Syvänpunainen Nokia

Elinvoimainen ja kasvava Nokia tarvitsee uutta suuntaa tulevalla valtuustokaudella. Vanhana teollisuuspaikkakuntana Nokialla kommunistien kannatus on perinteisesti ollut vahvempaa, kuin monissa muissa Suomen kunnissa.

Suomen kommunistinen puolue on tälläkin kertaa asettanut Nokialle ehdolle joukon päteviä ja kiinnostavia ehdokkaita. Tässä artikkelissa äänensä saavat tarkemmin kuulumaan Tuula Palomäki, Eero Salonen ja Jaakko Heino. Ehdokkaiden yhteisenä huolenaiheena on Nokian kaupungin lähipalvelujen tilanne.

Lähipalvelujen puolustaja

Nokialainen yo-merkonomi Tuula Palomäki kokee tärkeimmäksi vaaliteemakseen lähipalvelujen puolustamisen ja kehittämisen. Palomäen mukaan Nokian kaupungin nykyinen kehityssuunta ei ole hyvä, mutta tulevilla valtuuskausilla on mahdollista tehdä paljon nykytilanteen korjaamiseksi:

– Tuskin tästä Nokialla kovin paljoa huonompaan suuntaan voidaan mennä, pitää mennä eteenpäin. Lähipalvelut kuten terveydenhuolto on turvattava.

Vallalla oleva politiikka vaatisi korjausliikettä ja se taas edellyttää nykyistä luokkakantaisempaa politiikkaa. Toimivia ja kattavia lähipalveluja ei saa uhrata lyhytjänteisen voitontavoittelun vuoksi. Palomäen mukaan Nokialla erityisesti kokoomus on vastustanut riittävien julkisten palvelujen järjestämistä:

– Esimerkiksi uuden terveyskeskuksen kokoa ei voitu hyväksyä tarpeeksi suurena. Suunniteltuja vuodepaikkoja on liian vähän. Väkeä haalitaan lisää tänne Nokialle, mutta silti tarvittavia investointeja lähipalveluihin ei olla halukkaita tekemään.

Palomäen mukaan nykyinen koronaepidemia on paljastanut tilanteen kestämättömyyden:

– Koronarokotukset ovat paljastaneet, että kunnalla on yksinkertaisesti liian vähän henkilökuntaa. Puhelinajanvaraus ei toimi niin kuin sen pitäisi toimia. Pitäisi saada henkilökuntaa lisättyä ja maksaa heille kunnon palkat.

Palomäen mukaan Nokialta löytyy myös paljon hyvää. Kaupungissa on paljon potentiaalia, vaikka nykyinen kuntapolitiikka jättää toivomisen varaa. Pienehkössä kunnassa esimerkiksi luonto on lähellä. Luontoa Nokialta löytää hyvin. Nokian vahvuutena ovat myös aktiiviset urheiluseurat.

Palomäen mukaan kuntalaisten jakamia luontoarvoja uhkaa kuitenkin nykyinen oikeistolaisesta näkökulmasta tehty kaavoituspolitiikka, sillä tällä hetkellä rantoja kaavoitetaan omakotitalotonteiksi turhan paljon.

Palomäen mukaan Nokian kaupunki on laajenemassa ja toivottavasti laajeneminen tuo eloa kuntien keskustaan:

– Meillä rakennetaan aika kovasti, Nokia on laajenemassa. Toivon että laajeneminen tuo lisää elämää kaupungin keskustaan.

Vanhana teollisuuskaupunkina Nokialla on myös aivan omanlaisensa miljöö.

– Meillä on ollut täällä aiemmin kovastikin teollisuutta. Nyttemmin tehdastiloja on jäänyt tyhjilleen. Toivon että esimerkiksi Tehdassaareen voitaisiin kehittää enemmän toimintaa ja mahdollisesti kulttuuritapahtumia.

Palomäen mukaan yksityinen sektori on Nokialla elinvoimainen. Kaupungissa toimii esimerkiksi yhdysvaltalaisessa omistuksessa oleva Agco Powerin moottoritehdas, jonka liiketoiminta on viime vuosina ollut kasvussa, ja joka on rekrytoinut lisää työntekijöitä:

– Vaikka kyse ei ole valitettavasti enää valtionyhtiöstä, niin ainakin se tuo työpaikkoja lisää.

Yksityisen sektorin toiminta näyttää Nokialla hyvältä, mutta Palomäen mukaan se ei riitä.

