Saamelaisten oikeudet vihdoin tunnustettava

08.02.2013 - 12:00
(updated: 16.10.2015 - 10:39)
Sakea lumisade toi Helsinkiin arktista tunnelmaa, kun City-sámit-yhdistys esitteli Narinkkatorilla saamelaista kulttuuria ja nykypäivää. Värikkäät kansanpuvut ovat tunnetuinta saamelaisperinnettä. / Veikko Koivusalo |

Helsingin Narinkkatorilla Kampissa kaikuu keskellä keskiviikkoa joiku. Pääkaupunkiseudun saamelaisyhdistys City-Sámit on saamelaisten kansallispäivän kunniaksi vallannut keskeisen paikan esitelläkseen Euroopan unionin ainoan alkuperäiskansan kulttuuria ja nykypäivää. Ohjelmassa on perinteistä suopunginheittoa ja poronlihakeittoa, mutta myös saamelaista lyhytelokuvaa ja rappia.

Samaan aikaan eduskuntatalon portailla kokoontuu mielenosoittajajoukko. Poliittisten nuorisojärjestöjen Iloa kansalle! -protestin tarkoituksena on muistuttaa kansanedustajia siitä, ettei Suomi ole vieläkään ratifioinut YK:n ILO 169 -sopimusta alkuperäiskansojen oikeuksista. Se on nykyisen hallituksen ohjelmaan kirjattu, mutta hanke ei ole edennyt.

Saamelaisia kuultava

Suomen saamelaisnuorten puheenjohtaja Tuomas Aslak Juuso pitää ILO 169 -sopimuksen ratifiointia tärkeänä siksi, että se osoittaisi valtion olevan kiinnostunut alkuperäiskansojen oikeuksista.

– Tärkeää on, että kuullaan meitä saamelaisia eikä tehdä etelässä päätöksiä ilman että pohjoisen ihmisiltä kysytään mitään, sanoi Juuso.

Eräs päättäjien listaama ongelma ILO 169 -sopimuksen suhteen on, ettei ole olemassa yksiselitteistä määritelmää siitä, kuka on saamelainen ja kuka ei.

Saamelaisnuorten Ida Helander toteaa ongelman olevan lähinnä se, että tällä hetkellä suomalaiset päättävät, ketkä kuuluvat saamelaisyhteisöön.

– Korkein Hallinto-oikeus ei voi olla se taho, joka päättää saamelaisuudesta. Sen oikeuden pitää olla saamelaiskäräjillä itsellään, sanoi Helander.

Hänen mukaansa on suorastaan häpeällistä, että suomalaislapset oppivat koulussa enemmän esimerkiksi Pohjois-Amerikan intiaanien kulttuureista kuin oman maansa alkuperäiskansasta. 

Päättäjien asenteet nihkeitä

Saamelaisnuoret järjestivät myös seminaarin, jossa paneelikeskustelussa oli mukana eduskuntapuolueiden edustajia. RKP:n ja Vihreän liiton edustajat sanoivat puolueiden linjaksi tukea vahvasti ILO 169-sopimuksen ratifiointia. Sen sijaan keskustan, kokoomuksen ja SDP:n edustajat sanoivat puolueiden kannaksi, että ILO-169-sopimusta ei tällä hetkellä ole mahdollista ratifioida, koska puolueet vaativat yksityiskohtien tarkempaa katsomista muun muassa saamelaismääritelmässä ja maaoikeuskysymyksissä.

ILO 169 -sopimuksen ratifioinnin esteenä olevia seikkoja on ollut aikaa selvitellä jo 24 vuotta. Monissa muissa maissa, kuten Norjassa ja Ruotsissa, ei ole vastaavalla tavalla ongelma esimerkiksi määritellä saamelaisuutta. Sen vuoksi suomalaisten johtavien päättäjien asenteet kummastuttavat.

PAND -Taiteilijat rauhan puolesta -järjestön puheenjohtaja JP Väisänen epäilee, että pohjoisen kasvava kaivosbisnes ja globaali kiinnostus arktisen alueen energia- ja muihin luonnonvaroihin epäilemättä hidastaa prosessia.

– Virallinen Suomi on luvannut liittyä ILO 169 -sopimukseen jo vuodesta 1989. Jokainen hallitus vuoden 1990 jälkeen on kertonut ratifioivansa sopimuksen. Viimeksi sen torppasi keskusta, mutta onneksi nyt se menee läpi, ounastelee eduskuntatalon edessä sankassa lumisateessa mieltään osoittava Väisänen.

Saamenkieliset uutiset parempaan katseluaikaan

Yleisradio on vuosien ajan suhtautunut väheksyvästi pyyntöihin saada saamenkieliset uutiset, Ođđasat, parempaan lähetysajankohtaan. Nykyisellään ne tulevat Lapin läänin eteläpuolella yleensä puolenyön jälkeen, jolloin hyvin harva on hereillä niitä katsomassa. Suurin osa saamelaisista asuu nykyisin kuitenkin muualla kuin varsinaisella saamelaisalueella, joten oikeusasiamies Sakslinkin on todennut, että lähetysajankohta on "kelvoton ja epäinhimillinen"

Asiasta on vuosien mittaan tehty eduskunnassa useitakin kysymyksiä, adresseja on kerätty ja lähetelty, mutta mikään ei ole muuttunut. Oikeusasiamiehen kysyttyä asiasta YLE vastasi erittäin epäasianmukaisesti. Nyt on kuitenkin kuulunut jonkinlaisia muutoksia äänensävyssä ja "mahdollisesti" ja "joskus lähitulevaisuudessa" asiaan saattaisi tulla muutos.

Lupailu on helppoa. Asian nopeuttamiseksi verkossa kerätään taas nimiä adressiin, joka löytyy www.adressit.com –sivustolta otsikolla Saamenkieliset tv-uutiset siirrettävä parempaan katseluaikaan”

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Kotimaa

Kommentit (2 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.