Stop Talvivaara vaatii perusteellisia selvityksiä

14.10.2015 - 12:45
(updated: 17.12.2015 - 16:30)

Stop Talvivaara kansanliike pyysi 13.2.2015 oikeuskansleria selvittämään Säteilyturvakeskuksen (STUK) mahdollisia ja osin ilmeisiä laiminlyöntejä Talvivaaran uraanin rikastuksen sekä uraanin ja muiden radioaktiivisten aineiden valvonnassa. Kysymys kuuluu: laiminlöikö STUK virkavelvollisuutensa Talvivaarassa? Seuraavassa Stop Talvivaara kansanliikkeestä tutun Hannu Hyvösen mietteitä asiaan liittyen.
– Oikeuskansleri otti asiamme käsittelyyn ja pyysi Säteilyturvakeskusta, eli STUK:ia antamaan ”kantelun tutkimiseksi tarpeellisen selvityksen”. STUK vastasi kantelussa esitettyihin epäilyksiin ja väitteisiin 13.8.2015 päivätyllä selvityksellä.
Hyvösen mukaan oikeuskansleri pyysi myös heiltä, eli kantelun tekijöiltä vastaselvityksen.
– Toimitimme sen määräaikaan mennessä ja olemme erittäin tyytyväisiä siitä, että oikeuskansleri on käynnistänyt selvityksen ja asiakirjadialogin. Hyvönen pitää Talvivaaraa todellisena soppana ja vaatii että kaikki kivet on nyt käännettävä asioiden selvittämiseksi.
– Uraani ja sen salaaminen on asia, joka on uskallettava nostaa pöydälle. Tästä julkiset kiitokset oikeuskanslerille.

Ennaltaehkäisy olisi auttanut


Hyvönen painottaa, että STUK:issa oltiin varmasti tietoisia siitä, että nikkelivarantojensa lisäksi Talvivaara on noteerattu myös kansainvälisellä tasolla Euroopan suurimmaksi uraanivarannoksi. Hyvönen ihmetteleekin sitä, miksi STUK:issa ei luvitusvaiheessa puututtu radioaktiivisten aineiden riskien salaamiseen.
– Tähän kysymykseen ei olla kyetty selvityksessä vastaamaan, vaan STUK pyrkii kaikin mahdollisin keinoin pakenemaan vastuutaan, eikä myönnä esimerkiksi sitä, että Talvivaaran rikastusmenetelmä rikastaa muiden malmien lisäksi myös uraania. Hyvösen mukaan pitäisi olla itsestään selvää, ettei uraania voida ottaa prosessiliuoksesta talteen ellei sitä ole sinne ensin rikastettu.
– Se ettei uraanin rikastuksesta puhuta, tarkoittaa sitä, että STUK pyrkii välttämään valvontavastuunsa rikastuksen vaiheista ennen talteenottoa. Vastineessaan STUK vähättelee sitä, ettei malmion sisältämällä uraanin määrällä tai rikastetun uraanin määrällä ole merkitystä valvonnan ja riskien kannalta, mikäli lähtömalmin uraanipitoisuus on pieni. Alhainen uraanipitoisuus tulkittiin STUK:issa vapaudeksi valvontavastuusta ja valvontaoikeudesta myös kipsisakka-altaan osalta. Säteilyturvakeskuksessa väitettiin myös, etteivät radioaktiivisten aineiden riskit heikon malmion kaivoksessa kasva kun louhintamääriä kasvatetaan.
Hyvönen pitää alan johtavan valvontaelimen väitettä käsittämättömänä.
– Pelkästään radonin ja pölyn hallitsematon liikkuminen alueella korreloi suoraan käsitellyn malmin määrään. Louhintamäärän kasvaessa myös monet radioaktiivisten aineiden riskit kasvavat.
STUK on antanut ymmärtää, että suurvuoto kipsisakka-altaassa muutti tilanteen. Samalla se luokitteli omalla päätöksellään kaivoksen vesien hallinnan säteilyvalvonnan alaiseksi toiminnaksi ja aloitti sillä perusteella valvonnan. Hyvösen mukaan ennaltaehkäisevin toimin oltaisiin vältytty monilta harmeilta.
– Jos valvontaa olisi tehty asianmukaisesti jo etukäteen, olisi ajoissa havaittu, että kipsisakka-altaan pH on laskenut ja uraani ei olekaan turvallisesti kipsiin sitoutuneena, vaan muuttuu liukoiseksi. Tältä osin STUK on Hyvösen mukaan vastuussa kipsisakka-altaan vuodosta ja uraanipäästöstä.

Selvitystä uraanista

Stop Talvivaara kansanliike on vaatinut selvitystä yhtiöltä ja viranomaisilta siitä, kuinka paljon uraania on toiminta-aikana prosessiliuokseen rikastunut ja minne eri kohteisiin sitä on kulkeutunut ja minkä suuruisia määriä.
– Minusta on hämmästyttävää, ettei tällaista selkeää laskelmaa ja vaadittua uraanitasetta ole kyetty esittämään. Hyvin outoa on myös se, ettei STUK nyt kykene tällaista laskelmaa edes oikeuskanslerille esittämään. STUK:n selvityksestä ilmenee, ettei Talvivaarasta ulos lähtevien malmirikasteiden uraanipitoisuuksia ja määriä ole lainkaan valvottu. STUK perustelee asiaa ”vähäisellä uraanipitoisuudella”.
Hyvösen mukaan tämä vahvistaa kansanliikkeen epäilyksiä siitä, ettei nikkelirikasteen ja muiden malmirikasteiden mukana kulkenutta uraania ole seurattu viranomaisten
taholta lainkaan.
– STUK:n väite pienistä uraanimääristä on ristiriidassa sen kanssa, mitä Talvivaaran rikostutkinnassa on tullut esille. Tämän lisäksi Omg Kokkola Chemicalsin tuotantojohtajan Hans-Erik Sundin väitteet kuulustelupöytäkirjasta antavat ymmärtää, että uraania on mahdollisesti kulkeutunut rikasteiden mukana paljon kerrottua enemmän. Tätä epäkohtaa viranomaiset eivät ole tutkineet.

Talvivaara on ympäristökatastrofi

Viimeisen kolmen vuoden aikana Hyvönen on työskennellyt Stop Talvivaara -kansanliikkeessä ja törmännyt konkreettisesti siihen haasteeseen, mitä metallivarojen ehtyminen ihmiskunnalle tuottaa. Hyvösen mukaan Talvivaaran kaivoksesta luotiin kuvaa eräänlaisena vihreän kaivostoiminnan pilottihankkeena, mutta totuus on jotain aivan muuta.
– Kun kaivos louhii heikkoa malmiota enemmän kuin kaikki muut kaivokset yhteensä, se myös tuottaa jätteitä enemmän kuin muut. Vihreyden sijaan Talvivaarasta tuleekin käyttää nimitystä ympäristökatastrofi, Hyvönen päättää.
MARKO NIEMI

Tekijä

Kirjoittajan artikkelit

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Kotimaa

Kommentit (0 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.