Tiedonantajan päätoimittaja, SKP:n poliittisen toimikunnan jäsen, syväpunainen aktivisti, luonnonystävä, musiikkitapahtumien tuottaja ja dj
Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvanut vuoden aikana yli 30 tuhannella
Työttömien Keskusjärjestö on syvästi huolissaan pitkäaikaistyöttömyyden voimakkaasta kasvusta. Keskusjärjestön vuosikokous katsoo, että työkalut pitkäaikaistyöttömyyden hävittämiseen ovat olemassa. Järjestön mielestä kansalaisten oikeus työhön tulee turvata työtakuulla. Työttömien Keskusjärjestön vuosikokous kokoontui verkkoyhteydellä tänään.
Pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita oli helmikuun lopussa yli 96 000 henkilöä. Kasvua edellisvuoteen oli lähes 33 000. Työttömien Keskusjärjestö katsoo, että yhteiskunnallisena tavoitteena tulee olla, että pitkäaikaistyöttömyyttä ei synny.
– Jokaiselle työttömälle työnhakijalle tulee viimeistään vuoden jälkeen taata työpaikka. Työpaikan kustantaa valtio tai kunnat ja se voidaan järjestää yksityisellä, julkisella tai kolmannella sektorilla. Työkalut tähän ovat jo olemassa, sanotaan järjestöstä.
– Päteviä työttömiä työnhakijoita on paljon. Eri selvitysten mukaan Suomessa yhä vallitsee ennakkoasenteita mm. yli 55-vuotiaita, nuoria, osatyökykyisiä sekä maahanmuuttajataustaisia kohtaan. Yhteiskunnan kannalta asenteiden murtaminen on halvinta työllisyyspolitiikkaa.
Järjestön mukaan ennakkoluulot käyvät erittäin kalliiksi, koska koulutus, työllisyyden edistämisen panostukset ja ammattipätevyys valuvat hukkaan veronmaksajien piikkiin, jos ihmiset eivät ennakkoasenteiden vuoksi työllisty. Jos pitkäaikaistyötön saa mahdollisuuden, hän pääsee eteenpäin.
Työttömät työnhakijat ovat työvoimareservi, josta tulee pitää huolta
Koronaepidemia on koetellut kaikkia kansalaisryhmiä, mutta erityisesti pitkäaikaistyöttömiä. Palvelu- ja hoitovelkaa on syntynyt erilaisten sulkujen vuoksi.
– Hallituksen kaavailemassa Pohjoismaisessa työvoimapalveluiden mallissa panostetaan lisävoimavarat työttömyyden alkupään haastatteluihin. Julkisen vallan ei tule kuitenkaan unohtaa pitkäaikaistyöttömien ja heidän perheidensä hätää. Työttömyys ja syrjäytyminen pitkittyessään aiheuttavat mielenterveysongelmia ja vaikeuttavat entisestään paluuta työelämään, sanotaan järjestöstä.
– Koronaepidemian aikana on syntynyt uusia työttömien ryhmiä. Muun muassa esiintyvät taiteilijat ja kulttuuri- sekä tapahtuma-alalla työskentelevät ovat pudonneet tyhjän päälle. Tämä tuo näkyviin työttömiin kohdistuvia ennakkoluuloja. Tuleeko esimerkiksi kärkiartisteja nyt ohjata matalan tuottavuuden töihin? Myös aloittelevat yrittäjät sekä pien- ja yksinyrittäjät ovat vaikeuksissa. Työttömyysturvan ja palveluiden tulee ulottua tasapuolisesti kaikkiin työttömiin ja ammatinharjoittajiin, vaatii Työttömien Keskusjärjestö.
Tekijä
Kirjoittajan artikkelit
Tutun hoitajan sanoja sosiaalisesta mediasta lainaten:
– Kyl ny meni niin kuppi nurin.
Alatorniolainen kunnallispoliitikko Eino Lindholm piti ensimmäisen kerran aapiskirjaa kädessään kiertokoulussa Ylivojakkalassa. Eino löysi kirjoista ja työväenliikkeen lehdistä sellaista viisautta, jota hän halusi jakaa köyhille ihmisille. Vasta ilmestynyt Eino Lindholmin elämäkerta ”Kielletyt kirjat” kertoo, kuinka nuori perheenisä salakuljetti hevosella kuusi säkillistä kiellettyjä kommunistisia kirjoja Vojakkalasta Kemijokivarteen Taivalkoskelle ja autokyydissä Kemiin. Kirja kertoo punavangin kohtalosta lapuanliikkeen repimässä Suomessa.
Leikkaukset yleiseen asumistukeen ja työttömyysturvaan tulevat voimaan 1. huhtikuuta. Maamme kuuluu maailman vauraimpiin, mutta varallisuus ja mahdollisuudet jakautuvat eriarvoisesti.
- 1 / 89
- seuraava ›
Tilaa Tiedonantaja!
Piditkö lukemastasi?
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!
Kotimaa
Suomessa osataan verosuunnitella. Myös siksi, että verohallinnossa kokemusta hankkineet virkailijat ovat siirtyneet yrityselämän konsulteiksi. Konsultteja ja ostettavia asiantuntijoita piisaa. Apuvälineenä ovat usein ulkomaalaiset vakuutusyhtiöt, joiden sisään konsulttifirmojen asiakkaat sijoittavat varojaan.
Kaj Chydenius vaikutti laajasti suomalaiseen kulttuuriin ja vasemmistolaiseen liikkeeseen. Hänen laulunsa elävät.