Miksi ehdokkaat väistävät selviä kannanottoja presidentin päätehtävissä?

Alkuperäinen kirjoittaja: LUE PRESIDENTTIEHDOKKAIDEN VASTAUKSET TIEDONANTAJASTA NRO 1/2006.

Presidentinvaalissa on kyse ennen muuta Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan linjasta. Useimmat ehdokkaat kuitenkin väistelevät selkeitä kannanottoja juuri ulko- ja turvallisuuspolitiikan pääkysymyksissä. Ennen muuta se koskee kantaa sotilaalliseen liittoutumattomuuteen ja Nato-jäsenyyteen.

Tämä näkyy presidenttiehdokkaiden vastauksissa ja kannanotoissa SKP:n kaikille ehdokkaille esittämiin viiteen kysymykseen.

Kanta Natoon?

Kaikki kärkiehdokkaat ilmoittavat tukevansa hallituksen vuosi sitten esittämää turvallisuus- ja puolustuspoliittista selontekoa. Se jättää auki Nato-jäsenyyden mahdollisuuden jatkossa. Äänestäjät joutuvat näin tekemään valintoja tietämättä ehdokkaiden selkeää kantaa seuraavan presidenttikauden kenties tärkeimpään linjaratkaisuun.

Useimmat ehdokkaat tukevat hallituksen esitystä rauhanturvalain korvaamisesta kriisinhallintalailla, joka antaa mahdollisuuden osallistua EU:n ja myös Naton johtamiin sotilaallisiin operaatioihin ilman YK:n valtuutusta.

Vaalikeskustelujen aikana on tullut esille, että Nato aikoo tarjota myös Suomelle mahdollisuutta osallistua Naton nopean toiminnan taistelujoukkojen harjoituksiin. Kärkiehdokkaista SDP:n ja VAS:n Tarja Halonen on ilmoittanut suhtautuvansa asiaan suurella varauksella. Keskustan Matti Vanhanen on tyytynyt toteamaan, että asiaa ei ole käsitelty hallituksessa. Kokoomuksen Sauli Niinistö on esiintynyt EU:n ja Naton tiiviimmän yhteyden ja "eurooppalaisempaan Natoon" liittymisen puolesta.

EU:n perustuslaki?

EU:n perustuslaillisen sopimuksen kaatuminen Ranskan ja Hollannin kansanäänestyksissä ei ole saanut keskeisiä presidenttiehdokkaita arvioimaan uudelleen tukea perustuslakiesitykselle. Kolmen kärkiehdokkaan lisäksi myös vihreiden Heidi Hautala ja RKP:n Henrik Lax liputtavat perustuslakiesityksen puolesta.

Suomi toimii heinäkuun alusta loppuvuoden EU:n puheenjohtajana. Silloin päätetään todennäköisesti EU:n palveludirektiivistä, joka uhkaa julkisia palveluja ja työehtoja. Useimmat ehdokkaat välttävät kannan ottamista tällaisiin konkreettisesti ihmisten arkeen vaikuttaviin ratkaisuihin.

Venäjän politiikka

Positiivista on se, että useimmat ehdokkaat kannattavat sitä, että Suomella on myös itsenäistä Venäjän politiikkaa. Kiihkeimmät eurointoilijathan ovat lähteneet siitä, että Suomella ei enää EU:n jäsenenä voi olla lainkaan omaa Venäjän politiikkaa.

Millainen maailma?

Globalisaation hyödyt ja haitat jakautuvat jyrkän epäoikeudenmukaisesti. Useimmat ehdokkaat haluavat edistää oikeudenmukaisempaa kehitystä. Yksioikoisimmin globalisaation ja vapaakaupan hyötyjä korostaa kokoomuksen Niinistö. Useimmat muutkaan eivät ota liiemmin kantaa Suomen rooliin esimerkiksi Maailman kauppajärjestön suuryhtiöiden etuja ajavan linjan tukijana.

Miten käy hyvinvointiyhteiskunnan?

Suurin osa kansalaisista odottaa presidentin puolustavan hyvinvointiyhteiskunnan tavoitteita. Tämä näkyy useimpien ehdokkaiden puheissa. Koko suomalaisen hyvinvointimallin perusteita koskevaan kunta- ja palvelurakennehankkeeseen ottaa oheisissa vastauksissa kuitenkin konkreettisesti kantaa vain Vanhanen, joka tukee kilpailuttamisen ja yksityistämisen laajentamista.

SKP kehottaa äänestämään

Tiedonantaja julkaisee ohessa SKP:n ehdokkaille esittämät kysymykset ja vastaukset niihin. Halonen – tai hänen kampanjatoimistonsa – oli ainoa, joka ei lukuisista yhteydenotoista huolimatta vastannut jo 8 viikkoa sitten toimitettuihin kysymyksiin. Halosen kannanotot on koottu hänen kampanjassaan esittämistä puheenvuoroista. Eräiden muiden ehdokkaiden vastauksia on tiivistetty muutaman rivin verran.

SKP ei ole asettanut omaa ehdokasta eikä sitoutunut puolueena kenenkään ehdokkaan tukijaksi. SKP pitää kuitenkin tärkeänä äänestämistä vaaleissa ja haluaa tarjota mahdollisuuden arvioida ehdokkaita SKP:n tärkeänä pitämien kysymysten valossa.