Nainen katosi kuvasta YK:n johtajakisassa

YK:n tuore pääsihteerinvaali antaa sellaisen kuvan, että vain miehillä on oikeus johtaa tätä yli 70-vuotiasta maailmanjärjestöä.

Esityksen portugalilaisen Antonio Guterresin valinnasta uudeksi pääsihteeriksi teki 15-jäseninen YK:n turvallisuusneuvosto ja 193:n jäsenmaan edustajista koostuva yleiskokous vahvisti sen kumileimasimen tavoin.

Politiikka käveli tasa-arvon yli vastoin YK:n peruskirjan kahdeksatta artiklaa.

Ennen valintaa maailmalla oli syntynyt vahva näkemys, jonka mukaan olisi aika valita nainen YK:n johtoon. Turvaneuvoston jäsenet viittasivat sille kintaalla ja sivuuttivat jälleen kerran 50 prosenttia ihmiskunnasta.

Valintaprosessissa politiikka käveli tasa-arvon yli vastoin YK:n peruskirjan kahdeksatta artiklaa, jossa sanotaan, että YK ei aseta mitään rajoituksia miesten ja naisten oikeudelle päästä samoin ehdoin järjestön pää- ja apuelinten kaikkiin tehtäviin.

YK:n yleiskokouksen 70. puheenjohtaja, tanskalainen Mogens Lykketoft, aloitti kunniakkaan hankkeen, jossa jäsenvaltioiden ja kansalaisyhteiskunnan edustajat pääsivät haastattelemaan pääsihteeriehdokkaita.

Se ei kuitenkaan muuttanut turvaneuvoston poliittista prosessia: kyselytunnilla pärjääminen ei avaa ovia maailman vaativimmaksi sanottuun virkaan.

Turvaneuvoston sanelulinjan torjuminen vaatisi sitä, että myös yleiskokous alkaisi järjestää omia koeäänestyksiään pääsihteeriehdokkaiden kannatuksen mittaamiseksi. Se voidaan tehdä epävirallisesti, kuten nykyisin turvaneuvostossa, ja tulokset pitää julkistaa.

Ainakin se kertoisi maailmalle, miten YK:n jäsenistö suhtautuu ehdokkaisiin ja vaikuttaisi toivottavasti myös turvaneuvoston päätökseen.

Riittääkö rohkeus uudistuksiin?

Huhujen mukaan YK:n pääsihteeriä valittaessa sovittiin, että apulaispääsihteeriksi tulee itäeurooppalainen nainen. Se ei muuta tilannetta olennaisesti, sillä vuonna 1998 perustetussa virassa on ollut nainen kahdesti aiemminkin.

Tasa-arvo edellyttäisi ainakin sitä, että uusi pääsihteeri varmistaa sukupuolten yhtä suuren edustuksen alipääsihteerien ja alemman tason apulaispääsihteerien joukossa.

On kuitenkin muistettava, että virkaan päästäkseen tuleva pääsihteeri joutuu tekemään monenlaisia – poliittisia, järjestöjä koskevia, henkilökohtaisia ja muita – sopimuksia, ja sitoumukset on täytettävä ensimmäisten virkavuosien aikana. Ja kierros alkaa uudelleen, kun pääsihteeri päättää pyrkiä jatkokaudelle.

Uuden pääsihteerin päättäväisyys ja tehokkuus punnitaan siinä, onko hänellä rohkeutta ajaa läpi koko YK:n nimityspolitiikan perusteellista uudistusta. (IPS - Anwarul Chowdhury)

Anwarul Chowdhury on YK:n entinen alipääsihteeri ja korkea edustaja. Hän teki aloitteen naisia, rauhaa ja turvallisuutta käsittelevästä päätöslauselmasta 1325, jonka YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi lokakuussa 2000.