Osingot jakoon, väkeä ulos

18.02.2005 - 12:00
(updated: 09.10.2015 - 12:38)

Alkuperäinen kirjoittaja: MARKO KORVELA

On keskipäivän hetki talvisena keskiviikkona. Helsingissä Teollisuuskatu 15:n edessä seisoo joukko ihmisiä. TeliaSoneran työntekijöiden ulosmarssi on alkamassa, vaikka työnantaja yrittikin mustien listojen ja uhkailun avulla estää työtaistelutoimet.


Yhtiön työntekijöiden mitta alkaa olla täynnä eikä mikään ihme. Vasta suurtuloksen tehnyt, menestyvä yhtiö on ilmoittanut 650 henkilön irtisanomisista. Eikä TeliaSonera ole mikään poikkeustapaus. Esim. viime keväänä Turussa henkilöstöä irtisanoneen Wärtsilän tulos parani viime vuonna yli 60%.


Monet muutkin pörssiyritykset paransivat ennätyksellisesti tulostaan viime vuonna. Syksyn tulopoliittisessa ratkaisussa useimmat ammattiliitot kuitenkin sitoutuivat maltilliseen linjaan palkankorotusten suhteen. Tämä yhdistettynä pääomia suosivaan verotukseen tulee kasvattamaan tuloeroja entisestään. Tämän vahvistavat myös tuoreimmat tutkimustulokset. Suuryritysten omistajilta ei voitontavoittelussa malttia kysellä.


Tuloerojen kasvu


Lähiaikoina ilmestyvässä Palkansaajien tutkimuskeskuksen julkaisemassa Talous & yhteiskunta -lehdessä esitellään tutkimus, jonka tulokset puhuvat omaa karua kieltään. Professori Matti Tuomalan vetämä työryhmä selvitti tuloerojen kasvua ja siihen johtaneita syitä viimeisen 15 vuoden ajalta.


Tiedonantajan lukijoille tuloksissa ei ole suuria yllätyksiä. Tuloerot ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Syynä ovat yritysten omistajilleen maksamat jättiosingot sekä rikkaita suosiva verotusjärjestelmä. Maksumiehinä ovat työntekijät ja pienyrittäjät.



Rikkaat rikastuvat


Tutkimuksen mukaan eniten ansaitseva prosentti suomalaisista kaksinkertaisti keskimääräiset reaaliset käytettävissä olevat tulonsa viime vuosikymmenen jälkimmäisellä puoliskolla. Sen sijaan köyhimpien kansanosien tulot kasvoivat vain vähän jos ollenkaan.


Myös tulojen koostumuksessa tapahtui merkittävä muutos 1990-luvun puolivälin jälkeen. Pääomatulojen osuus kaikista tuloista kasvoi voimakkaasti. Erityisesti pääomatulojen osuus kasvoi kaikkein ylimmissä tuloissa.


Yritykset ovatkin maksaneet auliisti osinkoja omistajilleen. Raha on pois investoinneista, tuotekehittelystä ja ennen kaikkea työntekijöiden palkoista.



Rikkaat


eivät maksa veroja


Kehitys alkoi 1993, jolloin pääomatuloja alettiin verottaa suhteellisella veroprosentilla. Useimmissa tulonsaajaryhmissä keskimääräinen veroaste aleni. Selvästi voimakkainta lasku oli suurituloisimmassa päässä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana verotus on keventynyt eniten suurimpien tulojen kohdalla.


Suomen verojärjestelmä suosii rikkaita, joilla on mahdollisuus nostaa ansiotulojen sijasta kevyemmin verotettua pääomatuloa.


Osingot jaolle


Ja pääomatuloa on kyllä ollut jaossa.


Otetaan esimerkiksi lääketehdas Orion, joka tahkosi viime vuonna kokonaistulosta 87 miljoonaa euroa. Yhtiön omistajille jaettiin osinkoina 250 miljoonaa euroa, kun palkkoihin ja sivukuluihin käytettiin 192 miljoonaa euroa. Osingot ovat pois tuotekehittelystä ja palkoista. Yhtiö on parin viime vuoden aikana vähentänyt henkilöstöä tuhannella työntekijällä.


Osinkotulot ovat kasvaneet viime vuosina aivan eri nopeudella kuin voitot. Sen sijaan investointien osuus kansantuotteesta ei ole palannut lähimainkaan sille tasolle mitä se oli ennen 1990-luvun lamaa. Olisiko tässä kenties eräs syy jatkuvaan suurtyöttömyyteen?



Verotuksella suuri merkitys


Suomen verojärjestelmä aikaansaa tuloerojen kasvua. Verotus on myös keskeisesti edistänyt suurituloisimpien ryhmien (erityisesti suurituloisimman prosentin) irtiottoa muista ryhmistä.


Kehitys ei ole herättänyt juuri minkäänlaista keskustelua valtaapitävissä puolueissa. Viime vuosina on päinvastoin keskusteltu pääomatulojen verotuksen keventämisestä edelleen.



Sortopolitiikkaa


Suomessa harjoitettu työläistä sortava politiikka tarkoittaa räikeimmillään TeliaSoneran irtisanomisten kaltaisia toimia. Työntekijöiden työrasite kasvaa ja palkat pysyvät matalina. Omistajien ahneudelle sen sijaan ei näy rajaa.


Tuloerojen kasvun ja köyhien köyhtymisen takana ovat Ahon, Lipposen ja Vanhasen hallitusten rikkaita suosiva talouspolitiikka. Viimeisin esimerkki valtaapitävien linjauksista oli varallisuusveron poisto, joka edelleen keventää kaikkein suurituloisimman kansanosan jo nyt olematonta veroastetta.


Varallisuusveron katoaminen ei paljoa lämmitä irtisanomisuhan alla värjötteleviä TeliaSoneran työntekijöitä. Yhtiön mukaan ulosmarssi oli laiton. Molemmat osapuolet jatkavat asian käsittelyä raastuvassa.


Vallitsevan talouspoliittisen tilanteen syyllisiä ei tarvitse kaukaa hakea, sillä valtaosa heistä istuu tälläkin hetkellä Arkadianmäellä.

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Arkiston arkiston artikkeli