Rasismia ja fasismia levittävä myyjä pääsemässä Tampereen kaupungin tiloihin
Muokkaus 6.7. klo 16:30. Aktiivisuus asiassa tuotti tulosta ja tapahtuman järjestäjä kertoo nyt medioissaan seuraavaa:
Olemme peruuttaneet Horror-Shopin pöytävarauksen Lumouksen Dark Market-tapahtumaan Museokeskus Vapriikissa.
Lumous Gothic Festival
Tampereen kaupunki on hiljattain sitoutunut kitkemään rasistisen sisällön tiloistaan. Päätös on ollut kaupunkilaisten mielestä kiitettävä, mutta sanoista olisi nyt päästävä tekoihin.
Vapriikissa järjestetään 14.7. Lumous Gothic Festivalin Dark Market, jonne lukuisat teemaan liittyvät kaupat pystyttävät myyntipöytänsä. Tämä on varsin mainio aloite goottimuusikin alakulttuurimaailmalle, eikä siinä ole mitään moitittavaa. On kuitenkin huomautettava, että myös Sami Haaviston Horror Shopilla on myyntipöytä Vapriikin tiloissa. Haavisto on fasistisessa alakulttuurimaailmassa tunnettu johtohahmo, joka levittää systemaattisesti fasistista ja uusnatsipropagandaa ja näistä ideologioista inspiroituvia tuotteitta.
Antifasistinen Varisverkosto on julkaisut hiljattain pitkän raportin Haavistosta. Raportti paljastaa, miten hän on omistamansa Horror Shopin kautta onnistunut vaikuttamaan esim. metallimusiikin alakulttuuriin fasistisella sanomalla. On hyvin tavallista nähdä Hitlerin, Pekka Siitoimen ja Heinrich Himmlerin t-paitoja, natsipropagandaa ja esoteerisia kirjoja, Waffen SS:n huppareita yms. millä tahansa black metal festivaalilla, jossa Horror Shop pitää myyntipöytää.
Haavisto omistaa myös Northern Brotherhood – nettivaatekaupan, jonka blogissa hän levittää rasistisia materiaaleja, ylistää rasistista väkivaltaa ja jopa kiihottaa rasistisiin terroritekoihin. Jos Horror Shopissa Haavisto yrittääkin peitellä jollain tavalla uusfasistisia ja rasistisia pyrkimyksiään, Northern Brotherhoodin blogissa rasismi ja terroriteon ylistäminen ja kiihottaminen on avointa ja häpeilemätöntä.
Vapriikin hallinnon ja Tampereen kaupungin tulisi kieltäytyä tarjoamasta tilaa Sami Haaviston Horror Shopille.
Tampereen poliittisten päättäjien ja kaupunginhallinnon tulee konkretisoida valtuuston päätös, joka sulkee kaupungin tilojen ovet fasisteille ja kaikenlaisille rasisteille ja muukalaisvihaajille. Vapriikin hallinnon ja Tampereen kaupungin tulisi kieltäytyä tarjoamasta tilaa Sami Haaviston Horror Shopille.
Paitsi että terveessä demokraattisessa yhteiskunnassa fasismi on torjuttava jokapäiväisessä elämässä, myös kyseinen henkilö ja liike tarkoittavat varteenotettavaa uhkaa monille ihmisille kuten vähemmistöihin kuuluville henkilöille ja maahanmuuttajille. Tällaista ei saa suvaita, etenkään julkisissa tiloissa. Rasismin vastaiset sanat ovat tyhjiä, ellei niistä seuraa rasismin vastaisia tekoja.
Tiedonantajan lukijat voivat laittaa palautetta asiasta Lumous festivaalin järjestäjille ja olla suoraan yhteydessä esimerkiksi Tampereen kaupunginvaltuutettuihin.
