Stoppi hoiva-alan yksityistämiselle!

01.04.2020 - 10:15
(updated: 03.04.2020 - 16:28)
Superin vaaleissa ehdolla oleva Virpi Ahokas näkee yksityistämisen tuovan hoiva-alalle vain lisää ongelmia. / kuva Veikko Koivusalo

Ammattiliitto Superin kesäkuun liittokokous lähestyy, ja tällä hetkellä liitossa käydään vaaleja tulevista päättäjistä. Vaalien ehdokkaat ovat ehdolla sekä liittokokousedustajiksi että edustajiston jäseniksi. Jokaisella äänellä on vaaleissa suuri merkitys, että Superin toimintaa on mahdollista viedä kohti jäsenten parempia vaikutusmahdollisuuksia ja liiton yhteiskunnallisempaa otetta.

Lapinjärveläinen lähihoitaja Virpi Ahokas on ehdolla liittokokousvaaleissa numerolla 123 Hämeen, Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueella. Palvelutalossa muistisairaiden vanhusten hoitajana työskentelevä Ahokas uskaltaa sanoa ääneen, että yksityistäminen tulee läpäisemään koko hoiva-alan, mikäli sille ei laiteta stoppia nopeasti.

– En halua enkä toivo yksityistämistä, kuntien ja yhteiskunnan velvollisuus on pitää huolta maamme vanhuksista. Jokainen meistä vanhenee ja tarvitsee hoitoa, aloittaa Ahokas suorin sanoin.

Urallaan yksityistämisen nurjan puolen käytännössä nähnyt Ahokas näkee, että juuri vanhusten ja työntekijöiden arki tulee muuttumaan paljon yksityistämisen edetessä.

– Vanhukset joutuvat maksamaan enemmän hoivastaan, eikä hoitajia varmasti tule olemaan enemmän yksityistetyssä hoivapalvelussa. Hoitajien sijaan yksityiset tulevat luultavasti ottamaan töihin hoiva-apulaisia, joille ei tarvitse maksaa yhtä paljon. Yksityisellä puolella on myös tapana tehdä liian suuria yksiköitä, vaikka pienemmissä yksiköissä työnteko onnistuisi paremmin, sanoo Ahokas.

Millaista sitten työ ja hoiva voi olla pahimmillaan, mikäli yksityistämistä ei saada estettyä?

– Riippuu siitä, millaiset työolot eri paikoissa on alkujaan ja kuinka paljon omaan työhönsä pystyy vaikuttamaan. Veikkaan, että kato tulee käymään hoitajissa. Ihmiset lähtevät kouluihin ja muille aloille tai kitkuttelevat eläkepäiviin asti. Lääkehoidosta vastaavia ei välttämättä ole vuorossa enää kuin yksi, mikä aiheuttaa ylimääräistä stressiä koko talon lääkehoidosta vastuussa olevalle, sanoo Ahokas.

Kuntien ja yhteiskunnan velvollisuus on pitää huolta maamme vanhuksista.

Lakiuudistusta odotetaan

Ahokkaan mielestä hoiva-alalla ei tällä hetkellä ole tarpeeksi tekeviä käsiä.

– Meillä täällä Päijät-Hämeessä oli YT:t syksyllä. Porukkaa on vähennetty hirveästi. Periaatteessa tehdään vajaalla, mutta työnantajan mielestä ei kuitenkaan tehdä. Tulevana syksynä pitäisi tulla lakiuudistuksen myötä helpotusta siihen, että hoitajat tekevät tällä hetkellä paljon myös siivousta ja pyykinpesua. Henkilöstön määrän odotetaan kasvavan muutenkin lain myötä. Mutta jää nähtäväksi, miten se käytännössä onnistuu, vaikka laki tulisikin, sanoo Ahokas.

Sijaisten saanti voi joskus olla hankalaa myös lokaation vuoksi.

– Meidän työpaikka on melko syrjäisessä paikassa, melkein keskellä metsää. Meille on hankala tulla, jos ei ole autoa. Tällä hetkellä sijaiset onkin todella tiukassa, ja joutuu tekemään pitkää päivää. Neljäntoista tunnin päivää ei saa periaatteessa tehdä, mutta se ei käytännössä toteudu. Suunnitellusti ei saa tehdä 14 -tuntista päivää, mutta hätätapauksessa jos joku sairastuu aamulla, etkä saa ketään tekemään, niin sitten ylipitkiä päiviä kuitenkin tehdään, kertoo Ahokas.

 

Monenlaista työtä

Tällä hetkellä hoitajat joutuvat tekemään paljon muutakin työtä, kuin varsinaista hoivaa.

– Me lämmitetään ruoka, tehdään leivät ja katetaan pöydät ja iltavuoro tiskaa kaikki astiat itse. Pestään vaatepyykkiä ja viedään ne asukkaille. Välillä joutuu siivoamaan, kun siitä on koko ajan supistettu, sanoo Ahokas.

Parannettavaa siis on, ja liian vähäinen työntekijämäärä lisää tapaturmien vaaraa.

– Se on aikamoinen riski hoitajille ja asukkaille, että on liian vähän henkilökuntaa. Ei ehditä katsoa kaikkien perään. Meidän 41 asukkaan talossa monella on esimerkiksi muistisairaus ja vielä lisäksi muut sairaudet. Tällä työntekijöiden määrällä ei pysty vahtimaan kaikkia esimerkiksi kaatumisten varalta, sanoo Ahokas.

Tekevien käsien lisäksi myös ruokapuolessa on parannettavaa.

