Nato-kannat julki ennen vaaleja

20.10.2006 - 12:00
(updated: 09.10.2015 - 12:38)

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 38/2006.

Ensin Helsingin Sanomien päätoimittaja Janne Virkkunen vahvisti lehtensä olevan virallisesti Suomen Nato-jäsenyyden kannalla. Sitten eduskunnan puhemies Paavo Lipponen vaati Nato-jäsenyyskysymyksen nostamista pöydälle. Ja sen jälkeen julkistettiin Ylen tv-uutisten tekemä kysely, jonka mukaan kymmenestä suuren sanomalehden päätoimittajasta viisi ilmoittautuu Nato-jäsenyyden kannalle. Ilta-Sanomien ja Iltalehden päätoimittajat eivät – opportunistisista syistäkö? – sano kantaansa, ja kolme päätoimittajaa on vastaan.


Samoihin aikoihin julkistettiin uusi yhdysvaltalainen tutkimus, jonka mukaan USA:n maaliskuussa 2003 tapahtuneen hyökkäyksen ja tämän vuoden heinäkuun välisenä aikana Irakissa oli tapettu noin 655 000 siviiliä. (Ja jos journalisteista puhutaan, 118 journalistia.)


Nuo 655 000 siviiliä ovat kuolleet johtavan Nato-maan USA:n muiden Nato-maiden avustamana harjoittaman laittoman aggression ja terrorin tuloksena. Kun USA:n ja muiden Nato-maiden läpi ajamien ja toteuttamien pakotteiden takia kuoli varovaisen arvion mukaan 1 000 000 irakilaista siviiliä, heistä Unicefin mukaan noin 500 000 lasta, niin tähänastiseksi kokonaissaldoksi tulee 1 655 000 siviiliuhria.


Emme nyt tässä puhu muista maista, esimerkiksi USA:n ja Naton sodankäynnin takia jatkuvasti kasvavista Afganistanin uhriluvuista. Emmekä Naton työntymisestä itään Venäjän rajoille tai Naton hyökkäyksellisestä globaalista sotilasdoktriinista tai Naton alistamisesta yhä selvemmin USA:n käsikassaraksi tai uusien Nato-maiden valtavista jäsenyyskustannuksista. Emmekä kenties piankin alkavasta uudesta sodasta.


Mitä siis Lipponen sekä Virkkunen ja muut neljä suuren sanomalehden päätoimittajaa haluavat itse asiassa sanoa? Haluamme Suomen sota- ja murhakerhoon? Haluamme pitkästä aikaa turvattomuutta ja jännitystä Suomen itärajalle? Haluamme suomalaisille sotilaille lisää seikkailuja maailmalla ja lisää sinkkiarkkuja? Haluamme Suomen varustelubudjetin reipasta paisuttamista? Haluamme turvallisuuden sijasta lisää riskejä ja pysyvän uhan? Haluamme Suomen luopuvan turvallisuus- ja puolustuspoliittisesta päätösvallastaan ja joutuvan päättämään viidessä minuutissa hyökkäyssotaan osallistumisesta? (Saksallahan isona maana oli Mauno Koiviston mukaan 20 minuuttia aikaa suostua mukaan Jugoslavian pommitussotaan.)


Tietysti he sanovat kaiken tämän kauniisti kiertäen, mutta Nato-jäsenyysasian ruma olemus ei kaunistelemalla parane. Vaalien lähestyessä Natosta ja Nato-jäsenyydestä on alettava puhua suoraan ja kaunistelematta.


Nyt on täysin selvää, että Nato-jäsenyyttä aletaan runnata vaalien jälkeen. Siksi vaaleihin ei pidä mennä sammutetuin lyhdyin, kuten Virkkunen, Lipponen ja eräät muut ehdottavat esittäessään, että Nato-asia nostetaan pöydälle vasta vaalien jälkeen valmisteltavassa turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa. Kaikkia puolueita ja ehdokkaita on siis vaadittava sanomaan julki Nato-kantansa ennen vaaleja. Nato-myönteisiltä ja kannoiltaan epämääräisiltä puolueilta ja ehdokkailta on evättävä kaikki tuki.



(ES)

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Arkiston arkiston artikkeli