Mistä keinoja keinottelutalouden kukistamiseksi?

29.10.2013 - 10:25
(updated: 16.10.2015 - 10:39)

Iskelmätähti Rauli Badding Somerjoki lauloi aikoinaan, miten ”kauas pilvet karkaavat”. Tätä nykyä kaukomaille karkaa myös aimo osa Suomessa tuotettua varallisuutta – ilman, että verottaja on saanut siitä omaa osaansa.

Julkisuuteen on vastikään tihkunut tietoja suomalaisten ökyrikkaitten Liechtensteiniin talletetuista varoista. Keski-Euroopan piskuisesta veroparatiisista on löytynyt harmaita tilejä, joilla on kytköksiä muun muassa Casimir Ehrnroothin ja Bertel Pauligin kaltaisiin pamppuihin. Tämä tuskin on monelle yllätys – ei kotimainen kapitalisti ole sen rehellisempi tai vähemmän kelju kuin kansainväliset kumppaninsa.

Mikä on globaalin veroparatiisitalouden tila nyt, kun kapitalismia vavistavan finanssikriisin alkamisesta on jo reilut viisi vuotta? Onko keinottelua yritetty suitsia ja mitä keinoja on vielä käyttämättä? Muun muassa näihin kysymyksiin haettiin vastauksia Kehitysmaiden palvelukeskus Kepan ja kansalaisjärjestöjen seminaarissa lokakuussa.

Laitonta, laillista vai siltä väliltä?

Suurimpia veronkiertäjiä eivät ole yksittäiset kierot kapitalistit vaan monikansalliset suuryritykset. Jopa puolet maailmankaupasta kulkee veroparatiisien kautta. Rahamäärät ovat valtavia: esimerkiksi Euroopan unioni menettää verovilpin takia vuosittain jopa tuhat miljardia euroa – summa, jolla rahoitettaisiin kaikkien unionimaiden terveydenhuolto.

Kepan kehityspoliittisen asiantuntijan Eva Nilssonin mukaan veronkierto on ongelma myös kehittyvissä maissa, joissa verotuloja tarvittaisiin kipeästi yhteiskunnan rakentamiseen ja julkisten palvelujen rahoittamiseen.

– Suuryrityksillä on käytössään useita verotuskikkoja, joista osa on laillista veronsuunnittelua ja osa lipsahtaa laittoman veronkierron puolelle.

Väliin jää Nilssonin mukaan harmaa alue, verojen välttely, joka ei aina ole laitonta mutta ainakin lain hengen vastaista.

Tapaus Outotec

Yli puolet maailmankaupasta käydään yritysten sisällä. Finnwatchin tutkija Matti Ylönen harmitteli, että tästä bisneksestä on hyvin vaikea saada tietoa.

Ylönen on kumppaneineen tutkinut esimerkkitapauksena suomalaisen kaivosteollisuuden tekniikkaa valmistavan Outotecin rahavirtoja. Outotecilla on toimintaa 27 maassa, muun muassa Sambiassa, Etelä-Afrikassa ja Ghanassa – eli laittoman pääoman paon maissa.

Tutkimuksessa havaittiin, että Outotecillä ei ole yhteyksiä veroparatiisimaihin. Yrityksen efektiivinen veroaste on vajaa 30 prosenttia, mikä Ylösen mukaan kielii siitä, ettei Outotec harjoita aggressiivista verovälttelyä.

Mutta mutta: Ylönen huomautti, että tiedonsaanti Outotecin kehitysmaiden tytäryhtiöistä oli lähes mahdotonta.

Emme siis voi tietää, mitä Outotec tekee esimerkiksi Sambiassa tai Ghanassa.

Ratkaisuna parempi tiedonsaanti

Tällä hetkellä parhaatkaan asiantuntijat eivät pysty seuraamaan yritysten rahavirtojen kansainvälisiä reittejä. Ratkaisuksi Outotecin tapauksen kaltaisiin tiedonhankintapulmiin Ylönen ja Nilsson ehdottivat maakohtaista raportointia.

