-Aasiassa. Vastineeksi Kiina jatkaa jälkimmäiseen liittyvän infrastuktuurin rakentamista alueella, mukaan lukien Pakistanin, joka on tällä hetkellä Talebanin tärkein tukija. 

Onpa Taleban sitten kykenevä kontrolloimaan ekstremistijoukkoja tai ei, on selvää, että uskottavan oppositiovoiman puuttuessa Afganistanista on alueen muiden valtioiden käytettävä vaikutusvaltaansa Kabulissa loiventaakseen Talebanin jyrkkää ohjelmaa ja sen historiallista intoa tukea ääriliikkeitä. 

Esimerkiksi Shanghain yhteistyöjärjestö (perustettu vuonna 2001) elvytti vuonna 2017 Afganistan yhteistyö -ryhmänsä, joka piti kokouksen Dušanbessa heinäkuussa 2021 ja vaati kansallisen yhtenäisen hallituksen perustamista.

Tässä tapaamisessa Intian ulkomisteri S. Jaishankar esitti kolmen kohdan tavoitteet, joihin Afganistanin naapurit voivat sitoutua:

1. Itsenäinen, neutraali, yhtenäinen, rauhallinen, demokraattinen ja vauras valtio.

2.  Siviileihin ja hallinnon edustajiin kohdistuvien terrori-iskujen pysäyttäminen, konfliktien selvittäminen poliittisen dialogin kautta ja kaikkien etnisten ryhmien intressien kunnioittaminen.

3. Varmistaa, että naapurivaltiot eivät koe terrorismin, separatismin tai ekstremismin uhkaa.

Tähän useimmat voivat tällä hetkellä sitoutua. Suunnitelma lupaa rauhaa, mikä olisi valtava edistysaskel siihen nähden mitä Afganistanin kansa on kokenut viimeisten vuosikymmenten aikana. Mutta millainen rauha? Tämä rauha ei pidä sisällään naisten ja lasten oikeuksia. 20-vuotisen Yhdysvaltain miehityksen aikana tätä rauhaa ei myöskään saavutettu. Tämän rauhan takana ei ole todellista poliittista voimaa, mutta pinnan alla on olemassa sosiaalisia liikkeitä, jotka voisivat tuoda todellisen rauhan mukaan Afganistanin kehitykseen. Tässä on nyt suurin toivo.

 

VIJAY PRASHAD

Kirjoittaja on intialainen historioitsija, päätoimittaja ja journalisti.

Artikkelin tuotti Globetrotter.

Käännös Tiedonantajan toimitus.

Tekijä

Kirjoittajan artikkelit

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Ulkomaat

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.