Saartoa kiristetään ahdingon pahetessa
Monikansalliset suuryritykset riistoruuvia kiristämässä
15.08.2008 - 12:00
(updated: 09.10.2015 - 12:38)
Yhdysvaltalainen BusinessWeek -lehti arvioi viime vuonna suomalaisen matkapuhelinjätti Nokian maailman viidenneksi arvokkaimmaksi brändiksi. Nokian tavaramerkin arvoksi lehti arvioi noin 25 miljardia euroa.
Matkapuhelinbisneksen markkinajohtajuuden taustalta löytyy säälimätöntä henkilöstöpolitiikkaa, joka aiheuttaa harmaita hiuksia muiden muassa Toimihenkilöunionin teollisuussektorin johtajalle Markku Palokankaalle. Hänen mukaansa Nokia ei silti ole sen ongelmallisempi työnantaja kuin muutkaan monikansalliset suuryritykset.
– Tämä on yleinen trendi kansainvälisten yhtiöiden toimintapolitiikassa. Ihmisistä otetaan irti kaikki mitä lähtee, sanoo Palokangas.
Nokiassa näkyy hänen mukaansa erityisen hyvin nykypäivän yritysmaailman ajattelumalli, shareholder value, eli osakkeenomistaja on kaikki kaikessa.
– Ensiksi tulee osakkeenomistaja, sitten osakkeenomistaja ja kolmantena vielä osakkeenomistaja. Vasta sen jälkeen tulevat muut tahot, kuvaa Palokangas osuvasti Nokian mentaliteettia.
Kilpailuttamisen kuolemanspiraali
Markku Palokangas joutuu TU:ssa aitiopaikalta seuraamaan, miten riiston mekanismit toimivat Nokian kaltaisissa suuryrityksissä. Varsinkin toimihenkilöpuolella ongelmaksi muodostuu usein työaika, jossa joustetaan työnantajan hyväksi. Koulutettu työvoima on myös halpaa, mistä johtuen esimerkiksi Nokialla on Suomessa runsaasti suunnittelu- ja tuotekehittelytoimintaa.
Palokangas kertoo, miten Nokialla suuri osa tutkimus- ja suunnitteluväestä on nimetty niin sanotuiksi ylemmiksi toimihenkilöiksi.
– Käytännössä tämä joukko on sitovien työehtosopimusten ulkopuolella, mikä mahdollistaa huonomman kohtelun kuin muuten. Tämä näkyy muun muassa huonompana palkkatasona. Tällä hetkellä Nokialla työskentelee väärin ryhmiteltynä jopa tuhansia työntekijöitä. Toimihenkilöunioni on pyrkinyt hoitamaan tilanteen kuntoon siten, että työntekijät olisivat sen sopimuksen piirissä mihin he asianmukaisesti kuuluvat.
Omat ongelmansa sisältyvät yrityksissä yleistyneeseen sisäiseen kilpailuttamiseen, jonka avulla firman yksiköitä rankataan paremmuusjärjestykseen tehokkuuden ja tuloksen perusteella. Palokankaan mukaan kyseessä on kova peli, josta heikoin lenkki tipahtaa armotta pois.
– Erityisesti alihankkijat ovat jatkuvasti veitsi kurkulla. Pahimmillaan tilanne johtaa Perloksen kaltaiseen tilanteeseen. Nokian alihankkija ei enää pystynyt toimittamaan osia tarpeeksi halvalla, mikä johti koko tuotannon loppumiseen Suomessa. Nyt käydään oikeutta siitä, väärensikö Perloksen johto pörssitiedotteitaan Nokian tilausten menetysten pelossa, kertoo Palokangas.
Nokia vetää erittäin kovaa linjaa alihankkijoidensa suhteen. Nokia esimerkiksi pakottaa nämä siirtämään tuotantoaan emoyhtiön vanavedessä, koska se ei suostu maksamaan tavaroiden kuljettamisesta koituvia kustannuksia.
– Sisäinen kilpailuttaminen johtaa kuolemanspiraaliin, jossa toimipaikkoja kilpailutetaan keskenään ja pakotetaan tinkimään erilaisista työsuhteen ehdoista. Yhteiskunta hoitaa toimivan infrastruktuurin ja muut puitteet, yritys ottaa vain hyödyt itselleen, sanoo Palokangas.
