Pohjois-Korean ydinkoe

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 37/2006.

Korean demokraattinen kansantasavalta ilmoitti viime maanantaina tehneensä maanalaisen ydinkokeen. Näin se liittyi maailman yhdeksän ydinasevaltion (Israel mukaan lukien) kerhoon.

Ydinkoe tuomittiin maailman eri maiden lausunnoissa yksimielisesti. YK:n turvallisuusneuvosto kokoontui hätäistuntoon ja kertoi ryhtyvänsä "lujiin ja pikaisiin" toimiin uusien kokeiden estämiseksi.

Myös Pohjois-Korean perinteinen liittolainen tuomitsi kokeen heti ja varoitti sitä "ryhtymästä enempiin toimiin, jotka voivat pahentaa tilannetta".

Tuomitsijoiden joukkoon liittyi myös Venäjä, joka samalla piti koetta "täydellisenä esimerkkinä siitä, miten virheellistä strategiaa Bushin hallinto on noudattanut".

EU:n puheenjohtajamaa Suomi ilmoitti unionin valmistelevan vastatoimia "provokatiiviselle teolle". Pääministeri Matti Vanhanen korosti, että syntynyt kriisi on voitava ratkaista kansainvälisellä yhteistyöllä.

Jyrkimmin kokeen tuomitsi odotetusti Yhdysvallat, joka piti koetta uhkana maailmanrauhalle ja uhkasi Pohjois-Koreaa uusilla tiukoilla pakotteilla.

o o o

Pohjois-Korean toimenpidettä voidaan syystä pitää vastuuttomana. Koe rikkoo ydinkoekieltosopimusta. Sen vaikutukset ovat ainakin lyhyellä aikavälillä vahingolliset niin Pohjois-Korealle itselleen, lähialueelle, jolla se uhkaa laukaista vaarallisen ydinasekilpailun, kuin maailmanlaajuisestikin. Koe antaa tuulta purjeisiin Bushin hallinnon lietsomalle jännitykselle ja ydinasehysterialle ja voi välillisesti auttaa myös Iranin vastaisen hyökkäyksen valmisteluja.

Toinen asia on, että päävastuu nykyisestä tilanteesta on Yhdysvalloilla. Se on tahallisesti pahentanut alueen jännitystilaa viiden viime vuoden aikana.

Nykyisen kriisin alku ja juuri on USA:n haluttomuus kunnioittaa aikaisemmin solmimiaan sopimuksia. Kriisillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, onko Kim Jong Il "hullu diktaattori" vai ei.

Vuonna 1994 presidentti Bill Clinton sitoutui "puitesopimukseen" (Framework Agreement), jossa luvattiin toimittaa ruokaa, polttoainetta ja kaksi kevytvesireaktoria Pohjois-Korealle vastineena sen luopumiselle ydinaseohjelmistaan. Pohjois-Korea suostui näihin ehtoihin, mutta USA ei ole koskaan täyttänyt velvoitteitaan.

Siitä lähtien kun George W. Bush astui vuonna 2001 presidentinvirkaan, USA:n suhteet Pohjois-Korean kanssa ovat jatkuvasti huonontuneet. Bushin hallinnon korkeat edustajat eivät ole tarjonneet Pjongjangille mitään rakentavampaa kuin loputtomia uhkauksia, määräyksiä ja pakotteita. Samaan aikaan Pohjois-Korea on loitontunut ydinsulkusopimuksesta ja alkanut kehittää ydinaseohjelmaansa. Nyt Pjongjang näytti työn tuloksia räjäyttämällä maanalaisen ydinpommin.

USA noudattaa sekä ydinvoiman rauhanomaisen käytön että ydinaseiden suhteen kaksoisstandardeja: se sallii ja edesauttaa liittolaisikseen katsomiensa maiden ydinvoima- ja ydinasepyrkimyksiä, mutta vastustaa raivokkaasti sellaisia pyrkimyksiä "pahan akseliksi" leimaamissaan maissa, jotka se on ottanut potentiaalisiksi "ennaltaehkäisevän" iskunsa kohteiksi.

USA hyökkäykset Afganistaniin ja Irakiin sekä hyökkäysuhka Iraniin antavat eräissä maissa tukea näkemykselle, että välttyäkseen USA:n hyökkäykseltä on saatava oma ydinase. Eli kuten USA:n entinen ulkoministeri Madeleine Albright aiemmin tänä vuonna Financial Timesille antamassaan haastattelussa totesi: "Viesti Irakista on, että jos sinulla ei ole ydinaseita, joudut hyökkäyksen kohteeksi, jos sinulla on ydinaseita, et joudu hyökkäyksen kohteeksi."

Toisaalta Pohjois-Korean vahvojen tavanomaisten asevoimien ja sijainnin Kiinan naapurissa luulisi olevan tarpeeksi vahva pidäke hyökkäystä vastaan ilman ydinasettakin. Sitä paitsi Pohjois-Korealla ei ole öljyvaroja.

ERKKI SUSI