Nainen uupui töissä – etusivu ei mennyt uusiksi

08.03.2022 - 09:45
(updated: 10.03.2022 - 17:00)

Nainen, tunnetko itsesi väsyneeksi? Onko arjen pyörittäminen välillä ylivoimaista? Koetko, että sinuun kohdistuu odotuksia, joita et voi täyttää? Luultavasti et tarvitse kotiisi uutta hilavitkutinta tai purkista uutta kallista lumerohtoa. Luultavasti tarvitset yhteiskuntajärjestelmän muutoksen.

Työssäkäyvien naisten jaksamisongelmat ovat lisääntyneet ja kiireen kokemista kuvaavat luvut ovat jo EU:n kärkeä. Työvoimatutkimuksen eurooppalaisen vertailun mukaan aina tai usein kiireessä työskentelevien naispalkansaajien osuus on EU-maissa on keskimäärin 36%. Sen sijaan Suomessa vastaava luku on 48%. Siis melkein puolet työssä käyvistä naisista!

Yleisin syy sairauspäivärahan saamiselle naisilla on mielenterveyden häiriöt, jotka ovat lisääntyneet varsinkin nuorilla ja varhaiskeski-ikäisillä. Jaksamisongelmat lisääntyivät räjähdysmäisesti viime vuosikymmenellä. Esimerkiksi väsymyksen, haluttomuuden tai tarmottomuuden tunteita vähintään viikoittain kokevien naispalkansaajien osuus oli vuonna 2018 hurjat 50%. Ja vielä sitäkin korkeampi 25–34-vuotiailla naisilla.

Psyykkiset oireet ovat yleistyneet 2000-luvulla eniten juuri alle 45-vuotiailla naisilla. Vakavaa työuupumusta selvänä vaarana työssään pitävien naispalkansaajien osuus yli kaksinkertaistui työolotutkimusten 2013-2018 välissä; viidessä vuodessa 8 prosentista 19 prosenttiin.

Vielä odotellaan työolotutkimusta, jossa koronapandemian vaikutukset näkyvät. Sen sijaan työllisyystutkimuksista nähdään jo, että pandemian aikana juuri naisten työllisyys on kärsinyt nopeammin. Yleensä naisten työllisyys on heikentynyt kriisitilanteissa, lähinnä siis talouden taantumissa, verkkaisemmin verrattuna miesten tilanteeseen. Ja vastaavasti alkanut kohentua myöhemmin, kuin miesten työllisyys.

Sosiaali- ja terveyspalvelut on maamme naisvaltaisin ala. Siellä alan työllisistä 85% on naisia. Hyvinä kakkosina tulee koulutus 69%:lla ja majoitus- ja ravitsemistoiminta 67%:lla. Jo pelkästään näitä lukuja katsomalla voivat kaikki todeta, millaiset vaikutukset koronapandemialla on ollut nimenomaan naisiin.

 

Ankeita lukuja

Naistenpäivän kynnyksellä on tietysti muistutettava jälleen myös palkkaeroista. Selkeästi palkkaeron olemassaolo ei tunnu menevän edelleenkään kaikille perille. Tilastokeskuksen ansiotasoindeksi vuonna 2020 kertoo, että palkkaero naisten ja miesten välillä on noin 16 prosenttia koko työmarkkinoilla. Palkkaero lasketaan kokoaikaisten palkansaajien säännöllisen työajan keskikuukausiansioista. Ansiotasoindeksi ei sisällä ylityötä eikä pääsääntöisesti osa-aikatyötä.

Tehtävänä jokaisella lukijalla, joka kuuluu tämän palkkaeron paremmalle puolelle, on nyt mielessään poistaa vuosituloistaan 16%. Millaisen summan sinä sait? Mikä hyödyke tai palvelu lähti yks kaks sinulta pois tämän 16% mukana?

Asiaa ei juuri auta, että kun tuloissa huomioidaan omaisuustulot, etuudet sekä verotus, on ero keskimäärin 20 prosenttia miesten hyväksi.

Kaikkien näiden ankeiden lukujen tasoittamiseksi on olemassa ratkaisut. Yksi isoimmista uudistuksista on kuuden tunnin työpäivään siirtyminen ansiotasoa alentamatta. Tähän on Suomessa varaa ja siitä on laskelmat tehty. Toisena isona kokonaisuutena on naisvaltaisten alojen nostaminen ylös palkkakuopista. Tähän liittyy olennaisena osana naisvaltaisten alojen yleisen arvostuksen lisääminen.

Lopulta tietysti on päästävä pois koko palkkatyöjärjestelmästä. Kapitalismin oloissa emme tule koskaan saavuttamaan sukupuolten välistä tasa-arvoa, sillä järjestelmä hyötyy luokan sisällä olevien, erilaisten ihmisryhmien epätasa-arvosta. Tällä luodaan vastakkainasettelua työväenluokan sisälle, vaikka vastakkainasettelun tulisi olla työväenluokan ja omistavan luokan välillä.

Toivotan lopuksi kaikille hyvää kansainvälistä naistenpäivää Rosa Luxemburgin sanoin: Tänään on proletaarinaisen vuoro saada kapitalistinen valtio tietoiseksi kypsyydestään. Tämä tapahtuu jatkuvalla, voimakkaalla joukkoliikkeellä, jonka on käytettävä kaikkia proletaarisen taistelun ja painostuksen keinoja.

Tekijä

Kirjoittajan artikkelit

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Pääkirjoitukset