Päätä ja häntää
.
Eduskuntavaalit sunnuntaina: - Uurnilla tavataan, sanoi krematorionhoitaja.
Vaalien huono puolihan on se, että ehdokkaana oleva ei ehkä
tulekaan valituksi, vaikka kallis kampanja on vienyt tuhkatkin pesästä.
Tällainen ongelma saattaa olla edessään vaikkapa
Suomen
keskustan
uudehkolla puheenjohtajalla
Anneli Jäätteenmäellä
,
joka nyt pyrkii eduskuntaan ensimmäistä kertaa Helsingin vaalipiiristä
- aikaisemminhan hänet on valittu Pohjanmaan lakeuksilta, joilla keskustan
asema sentään vielä on varsin vankka.
Mutta Helsingissä kepulla on aina ollut vaikeuksia saada läpi
edes se ensimmäinen ehdokkaansa, vaikka Helsingin keskusta -
Aleksanterinkatuineen
ja
Mannerheiminteineen
- on ylivoimaisesti maamme kaupungeista kehittynein.
Mitäpä jos näin todella kävisi? Silloin voisivat
asiat mennä niinkin metkasti, että kepu jopa kaiken kaikkiaan
kyllä nousee maan suurimmaksi puolueeksi ja saa tehtäväkseen
hallituksen muodostamisen, mutta sen puheenjohtaja ja tuleva pääministeri
ei ole edes eduskunnan jäsen.
Kaikenlaistapa tässä paremman puutteessa tuleekin miettineeksi
näin vaalien kynnyksellä.
Mutta mitäpä Anneli Jäätteenmäelle sitten eteen
jos hän ei todellakaan tule valituksi eduskuntaan eikä pääse
edes pääministeriksi?
Silloin ei auttane muu, kuin että Jäätteenmäki seuraavaksi
asettuu ehdokkaaksi Pekingin vaalipiiriin. Kiina kun on tunnetusti
Keskustan
valtakunta
.
Keskustan edellinen puheenjohtaja
Esko Ahohan
ei ole nyt ehdokkaana
ollenkaan vaan jättää eduskunnan tyystin siirtyäkseen
jo toistamiseen rapakon taakse tutkijaksi, tällä kertaa ei tosin
Bostonin
Harvardiin
vaan Washingtonin
Woodrow Wilson International
Centeriin
.
Ahon uusi sentterihän (tässä tapauksessa
center
ei tarkoita, harhaanjohtavaa kyllä,
keskustaa
vaan
keskusta
)
on saanut nimensä Yhdysvaltain vuosina 1913-21 toimineesta presidentistä,
joka tuli suomalaisillekin varsin tutuksi siitä, että hän
järjesti meille ensimmäisen maailmansodan jälkeisinä
nälkävuosina elintarvikeapua Amerikasta, mm. ravitsevaa
laardia
eli siis silkkaa sianihraa säilykepurkissa.
Tätä suussa sulavaa leivänpäällystä sen
aikainen väki kutsuikin sitten tuttavallisesti
Wilsonin pinnaksi
.
On siis vain oikeus ja kohtuus, että Suomi vihdoin maksaa takaisin
tämänkin "sotavelkansa" samanveroisella tuotteella eli
silkalla
Ahon pinnalla
suoraan
Poutun
lihanjalostustehtaalta
Ahon kotikunnasta Kannuksesta.