Palvelurakenteiden muutos kohti McKuntapalveluja?
Hallituksen käynnistämässä kunta- ja palvelurakenteen muutoksessa on kyse pariin vuosikymmeneen suurimmasta muutoksesta kuntien asemassa ja palveluissa. Sen suuntaviivat on päätetty pienessä piirissä, kunnilta ja kuntalaisilta mitään kysymättä, totesi puheenjohtaja Yrjö Hakanen alustaessaan helluntaina SKP:n keskuskomiteassa.
– Kuntien vuotuista rahoitusta 90-luvun alun jälkeen yli viidellä miljardilla eurolla leikanneille puolueille sopii kritiikin suuntaaminen leikkausten sijasta rakenteisiin. Mutta siitä ei ole apua lasten päivähoidon, koulujen, terveydenhuollon, vanhusten palvelujen, kirjastojen ja muiden peruspalvelujen resurssien riittämättömyyteen.
Hakasen mukaan keskittämisellä, tuotteistamisella, liikelaitostamisella ja yhtiöittämisellä on ihan muita tavoitteita kuin palvelujen parantaminen.
– Tarkoitus on muokata nyt joka kunnassa vähän eri tavoin tuotettuja palveluja sellaisiksi suuremmiksi kokonaisuuksiksi, joihin kansainvälisesti toimivat yhtiöt voivat tarjota valmiita Mc Kuntapalvelupakettejaan.
– Siirtämällä päätösvalta etäämmäs asukkaista ja työntekijöistä ylikunnalliselle tasolle ja yhtiöille, helpotetaan sellaisten päätösten tekemistä, joille ei ole kuntalaisten tukea. Näin voidaan vauhdittaa julkisten palvelujen leikkaamista ja yksityistämistä. Toisaalta palvelujen keskittämisellä ylikunnallisiksi yksiköiksi painostetaan kuntia yhdistymään, jos ne haluavat säilyttää edes jotain päätösvaltaa palveluihin.
Osa EU-sopeuttamista
Kunta- ja palvelurakenteiden keskittäminen on osa Euroopan unionin Lissabonin strategiaa, jonka tärkeitä osia on yhtenäisten palvelumarkkinoiden luominen ja alueellisen rakenteen keskittäminen globaalin kilpailukyvyn nimissä. Kuntien rahoituksen kiristäminen on myös osa Emu-politiikkaa, Hakanen arvioi.
– EU-jäsenyyttä haettaessa keskustapuolueella oli keskeinen rooli maakuntien EU-kriittisyyden kärjen taittamisessa ja SDP:llä ay-liikkeen sitomisessa EU-politiikkaan. Samaan tapaan keskustan ja SDP:n roolina on nyt sitoa kuntien ja ammattiliittojen johtoa kunta- ja palvelurakenteiden muutoshankkeeseen. Eduskuntaryhmien ja Kuntaliiton kautta ovat hanketta sitoutuneet edistämään myös Vasemmistoliitto ja vihreät.
– Rakennemuutosta viedään jo monissa kunnissa käytäntöön samalla laajalla koalitiolla. Jyväskylässä Kokoomuksesta Vasemmistoliittoon ulottuvalla pohjalla sovitut leikkaukset ovat tästä taas uusi esimerkki. Samasta kertoo Helsingissä kaupungin palvelukeskuksen kilpailuttaminen, jolla tieten tahtoen yksityistetään palveluja ja heikennetään työntekijöiden asemaa.
Hälytys kunnissa
Hakanen hälyttää kuntalaisia ja kuntia puolustamaan lähipalveluja ja itsehallintoa. Hän pitää tärkeänä Pro kuntapalvelujen ja sosiaalifoorumien kaltaisia aloitteita, jotka kokoavat ay-liikettä, asukasliikkeitä ja asiantuntijoita yhteistoimintaan.
– Kuntatasolla – riippumatta siitä onko meillä valtuutettuja vai ei – tarvitaan aloitteita sellaisten peruspalveluohjelmien tekemiseksi, joiden lähtökohtana on lakisääteisten palvelujen toteuttaminen pääsääntöisesti kunnan omana toimintana ja EU:n ajaman pakkokilpailuttamisen estäminen.
kemistä, joille ei ole kuntalaisten tukea, puheenjohtaja Yrjö Hakanen varoitti.