Lumous Gothic Festival: info@lumousfestival.fi
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Orpo-Purran hallitus myy yleistukea hallinnollisena yksinkertaistuksena, mutta työväenluokan näkökulmasta kyse on jostain aivan muusta: sosiaaliturvasta tehdään kontrollin ja leikkausten väline, jossa nuori työtön mitataan perheen tuloyksikön kautta eikä yksilönä. Samalla kun pääoma saa vapaat kädet budjettikuriin ja markkinoistamiseen, työntekijöiltä ja opiskelijoilta viedään itsenäisyyden ja ihmisarvon edellytykset. Kysymys kuuluu: kenen arkea helpotetaan ja kenen elämää vaikeutetaan, kun sosiaaliturva muutetaan oikeudesta ehtojen varaan annetuksi armopalaksi? SKP:n SOTE-ryhmän vaihtoehto – 1500 euron perusturva ilman karensseja ja tarveharkintaa – piirtää näkyviin todellisen jakolinjan: leikkausten Suomi vai ihmisarvoinen turva kaikille.
Miksi etuoikeutettu, keskiluokkainen nuori kykeni sanomaan ääneen sen, mitä moni työväenluokkainen ei enää uskalla? Politiikan tutkija Angelina Giannopoulou väittää Transform! Europen julkaisussa, että Greta Thunbergin radikaali ilmastoaktivismi ei ollut vain huuto ilmastokriisin edessä, vaan suora haaste pääoman valta-asemalle ja yhteiskunnalliselle välinpitämättömyydelle. Kun nuoret kieltäytyvät neutraaliudesta ja yhdistävät kamppailunsa kolonialismin, rasismin ja sosiaalisen eriarvoisuuden vastaiseksi liikkeeksi. Paljastivatko nuoret myös vasemmiston kyvyttömyyden tunnistaa omaa luokkasokeuttaan.
Miksi osuustoiminnallinen Tradeka, jonka juuret ovat työväenliikkeessä, sijoittaa aseisiin? Samaan aikaan, kun rauhan ja aseidenriisunnan periaatteet rapautuvat globaalisti, myös suomalaiset sijoittajat – kuten Tradeka – ovat alkaneet nähdä aseteollisuudessa "positiivisia mahdollisuuksia". Työväenluokan varallisuutta hallinnoidaan nyt tavalla, joka palvelee sotataloutta ja pääomaa – ei osuuskunnan jäseniä. SKP:n Yrjö Hakanen vaatii, että Tradeka sulkee asetuotannon kokonaan pois sijoituksistaan ja ryhtyy kehittämään vaihtoehtoisia rahastoja, joissa vaikuttavuus korvaa militarismin.
- 1 / 330
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Tampereen yliopiston tutkija Pentti Raittila käsitteli työväenlehdistön sisäisiä ristiriitoja Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seuran kesäseminaarissa. Hämeen Yhteistyön toimitus kamppaili 1960–70-luvuilla journalistisen itsenäisyyden ja puolueuskollisuuden välillä, mikä johti ideologisiin törmäyksiin ja toimituksen kriisiin.
Antimilitaristit kokoontuivat Laukaan Nammo-tehtaan porteille protestoimaan suomalaisen aseteollisuuden osuutta Gazan sotaan. PATRIArkaatti Palasiksi -ryhmä sulki tehtaan rahdin kuljetusväylän ja syytti Nammoa palestiinalaisten kansanmurhasta hyötymisestä. Mielenosoittajat vaativat Suomen asekauppojen lopettamista ihmisoikeuksia rikkovien maiden kanssa sekä radikaalia muutosta maan asepolitiikkaan.
Kun pääoma vie huollot ulkomaille ja osingot ajavat turvallisuuden edelle, jäävät työläiset puristuksiin – entinen Finnairin asentaja Ari Hautala kertoo, miten ammattiylpeydestä tuli globaalin halpatyökilvan sivutuote. Työväenluokan ääni on vaiennettu neuvottelupöydissä, mutta kone ei lähde ennen kuin ammattimies sen hyväksyy. Kysymys kuuluu: kuka lopulta määrää, milloin työ on tehty – markkinat vai työntekijä?
Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä
Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.