Pahoinpideltynäkin Marx on edelleen iskussa

Marraskuun alussa arvostetussa Nature-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa vaikutusvaltaisimmaksi tiedemieheksi kautta aikojen nousi tuttu nimi - filosofi ja taloustieteilijä Karl Marx.

Elinvoimaisuutensa tuo vanha vainooja todisti myös muutama viikko sitten Demokraattisen sivistysliiton ja Karl Marx -seuran yhteistyönä järjestetyssä Pääoma-seminaarissa, joka keräsi Helsingin yliopistolle lähes kaksi sataa innokasta seuraajaa. 

Suvi Salmenniemen, Lena Näreen, Vesa Oittisen, Pertti Honkasen, Seppo Ruotsalaisen ja Miika Kabatan käsittelyssä Marx ja marxilaisuus tarjosivat uusia näkökulmia aina ilmastonmuutoksesta finanssikeinotteluun, Bangladeshin tekstiilitehtaiden työturvallisuuteen ja Suomen palvelualojen työaikoihinkin.

Yllättäen seminaarin innokkaimmaksi Marxin suosittelijaksi paljastui kuitenkin Suomen porvarillisen taloustieteen huippunimi, Aalto-yliopiston professori Sixten Korkman, joka avasi tilaisuuden yhteisellä debatilla toimittaja Hannu Taanilan kanssa.

Ohittamaton vapautusfilosofi

Valtavirran taloustiedettä edustavasta Korkmanista Marxin tapa ajatella on kiinnostava, sillä se on hyvin radikaali ja totutusta poikkeava. Hänestä on suunnaton sääli, että yliopistossa voi nykyään valmistautua taloustieteen maisteriksi ja jopa tohtoriksi ilman, että koskaan tutustuu taloustieteen klassikoihin.

– Jos se minusta riippuisi, tulisi pakolliseksi lukea myös Karl Marx. Hänen kaltaisiaan taloutta, historiaa ja filosofiaa kokonaisvaltaisesti selittäviä ajattelijoita ei enää maailmaan tunnu syntyvän. 

Siinä missä Hannu Taanilan mukaan Marxia todella ymmärtääkseen on osattava Hegelin dialektiikka, klassinen kreikkalainen filosofia, saksan kieli ja Shakespearen tuotanto, voi Korkmanin mukaan Marxia lähestyä vähemmälläkin sivistyksellä.

– Ei Marxia ymmärtääkseen sentään tule olla yhtä oppinut kuin Hannu Taanila, vakuutti Kommunistisesta manifestista nuoruudessaan innostunut professori.

Marxilla on Korkmanin mukaan paljon annettavaa talouskriisien ja historian kausaalisuuden ymmärtämisen lisäksi kysymykseen siitä, mitä vapaus on.

– Kapitalistinen vapaus voi pitää sisällään äärimmäistä epätasa-arvoisuutta, joka on moraalisesti tuomittavaa, Korkman myöntää - mutta jota voidaan säädellä valtion mekanismeilla. 

Marxin ajatus valtion kuoleentumisesta kommunismin kautta edustaa Korkmanille sen sijaan suurta utopiaa. 

– Emme me voi elää ilman valtiota. Se edellyttäisi, että ihminen muuttuisi perinpohjaisesti, taloustietäjä ihmettelee.

Marx vai marxilaisuus?

Korkmanin vastaväittäjänä toiminut Hannu Taanila nosti puolestaan esiin kysymyksen siitä, kuka valtiota hallitsee. Valtio on hänestä välttämätön aina silloin, kun on markkinatalous törmää kriisiin joka on maksatettava köyhillä. 

– Tällä hetkellä valtiota tarvitsevat eniten juuri kapitalistit, Pekka Perä ja Goldman Sachsin huijarit, joiden edustajana Mario Draghi häärää EKP:ssä, Euroopan kommunistisessa puolueessa. 

Taanilan mukaan Marx on nykyään kuin ydinvoimala, joka on eristetty pomminkestäväksi kaikenlaisella dogmaattisella vulgaarimarxilaisuudella. Sen puitteissa todellinen Marx on pahoinpidelty kuoliaaksi.

– Vulgaarimarxilaisuus oli jo Marxin elinikänä niin voimakasta, että Marx itsekin sanoi tietävänsä ainakin yhden tyypin, joka ei ole marxilainen - hänet itsensä!

Vulgaarimarxilaisuuden laajalle levinneisyys on puolestaan johtanut siihen, että Marx on pahoinpidelty kuoliaaksi vielä toiseen kertaan valtavirran taloustieteilijöiden käsissä.

– On päivän selvää, että Marxin omasta mielestään voittaneet kriitikot eivät ole lukeneet Marxia vaan jotain ikivanhaa, obsoleettiä filosofiaa.

Valmiina seuraavaan erään

Parta-Kalle on Taanilasta siis edelleen valmis seuraavaan otteluun, vaikka onkin historian saatossa joutunut monenlaisen mukiloinnin kohteeksi. Tänä päivänä kapitalismin antagonismit ovat hänestä entistä vahvempia.

– Koskaan ei ole ollut niin mahdollista kuin nyt tarjota jokaiselle ainoalle ihmiselle maailmassa vettä juotavaksi, punkka nukkua, ja luku- ja kirjoitustaito. Eikä milloinkaan aikaisemmin se ole ollut yhtä ideologisesti mahdotonta.

– Tämän reaalimaailman ja ideologian ristiriita, sen nimi on kapitalismi. 

Enemmän Demokraattisen sivistysliiton ja Karl Marx -seuran yhteistyönä järjestämän Pääoma-seminaarin sisällöistä voit lukea tänään 29. marraskuuta ilmestyneen Tiedonantajan erikoisnumeron Teoria ja Politiikka -liitteestä.