Kaupungissa on paljon potentiaalia, vaikka nykyinen kuntapolitiikka jättää toivomisen varaa.

– Julkinen puoli täytyisi kanssa saada kuntoon mutta on eri asia, tapahtuuko asiassa muutosta ja miten pian. Asioita pitäisi miettiä tavallisen ihmisen kannalta eikä aina vain liike-elämän kannalta. 

Toisaalta Palomäen mukaan näiden välillä ei tarvitse olla ristiriitaa.

– Kun saadaan ihmisten elintaso ja palvelut kuntoon, liike-elämäkin hyötyy siitä. Nyt koronakriisin aikana liike-elämän edustajat ruikuttavat turhaan.

Kommunisteilla on Nokialla perinteisesti ollut kannatusta ja puolueella on tällä hetkellä myös yksi kaupunginvaltuutettu, Pauli Schadrin. Myös muutama vuosi sitten menehtyneen Herkku Hernesniemen muisto elää Nokialla vahvana.

– Herkku oli mukava ihminen, ihmemies, joka sai helposti kerättyä ääniä.

Tällä hetkellä Palomäen mukaan ongelmana on uusien aktiivien houkuttelu mukaan puoluetoimintaan ja erityisesti vaalilistoille:

– Kunnanvaltuutetun tehtävään liittyvä työmäärä tuntuu pelottavan monia. Ehkä tämän vuoksi ehdokkaita on vaikea saada.

Viime vaaleissa vaalimatematiikka ei ollut kommunisteille suosiollinen. SKP:n toinen valtuustopaikka oli viime kerralla hyvin lähellä, jääden kiinni vain muutamasta äänestä. Tällä kertaa taas ylimääräisiä haasteita tuo kunnanvaltuuston pieneneminen 51:stä 43:een.

Kuntademokratia ja vanhusten asema huolenaiheena

Eläkkeellä oleva maalari Eero Salonen on huolissaan kuntademokratian tilasta sekä vanhusten asemasta digitalisoituvassa nykymaailmassa. Vuodesta 1973 lähtien kuntapolitiikassa toiminut Salonen on kiinnittänyt huomiota siihen, miten valta on vuosien saatossa pikkuhiljaa luisunut vaaleilla valituilta kuntapoliitikoilta kaupungin virkamiehille.

Nykyinen kehityssuunta on johtanut tilanteeseen, jossa valta on siirtynyt kaupunginvaltuustolta virkamiehille. Kaupunginvaltuusto on kaventunut eräänlaiseksi ideariiheksi, kun taas virkamiehet ovat vastuussa varsinaisesta päätöksenteosta:

– Valta on karannut yhä enenevissä määrin vaaleilta valituilta henkilöiltä virkamiehille. Kaupunginvaltuuston toiminta jää erilaisten visioiden suunnittelun ja seminaarien toteuttamisen tasolle. Virkamiehet vievät kuin pässiä narussa tämän päivän valtuutettuja. Jos vastustat virkamiesten ehdotuksia, olet hankala änkyrä.

Toisaalta Salonen muistuttaa siitä, että kunnallispolitiikka on taitolaji ja vaatii oikeaa luonteenlaatua sekä kykyä kompromissien tekemiseen:

– Me poliitikot ollaan usein vähän mustasukkaisia toisillemme: jos toisen puolueen valtuutettu esittää jotain, niin eihän sitä niin vain voi hyväksyä. Toisaalta yksittäinen valtuutettu ei pysty yksin mitään ratkaisemaan. Pitää olla yhteistyökykyä ja pelisilmää.

Salonen on huolissaan vanhusten ja vajaakuntoisten kyvystä toimia digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Kaikki vanhukset eivät esimerkiksi osaa käyttää verkkopankkipalveluja yhtä hyvin kuin nuoremmat sukupolvet. Tämä on omiaan lisäämään eriarvoisuutta:

– Se on mennyt sillä tavalla, että se ikäluokka, joka on syntynyt ennen peruskoulua, niin ei heille ole opetettu mitään tietoteknisiä valmiuksia.

Myös tuloillaan oleva maakuntauudistus mietityttää Salosta. Pienenä kuntana Nokia saattaa menettää asemiaan Tampereelle: 

– Tampere suurkuntana ajaa omaa etuaan.

