Perusturva on kaikkien oikeus
Suomen perustuslain 19. pykälä takaa että jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon. Valitettavasti kokemukset osoittavat, että viranomaiset ja poliitikot pyrkivät venyttämään lain kirjainta muodottomaksi.
Suomen kommunistisen puolueen, Demokraattisen naisverkoston ja DSL:n seminaarissa Turussa käsiteltiin perusturvan tilaa ja ongelmia. Viime lauantaisen keskustelun pohjana oli sosiaaliturvaa uudistavan Sata-komitean tuore ehdotus siitä, millainen on suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuus.
Komitealla tiukat budjettiraamit
Turun yliopistossa köyhyyttä tutkiva Ilpo Airio piti sinänsä hyvänä Sata-komitean tavoitetta vähentää köyhyyttä. 1990-luvun laman jälkeen köyhyys on Suomessa lisääntynyt muun muassa sen takia, että perusturvan taso on romahtanut reilusti köyhyysrajan (tällä hetkellä noin 960 euroa) alapuolelle.
Sata-komitean työ oli sidottu tiukkoihin budjettiraameihin, mikä ei Airion mukaan anna mahdollisuutta korottaa perusturvaa tarpeeksi. Myös työnantajilta poistettu Kela-maksu rapauttaa uudistuksen rahoituspohjaa.
– Onko yhteiskunta menestynyt silloin, kun olemme kilpailukykyisiä ja muutosvalmiita, vai mitataanko kansankunnan todellinen suuruus tavassa, jolla me kohtelemme kaikkein heikoimmassa asemassa olevia? kysyi Airio.
Perusturvan verotus ongelma
Diakonia-ammattikorkeakoulun yksikönjohtaja Heikki Hiilamo oli itse mukana Sata-komitean perusturvajaostossa. Hän kiinnitti huomiota asumistuen monimutkaisuuteen sekä eri tukien päällekkäisyyksiin.
Monen työmarkkinatuella elävän tulot jäävät niin alhaisiksi, että he ovat oikeutettuja toimeentulotukeen. Syynä tähän ovat korkeat asumiskustannukset sekä tukien veronalaisuus.
Hiilamon mukaan Sata-komitean esitys ei lupauksista huolimatta ratkaise työmarkkinatuen ja asumistuen ongelmia.
– Työmarkkinatuen tasoa pitäisi nostaa ja poistaa siltä verotus, totesi Hiilamo.
Eräs monimutkaisuutta ja sekavuutta helpottava ratkaisu olisi keskittää toimeentulotuen perusosa Kelan hoidettavaksi.
– Oikeisto vastustaa tätä, koska se tekisi tukien hakemisen muka liian helpoksi, sanoi opiskeleva äiti Camilla Kantola. Hänen mukaansa työttömyydestä tai opiskelusta ei pitäisi rankaista, vaan perusturva on kaikkien oikeus.
Sosiaaliturva laiskistaa?
Suomalainen sosiaaliturva on pudonnut pohjoismaiselta tasolta, totesi Tampereen kaupunginvaltuutettu, professori Jari Heinonen omassa puheenvuorossaan. Hänen mukaansa Suomessa vallitsee virheellinen ajattelumalli, että sosiaaliturva laiskistaa ihmisiä.
Heinonen laskeskeli, että perusturvan taso pitäisi nostaa lähelle köyhyysrajaa. Rahoituspuolella Heinonon tekisi veroremontin siten, että kaikkia tuloja verotettaisiin saman, progressiivisen periaatteen mukaisesti.
SAK:n valtuuston jäsenen Eila Hannulan mielestä työmarkkinajärjestöt runnoivat sosiaalitupon nopealla aikataululla ja salamyhkäisesti. Vaikka työttömyysturvan osalta saatiinkin heikennyksiä torjuttua, ei hyviä uudistuksia saavutettu juuri lainkaan.
– SAK:n pitäisi olla kansalaisliike, yhteiskunnallinen vaikuttaja, joka ajaa myös muiden kuin työssäkäyvien etua, pohti Hannula.
SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen huomautti, että ay-liikkeen kannalta on järkevää, että myös sosiaaliturvan tasoa parannetaan. Perusturvaa ei kehitetä ansiosidonnaisten etuuksien kustannuksella.
Varjokomiteat
Sata-komitean esitys ei toki ole viimeinen sana suomalaisen sosiaaliturvan kehittämisessä. Yrjö Hakanen ehdotti Sata-komitealle erilaisia varjokomiteoita, joissa pohdittaisiin omia, vaihtoehtoisia sosiaaliturvamalleja yhdessä tuen tarvitsijoiden, tutkijoiden ja viranomaisten kesken.
– Nyt pitäisi puhua siitä, missä rahaa on. Jyrki Kataiselta riittää rahaa aseisiin muttei perusturvaan, sanoi Hakanen.
Keskustelussa esiin nousi myös tärkeä kamppailu Kelan tehtävien ja roolin puolesta.
MARKO KORVELA