Suomen työväenvallankumous oli luokkasota

27.01.2013 - 08:00
(updated: 16.10.2015 - 10:39)

Sunnuntaina 27. tammikuuta tulee kuluneeksi 95 vuotta Suomen työväenvallankumouksen alkamisesta. Vallankumouksen taustalla oli erityisesti yhteiskunnallinen tilanne: tuloerojen räjähdys, työläisten ja torppareiden köyhyys, epäoikeudenmukaisuus sekä luokkavastakohtien kärjistyminen tsaarinvallan murtuessa. Myös imperialististen voimien aloittama ensimmäinen maailmansota ja laajempi historiallinen tilanne vaikuttivat Suomeen.

Viimeistään Venäjän lokakuun vallankumouksen myötä porvarilliselta valtiolta meni Suomessa valta, mikä antoi työväenliikkeelle vahvat poliittiset asemat. Porvaristo pyrki palauttamaan valta-asemansa muun muassa hajottamalla työväenenemmistöisen eduskunnan ja kaatamalla valtalain, perustamalla aseellisia suojeluskuntia, pystyttämällä diktatorisen järjestysvallan sekä pyytämällä apua Saksalta.

Työväestölle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin suojautua porvariston hyökkäyksiltä. Oli ilmeistä, että yhteenotto porvariston kanssa oli edessä. Vallankumoukseen ajauduttiin, vaikka siihen ei määrätietoisesti pyritty.

Sosiaaliselta pohjaltaan vallankumous oli proletaarinen. Punaisen hallituksen ohjelmassa oli sosialistisia aineksia, mutta ennen muuta haluttiin uudistaa valtiosääntöä, parantaa demokratiaa, verotusjärjestelmää, oikeus- ja koulutuslaitosta sekä toteuttaa torpparivapautus. Toki ohjelmassa vastustettiin myös pankkipääoman valtaa sekä haluttiin ottaa riistäjien omistamat tuotantolaitokset yhteiskunnan haltuun.

Luokkasodassa yhteiskuntaluokat taistelevat valtiosta ja sen hallinnasta. Vuoden 1918 luokkasota päättyi työväenluokan tappioon, valkoiseen terroriin ja joukkomittaiseen murhaan, jonka raakuudet hakevat 1900-luvullakin vertaistaan.

Taistelu ei silti ollut pitkässä juoksussa turhaa. Lyöty työväenliike nousi tuhkasta ja onnistui 1900-luvun loppua kohti kamppailemaan itselleen monia niistä tavoitteista, joita oli 1903 Forssan kokouksessa asetettu.

Paras tapa kunnioittaa työväenvallankumouksen muistoa tänä päivänä on rakentaa perinteitä kunnioittavaa, mutta vahvasti tässä ajassa kiinni olevaa, luokkakantaista työväenliikettä, joka hakee vastauksia oman aikamme haasteisiin: massatyöttömyyteen, leikkauspolitiikkaan, syrjäyttämiseen, tuloerojen kasvuun, työelämän epäkohtiin ja ympäristöongelmiin – solidaarisesti ja yhteistyössä eurooppalaisen ja koko maailman työväenliikkeen kanssa. (MK)

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Pääkirjoitukset

Kommentit (29 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.