Naiset lakkoon

27.02.2020 - 10:30

Suurimman osan yhteiskunnan näkymättömästä työstä tekevät naiset. Se työ pitää sisällään erilaisia kotitöitä ja hoivatyötä, eli kaikkea sellaista josta ei makseta palkkaa eikä kerry eläkettä. Tämän palkattoman työn lisäksi naisvaltaisilla aloilla ollaan edelleen palkkakuopissa ja naiset tekevät enemmän pätkätöitä. Kaiken kaikkiaan naiset saavat siis yhteiskunnassa huonomman sopimuksen kautta rantain.

Kilpailukykysopimus on edelleen voimassa useilla aloilla, vaikka talven TES-neuvottelut ovat osittain niiden purkamiseen johtanutkin. Kikyn purkamista ei kuitenkaan voida pitää varsinaisesti voittona, vaan parhaimmillaan vain viime hallituksen leikkauksien perumisena.

Kiky on tietysti silti purettava kaikilta aloilta. Se lisää työtaakkaa juuri naisvaltaisilla aloilla ja kaiken lisäksi ilman lisäliksaa. Kuntien peruspalveluissa työskenteleville tarvitaan myös välittömiä palkankorotuksia. Suomessa on kyllä varaa palkankorotuksiin, kun osinkoja jaetaan tänäkin keväänä pelkästään yksityisellä puolella yli 10 miljardia.

Pääomien verotusta on nostettava huomattavasti ja sitä on ohjattava enemmän kunnille. Näin saadaan naisvaltaisia aloja ylös palkkakuopista ja enemmän käsiä töihin.

 

Pitkä historia

Yhdysvalloissa on dokumentoitu naisten ulosmarssi puuvillatehtaalta vuodelta 1834. Tällöin riidan aiheena oli naisten pidempi työpäivä miehiin verrattuna. New Yorkissa 8. maaliskuuta vuonna 1857 sadat tekstiilityötehtaan naiset marssivat vaatien parempia työoloja, kymmenen tunnin työpäivää sekä yhtäläisiä oikeuksia naisille. Samassa kaupungissa 50 vuotta myöhemmin naiset marssivat äänioikeutensa puolesta sekä vaativat lapsityövoiman käytön lopettamista Yhdysvalloissa.

Kun vuonna 1910 kansainvälisessä kokouksessa Clara Zetkinin aloitteesta päätettiin perustaa naisille oma kamppailun päivä, nähtiin jo seuraavan vuoden maaliskuussa yhteensä miljoonia ihmisiä keränneet mielenosoitukset ympäri Eurooppaa. Muutamia vuosia sen jälkeen tekstiilityöläisnaiset vaativat valtavalla lakkoaallolla parempia työoloja vuonna 1917.

Viime vuosina kansainvälistä naistenpäivää on vietetty lakkoilemalla muun muassa Espanjassa.

 

Lakkotoimintaa Euroopassa

Viime vuosina kansainvälistä naistenpäivää on vietetty lakkoilemalla muun muassa Espanjassa. Vuonna 2018 kymmenen Espanjan ammattiliitoista kehotti jäseniään vuorokauden lakkoon 8. maaliskuuta.

Ammattiliitot halusivat näin kiinnittää huomiota naisten tekemään työhön ja naisten oikeuksiin. Junavuoroja peruttiin ympäri maata ja feministiryhmät kehottivat naisia välttämään ostosten tekoa ja luopumaan kotitöistä naistenpäivänä.

Juuri tällaisella toiminnalla on mahdollista muuttaa naisten asemaa yhteiskunnassa. Pidetään huoli siitä, että naistenpäivä ei liiku enää yhtään lisää kaupalliseksi hemmottelupäiväksi. Muistutetaan naistenpäivän historiasta aina siellä, missä siitä on epätietoisuutta. Kerrotaan naisten kamppailuista meillä ja maailmalla tänä päivänä.

Naisten radikaalin toiminnan suunnittelulle tiedän tulevana keväänä kaksi hyvää paikkaa. Helsinki-seminaari 21.-22. maaliskuuta pureutuu työajan teemoihin HETY:n tiloissa Katajanokalla ja Suomen sosiaalifoorumissa nähdään 25. huhtikuuta ohjelmaa tuottamassa Demokraattinen naisverkosto. Ennen näitä muistetaan juoda lakkokahvit 8. maaliskuuta!

Tekijä

Kirjoittajan artikkelit

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Pääkirjoitukset