Suomi kärsii natsismin traumasta

Alkuperäinen kirjoittaja: Lue koko juttu Tiedonantajasta nro 6/2007.

Sodan jälkeen iski masennus ja vakava psyykkinen trauma. Malmössä asuva suomalaiskirjailija Pentti Niskanen on osuvasti kirjoittanut: "Hitlerin häviö maailmansodassa – ja sen mukana myös Suomen suurten suunnitelmien nolo loppu – jätti varsinkin suomalaisen lukeneiston sieluun niin syviä haavoja, että niitä olisi voitu hoitaa vain psykiatrian avulla."

Hävitystä sodasta psyykkinen ongelma

Tunnettu historioitsija, entinen ulkoministeri Keijo Korhonen ei erehtynyt kun sanoi Suomen ja Venäjän sodanjälkeisten suhteiden tulleen suomalaisille mielenterveyskysymykseksi.

Nuori tutkija Ville Kivimäki kirjoittaa, että jo sodan aikana määrättiin kymmeniätuhansia suomalaissotilaita psykiatriseen hoitoon erityisesti mikäli nämä olivat ymmärtäneet sodan luonteen liian hyvin tai tunsivat epänormaalia sympatiaa vihollista kohtaan. Hoitomuotona olivat usein sähköshokit.

Sodan jälkeen psykiatri Lauri Saarnio kirjoitti, että jo ennen sotaa suomalaisessa yhteiskunnassa vallitsi sotapsykoosi. Toinen suomalainen psykiatri Sven Donner puolestaan kirjoitti, että erityisesti sodan tarkoituksettomuus aiheutti sotilaille psyykkisiä oireita.

Kaunokirjallisuudesta terapiaa

Kaunokirjallisuudesta tuli terapiaa suomalaisten sotapsykoosiin. 1954 Suomessa julkaistiin kaksi sota-aiheista romaania; Jussi Talven Ystäviä ja vihollisia ja Väinö Linnan Tuntematon sotilas. Talvi kertoi suomalaisten ja saksalaisten yhteistyöstä, mutta Linnan romaanista oli poistettu läheinen liittolaisuus Saksan kanssa. Linnan sotilaat olivat sympaattisia mutta masentuneita ja syyttelivät upseereitaan. Henki Tuntemattomassa sotilaassa on muuten aivan sama kuin Saksan sodanjälkeisessä kirjallisuudessa, esimerkiksi Theodor Plievierin kirjassa Moskova.

Tuntemattomassa sotilaassa hyökkäyssodan aggressiivinen luonne oli retusoitu pois jakamalla sota kolmeen osaan; hyökkäys-, asemasota-, ja perääntymisvaihe. Romaanin mukaan Suomen rooli hyökkääjänä oli vähäinen.

Talven kirja unohdettiin, mutta Linnan kirjasta tuli kaikkien aikojen suosituin suomalainen romaani. Siihen perustuvaa kahta elokuvaa esitetään säännönmukaisesti televisiossa. Strateginen liittoutuminen Saksan kanssa on helppo kieltää, kun siitä ei Tuntemattomassa sotilaassa ole merkkiäkään. Kuten historian professori Pertti Haapala sanoo: "Väinö Linna vei suomalaisilta historiantutkijoilta vallan kertoa menneisyydestä."

Kirjailija Paavo Rintala heräsi tutkimaan Suomen ja Saksan liittoutumisen moraalista ongelmaa romaanissaan Pojat; kuvia vv. 1941-44 Oulun poikien suhteesta ajan suureen ihanteeseen, sotaan ja sen edustajiin, saksalaisen vuoristoarmeijan alppijääkäreihin (1958). Se on kirja joka kertoo suomalaisten ja saksalaisten sotilaiden henkisesti raskaasta suhteesta Lapissa. Rintalan dokumenttiromaani Leningradin kohtalosinfonia; saksalaisten ja suomalaisten vuosina 1941-43 piirittämän kaupungin ja sen asukkaiden tarina (1968) kertoi nimensä mukaisesti totuuden Leningradin kansanmurhasta.

Suomalainen kaunokirjallisuus ratkaisi vastuun sodasta omalla brutaalilla tavallaan. Tiina Kinnusen tutkimuksen mukaan hävityn sodan pettymyksiä ja turhautumista lievitettiin esittämällä rintamalla palvellut suomalainen nainen saksalaisten ja upseerien huorana. Suomalaisen naisen negatiivinen kuva kävi ilmi Rintalan ja Linnan kirjoista. Rintalan romaani Sissiluutnantti (1963) sisälsi niin alentavan naiskuvan, että se johti suomalaiskenraalien joukkoprotestiin.....

JOHAN BÄCKMAN

Suomennos: Arto Tuominen

Kirjoittaja on suomalainen valtiotieteiden tohtori Helsingin yliopistosta ja Venäjän tutkija, joka on erikoistunut turvallisuuskysymyksiin ja sotahistoriaan. Hän on kirjoittanut useita kirjoja Venäjästä ja Suomen ja Venäjän suhteista. Tämä artikkeli perustuu niin Suomen ulkoministeriön arkistossa kuin Sota-arkistossakin säilytettävään materiaaliin, sekä kirjallisuuteen. Artikkeli pohjautuu Bäckmanin tekeillä olevaan kirjaan nimeltä Suomalainen valhe (Finnarnas trauma från nazismen). Väliotsikot toimituksen. Sarja päättyy.