Edut omalle porukalle
Markku Palokangas pitää Suomessa harjoitettua teollisuuspolitiikkaa täysin ala-arvoisena. Kaiken maailman ostosparatiiseja kyllä rakennetaan mutta esimerkiksi perusteollisuudesta ei pidetä huolta.
Valtiovalta ei suostu toimiin edes silloin, kun sen itse huomattavassa määrin omistama yhtiö lopettaa kannattavaa tuotantoa ja irtisanoo työntekijöitä. Sen sijaan metsänomistajille kyllä hoidetaan satojen miljoonien verohelpotukset tarpeen tullen.
– Annetaan kriisin tulla, jotta voidaan omalle porukalle varmistaa edut. Hallitus rakentaa niin sanotun välttämättömän tilanteen, jonka varjolla voidaan asioita hoitaa omaan pussiin.
Palokankaan mukaan käsittämätön elinkeinopolitiikka näkyy tänä päivänä hyvin tuoreessa Kemiran tapauksessa. Yhtiöstä on myyty toimintoja ja tuotantoa pilkkahinnalla pois. Nyt Kemira on irtisanomassa tuhatta työntekijää, joista Suomessa 400 henkeä, valtaosa toimihenkilöitä. Kemiran Oulun yksikön tutkimustoimintaa ollaan siirtämässä Espooseen, mikä on poikinut vastalauseena tutkimushenkilökunnan ulosmarsseja.
Palokankaan mielestä puheet Kemiran pitkäjänteisestä panostuksesta yrityksen pärjäämiseen ovat puppua, jos samalla ajetaan alas tuotekehittelyä ja tutkimusta. Hän manaa, miten taas tehdään lyhytnäköistä voittoa ja hallitus tyytyy sivustakatsojan rooliin.
Markkinavoimien palvojat
Suomen hallitukset ovat Paavo Lipposen pääministerikausilta lähtien siirtäneet politiikan painopistettä kohti vapaita markkinavoimia palvovaa tytäryhtiötaloutta.
– Esimerkiksi TeliaSoneran tapauksessa Suomesta siirrettiin kaikki tietoverkko- ja telepuolen osaamiseen liittyvä toiminta Ruotsiin. Huippuosaamista on hävitetty tietoisella politiikalla. Valtio on myynyt omistuksiaan ja sitä kautta myös vaikutusvaltaansa, ja sama pätee monen muun yhtiön osalta, sanoo Palokangas
Luotetaan sokeasti markkinavoimien kykyyn hoitaa asiat parhain päin. Lipposen lanseeraamaa uusliberalistista antaa mennä -politiikkaa ovat muut hallitukset jatkaneet. Taustalla näkyvät Palokankaan mielestä markkinaideologian lisäksi politiikan virkamiesvetoisuus ja Elinkeinoelämän keskusliiton ohjaava kädenjälki.
Myös vallanpitäjille suopea media kohtelee suorastaan silkkihansikkailla hallituksen elinkeinopoliittista linjaa. Päättäjät pääsevät kuin koira veräjästä.
– Ei näitä asioita politisoida eikä niitä taustoja selvitellä. Muutokset tapahtuvat muka markkinavoimien luonnonlakien mukaan. Tosiasiassa taustalla on ihmisiä, päättäjiä, pankkien ja luottolaitosten ekonomisteja. ...
MARKO KORVELA
* VASTAVIRTA-FESTIVAALI 30.-31.8.2008
VANHA YLIOPPILASTALO
Markku Palomäki osallistuu lauantaina 30. elokuuta Vastavirta-festivaalin Nokia Oyj, riisto ja valta -keskusteluun yhdessä saksalaisen toimittajan Arnold Brunsin sekä SKP:n pääsihteerin Arto Viitaniemen kanssa.
Sunnuntaina 31. elokuuta ay-teema jatkuu, kun keskustelemassa työehtosopimusjärjestelmän tulevaisuudesta ovat Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi, Tehyn pääluottamusmies Ritva Kosonen, Metalli 7:n toimitsija Petri Lahtinen ja ay-lakimies Arjo Suonperä.
Samana päivänä myös keskustelu, jossa vasemmistopuolueiden, ay- ja kansalaisliikkeiden voimin pohditaan tämän päivän mahdollisuuksia ja keinoja maailman muuttamiseen.