– Kaikissa paikoissa ei ole mahdollista tehdä omien kokkien kanssa, mutta meillä olisi. Olen siitä puhunut, että meille täytyisi saada oma kokki. Vanhukset haluavat sellaista ruokaa, mitä he ovat tottuneet syömään. Ei sellaista, mitä tarjotaan esimerkiksi päiväkodeissa. Ruokapuolessa on siis tosi paljon parannettavaa, mutta ei ole suoraan hoitajien käsissä sitä muuttaa, sanoo Ahokas.

Yksityistäminen tulee läpäisemään koko hoiva-alan, mikäli sille ei laiteta stoppia nopeasti.

Kiky on peruttava

Työehtoihin hurjan alennuksen tuonut kiky on hoiva-alalla edelleen valitettavan voimissaan. Neuvotteluissa kiky on myös jäänyt liiaksi syrjään, eikä siitä kuulu työntekijöille asti juuri mitään.

– Kikyn puolella on tällä hetkellä hiljaista. Mielestäni kikyä ei voi korvata muulla systeemillä, kuten osa ammattiliitoista on ehdottanut, vaan se on saatava kokonaan pois. Hiljaista on ollut sen suhteem neuvottelupuolella, sanoo Ahokas.

Viimeisten tietojen mukaan neuvotteluja halutaan vauhdittaa koronavirusepidemian vuoksi, mutta se ei Ahokkaan mielestä välttämättä ole hyvä asia. Kiirehdityt neuvottelut saattavat johtaa vain huonompiin ratkaisuihin työehtojen osalta. Palkkojen suhteenkin parannettavaa on.

– Palkkoja tulee meidän alalla nostaa paljon. Järjestyshän menee niin, että lääkärit diagnosoivat, mutta hoitajat loppupeleissä tekevät varsinaisen hoitotyön. Me myös otamme mahdolliset iskut ja haukkumiset vastaan ja hyvin harvoin kiitosta. Tässä mielessä palkka ei kohtaa työn rasittavuutta.

Taulukkopalkkojen pitää olla joka puolella sama, oli kyseessä sitten yksityinen tai kunnan paikka. Erisuuruiset palkat ovat lisänneet kilpailutusta hoitajien välillä, ja huonomman palkan paikat jäävät herkemmin ilman työntekijöitä. Esimerkiksi Päijät-Hämeen ja Lapinjärven kunnan palkoissa on aikamoinen ero, kertoo Ahokas.

Pienen palkan lisäksi alalla tehdään pitkää työpäivää, johon osaltaa parannusta toisi lyhyempään työpäivään siirtyminen.

– Kuuden tunnin työpäivä työllistäisi lisää ihmisiä, ja hyvä olisi jos joku lähtisi sitä kokeilemaan. Työntekijöiden hyvinvointiakin lyhyempi päivä lisäisi, kun on monesti fyysinen työ kyseessä, sanoo Ahokas.

Lähihoitaja Virpi Ahokas alustamassa vanhuspalvelu-seminaarissa Jyväskylässä.

Lähihoitaja Virpi Ahokas alustamassa vanhuspalvelu-seminaarissa Jyväskylässä.

Super kohti avoimuutta

Omalta ammattiliitoltaan Ahokas haluaa lisää tiukkuutta neuvottelutilanteissa sekä avoimuutta jäsenistöön päin.

– Jos Super hoitaa nyt TES-neuvottelut hyvin, voivat työntekijät olla tyytyväisempiä. Mutta muutama vuosi sitten pidetyt neuvottelut eivät antaneet sitä, mitä odotettiin lopputulokselta. Sitten tuli kiky ja menetettiin lomarahat, eli parannettavaa on aika lailla.

Työnantajapuoli lyttää ylipäätään Superin ja Tehyn ehdotukset. Esimerkiksi luottamusmiehet eivät saaneet tietoa YT-neuvotteluista tarpeeksi, vaikka piti olla avointa. Luottamusmiesten täytyy saada enemmän tilaa neuvotella ja tietoa mitä tapahtuu, sanoo Ahokas.

Ehdokas onkin liittokokousvaaleissa mukana voittajamielellä.

– Haluan lähteä parantamaan asioita Superissa. Avointa keskustelua on lisättävä. Jos ei homma toimi, niin sitten on tehtävä toisella tavalla. Työntekijöitä on heräteltävä ajamaan omia asioitaan. Ja työntekijöiden ääni on saatava kuulumaan enemmän liitossakin, Ahokas toteaa.

 

Yksityiset apajilla

Suurpääomille lisää voittoja hamuavat, jättimäiset hoivayritykset ovat apajilla myös Ahokkaan oman työpaikan suhteen.

– Mekin ollaan jälleen kerran myyntiuhan alla, ja Attendo on käynyt taas paikalla katsomassa lukuja. Työntekijöille ei taas puhuta etukäteen mitään. ja työntekijät saattavat lopulta joutua lukemaan lehdestä oman työpaikkansa myynnistä. Viimeksi meitä ei myyty, vaan voitimme sen taistelun. Myynti meni niin sanotusti pöytälaatikkoon ja nyt se on taas otettu ajankohtaiseksi.

Hoiva-alalla työskentelevät näkevät tällä hetkellä, että ympäri Suomen kaikki tullaan yksityistämään, mikäli asialle ei laiteta stoppia. Valitettavaa, mutta totta, toteaa Ahokas lopuksi.

Tekijä

Kirjoittajan artikkelit

Tilaa Tiedonantaja!

Kotimaa

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.