PALLAS ON SÄILYTETTÄVÄ KANSALLISPUISTONA

Alkuperäinen kirjoittaja: Lue lisää Tiedonantajasta nro 27 / 1.8.2008

Pallas- ja Ounastuntureiden tunturiketju on ollut vuodesta 1938 kansallispuistona. Vuonna 2005 puistoa laajennettiin etelään päin niin, että myös Yllästunturin ympäristö tuli kansallispuiston osaksi. Kansallispuiston perustamisen aikaan Pallakselle rakennettiin hotelli, jonka saksalaiset räjäyttivät vuonna 1944. Lähelle ensimmäisen hotellin paikkaa rakennettu nykyinen hotelli avattiin vuonna 1948.

Kansallispuistoissa rakentaminen on nykyisten lakien mukaan kiellettyä. Pallakselle ollaan kuitenkin tekemässä poikkeuslakia, joka sallisi uuden paljon suuremman hotellin ja ravintolan rakentamisen nykyisen tilalle. Samalla annettaisiin lupa rakentaa muita palvelutiloja ja laskettelurakennelmia. Tämä muuttaisi maisemaa ja luontoa ja koko Pallas- ja Ounastuntureiden käyttöä merkittävästi ja haitallisesti.

Hanketta vastustetaan laajasti. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliiton Ympäristöministeriölle antamassa lausunnossa todetaan, että lakiesitys on luonnonsuojelulain vastainen. Hankkeesta olisi hyötyä vain yhdelle elinkeinotoiminnolle ja yrittäjälle, mutta vahinkoa luonnolle, jonka suojelemiseksi puisto on perustettu. Kansallispuistot ovat kotimaan matkailun suurin vetovoimatekijä ja niiden vetovoima perustuu eheään luontoon. Siksi majoituskapasiteetin kasvattaminen ja rakentaminen on suunnattava kansallispuistojen ulkopuolelle.

Lakimuutos lähtee suuryrityksen tarpeista

Lakimuutoksen tekijöiden kunniaksi on sanottava, että lakiesityksen perusteluissa kerrotaan reilusti miksi ehdotus tehdään. Perusteluissa todetaan, että nykyisen hotellin kunto on heikentynyt ja rakennuksen kunnostaminen ja uusiminen on tullut ajankohtaiseksi. Ottaen huomioon hotellin taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen, hotellin majoitus- ja palvelutiloja olisi tarpeen myös laajentaa uusimisen yhteydessä.

Hotellin taloudellisten toimintaedellytysten turvaamiselle tarkoitetaan Pallaksen hotellin omistavan Lapland Hotels -ketjun voittojen turvaamista ja lisäämistä. Hotelliketju on jo nyt Lapin suurin. Sillä on kymmenen hotellia, joissa on yli 3 000 vuodepaikka. Lisäksi ketjulla on kolme laskettelukeskusta ja osuus Lapin Safarit -yrityksestä.

Vaikka ketju on suuri, Pallaksen suunnitelma on sillekin suuri. Saariselän Riekonlinnaa lukuun ottamatta missään nykyisessä Lapland hotelsin hotellissa ei ole lähellekään 500 vuodepaikkaa, mitä Pallakselle esitetään. Pallaksesta olisi siten tulossa pienen ja viihtyisän hotellin sijasta yksi Lapin suurimmista hotelleista. Muutos vaikuttaisi hotellin lähiympäristön lisäksi laajasti myös kansallispuistoon.

Yhden yrityksen taloudellinen etu on erikoinen syy tehdä poikkeuslaki, joka sallii kansallispuistoon rakentamisen. Jos historiallisista syistä vanhastaan puiston alueella oleva hotelli kaipaa kunnostamista, se kunnostettakoon niin kuin normaalisti tehdään. Jos suuri hotelliketju haluaa kasvattaa hotellia suuremmaksi voimassa olevan lainsäädännön vastaisesti, ei sitä varten kuulu kiirehtiä nöyrästi lakia muuttamaan.

Maan tavan mukaan valtio vielä avustaisi yritystä sen hankkeissa. Sen lisäksi että TE-keskus varmaan antaisi investointiavustuksia, lakiesityksen mukaan valtio verorahoillaan osallistuisi muutenkin hotellin laajennukseen ja laajennuksen mukanaan tuomiin muihin kustannuksiin. Hotellin yhteyteen rakennettavan luontokeskuksen arvellaan maksavan 3 miljoonaa euroa. Uusien reittien, taukopaikkojen ja jätehuollon rakentamiseen arvioidaan tarvittavan lähes miljoona euroa. Ylläpitokustannukset lisääntyisivät noin 250 000 eurolla vuodessa.

Ympäristöministeri Paula Lehtomäkikin on saatu puhumaan lakimuutoksen puolesta, vaikka ympäristöministerin luulisi virkansa puolesta olevan enemmän kiinnostunut kansallispuistojen lisäämisestä kuin niiden alueiden lohkomisesta yrittäjien hotellitarpeisiin.

Lehtomäki kuljetettiin paikan päälle toukokuussa, kun hotelli oli kiinni ja alueella vuoden kaikkein hiljaisin aika. Hiihtää ja lasketella ei enää voinut eikä patikointi ollut vielä mahdollista sulavien lumien vuoksi. Sellaisena aikana ministeristä saattaa näyttää, että alueelle hyvinkin mahtuisi jonkin verran lisää liikettä ja elämää....

TAPIO SIIRILÄ

* Allekirjoita lisärakentamista vastustava adressi osoitteessa www.pelastapallas.fi