Kun palveluja keskitetään kunnista maakuntatasolle, monesti juuri heikoimmassa asemassa olevat ihmisryhmät kuten mielenterveyskuntoutujat ja vanhukset joutuvat ahtaalle.

Lisäksi sosiaali- ja terveyspalvelujen yhtenäistäminen saattaa johtaa myös Nokian kaupungin työntekijöiden palkkatason laskuun: Jos palkkaus yhdenmukaistetaan useamman kunnan alueella, Nokian kaupungin työntekijät saattavat Salosen mukaan joutua nettokärsijöiksi.

Salosen mukaan myös Nokian kaupungin neuvontapalvelujen kehittämisessä olisi parantamisen varaa:

– Kuntalaisten palveluiden ja neuvonnan kehittäminen on tärkeää. Asiakkaan pitää saada asiallista neuvontaa omaan asiaansa.

Nokian ikäihmisten tehostetun palveluasumisen yksikkö Vihnuskoti. Kuva: Petra Packalén

Ikäihmisten, nuorten ja järkevän rahankäytön puolesta

Nokialainen lähihoitaja Jaakko Heino on huolissaan erityisesti nokialaisten nuorten ja vanhusten tilanteesta. Nokialaiset nuoret kaipaisivat mielekästä tekemistä, mutta viime vuosina kaupungin nuorisotiloja on suljettu. Samalla eri kaupunginosien nuoret ovat joutuneet keskenään eriarvoiseen asemaan:

– Nuoriso on jäänyt heitteille, heillä ei ole paikkaa, jossa viettää aikaa. Kun itse olin nuori, silloin tässä lähistöllä oli nuorisotiloja kolme ja nyt ei enää ole yhtään.

Kun nuorilla ei ole tekemistä, ilkivallan kaltaiset lieveilmiöt lisääntyvät. Jo tämän vuoksi nuoriin olisi syytä panostaa. Nuorten turhautuminen voi Heinon mukaan tuottaa ikävää jälkeä. Asialle olisi syytä tehdä jotain:

– Ettei tarvitse paikkoja särkeä tekemisen puutteesta.

– Kunnanvaltuutetun tehtävään liittyvä työmäärä tuntuu pelottavan monia. Ehkä tämän vuoksi ehdokkaita on vaikea saada.

Heino on myös huolissaan Nokian kaupungin holtittomasta rahankäytöstä:

– Mä oon vähän seurannut Nokian kaupungin touhua ja täällä on ihan tolkutonta rahanhaaskuuta. Miljoonia ja miljoonia menee hukkaan ja kukaan ei ota vastuuta.

Usein vasemmalle päin kallellaan olevia ihmisiä syytetään holtittomasta julkisen rahan käytöstä, mutta Heinon kritiikki Nokian kaupungin rahankäyttöä kohtaan osoittaa, että myös hyvin radikaalista vasemmistolaisesta näkökulmasta käsin voi kritisoida yhteisten varojen haaskuuta.

Nuorten lisäksi toinen Heinon sydäntä lähellä oleva asia on vanhustenhoito. Tämän aihealueen Heino tuntee hyvin myös oman työnsä puolesta:

– Vanhuspuolen hoitajamitoituksen pitäisi olla nykyistä parempi. Hoitajamitoitus pitäisi kunnissa toteuttaa asiakkaiden kunnon mukaan eikä lain asettamien minimivaatimusten mukaan. Minimivaatimukset saattavat toimia, jos mummot ja vaarit pystyvät tekemään kaiken itse. Mutta jos hoitajien täytyy tehdä töitäkin, kuten pesut ja muut jutut, niin onhan sitä henkilökuntaa liian vähän.

Myös Heinon mukaan Nokia on elinvoimainen ja luonnonläheinen kaupunki.

– Nokia on luontaisesti kaunis, luonto on lähellä. Kauniit vesistöt ympärillä. Palvelut ovat vähän vähentyneet, mutta kyllä täältä löytyy se mitä ihminen tarvitsee.

Ehdokkaat SKP:n listalla Nokialla:

129 Henri Autero, Datanomi, opiskelija, Sit.

130 Jaakko Heino, Lähihoitaja

131 Tero Kivinen, Opiskelija

132 Tuula Palomäki, YO-merkonomi

133 Saku Pohjoisaho, Putkiasentaja

134 Eero Salonen, Maalari

135 Pauli Schadrin, Asentaja

136 Hannu Toro, Eläkeläinen