– Oleellista on selvittää, miten monikansallisten yritysten toiminnan voitot ja veronmaksut jakautuvat eri maihin. Maakohtainen raportointi toisi esille muun muassa yritysten tytäryhtiöt ja omistussuhteet, maksetut verot, työntekijöiden määrä, tuotannon arvo sekä saadut tukiaiset.

Avoimuus itsessään ei kitke veroparatiiseja, mutta tuo verovälttelyn päivänvaloon.

Ja on jotain jo Nilssonin mukaan tehtykin. EU:n luonnonvara- ja metsäsektoria koskeva suppea raportointivaatimus hyväksyttiin keväällä unionissa. Myös pankkien vakavaraisuusdirektiiviin tuli laaja maakohtainen raportointivaatimus.

Nilsson kertoi, että EU-puheenjohtajamaa Liettua teki hieman yllättäen syyskuussa esityksen maakohtaisesta tilinpäätösraportoinnista. Se koskisi kaikkia eurooppalaisia suuryrityksiä. Suomen kantaa hiotaan parhaillaan työ- ja elinkeinoministeriössä ja se tulee eduskunnan käsittelyyn vielä tämän vuoden aikana.

Suomalaisista jopa 90 prosenttia kannattaa kyselyjen mukaan maakohtaisen raportoinnin käyttöönottoa.

Tehdäänkö Suomesta veroparatiisia?

 Seminaarin veroparatiisipaneelissa oli mukana eduskuntapuolueiden edustajia perussuomalaisista, SDP:stä, keskustasta ja vasemmistoliitosta. Pyynnöistä huolimatta pääministeripuolue kokoomuksesta ei kukaan ehtinyt paikalle.

Keskustan Aila Paloniemi, Vasemmistonuorten Li Andersson, persujen Kaj Turunen ja demarien Miapetra Kumpula-Natri kannattivat maakohtaista raportointia. Kaikki olivat myös sitä mieltä, että esimerkiksi suomalaisten eläkeyhtiöiden miljardeja ei pitäisi sijoittaa veroja vältteleviin firmoihin. Kansanedustajat vakuuttelivat, että veroparatiisiongelman ratkaisemiseksi tehdään työtä.

Keskusteluaika loppui harmittavasti kesken. Itse olisin kysynyt etenkin hallituspuolueiden edustajilta, miksi Suomesta tehdään veroparatiisia. Suomi liittyi kansainväliseen verokilpailuun hallituksen päätöksellä alentaa yhteisöveroa. Suomessa pääomatuloja verotetaan kevyemmin kuin EU-maissa keskimäärin. Virkamiesvalmistelussa on myös säädöksiä, jotka vähentäisivät osakesijoittamisen ja kaupparekisterien läpinäkyvyyttä.

Minkä signaalin Suomi näillä toimilla antaa muille? Ja pitäisikö meidän nostaa pääomatulojen verokanta edes eurooppalaiselle keskitasolle?

Veroparatiisimatkailulle loppu!

Parhaillaan on käynnissä kansalaisjärjestöjen Veroparatiisimatkat-kampanja. Suomen Attacin hankekoordinaattori Antti Kurko kertoi, että kampanjan tarkoituksena on saada verorahat takaisin sinne, minne ne kuuluvat.

Kampanjan matkatoimistoteemalla halutaan muistuttaa, että turistien ohella maailmalla kiertää myös pääoma.

– Turistikohteet tarjoavat matkailijoille erilaisia elämyksiä ja palveluja. Samalla tavalla veroparatiisit kauppaavat yrityksille veronkiertoa mahdollistavia palveluja, joita yritysten kotimaassa ei välttämättä saa, sanoi Kurko.

Kampanjassa ovat mukana Kepan ja Attacin lisäksi Finnwatch, Changemaker-verkosto, Eettisen kaupan puolesta, Pelastakaa Lapset ja Kehys ry. Kampanjaan voi osallistua muun muassa allekirjoittamalla vetoomuksen verkkosivulla.

veroparatiisimatkat.fi

Tekijä

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Kotimaa