Mikä Nato on?

08.02.2010 - 10:03
(updated: 16.10.2015 - 10:39)
Strasbourgissa osoitettiin viime keväänä mieltä Natoa vastaan sotilasliiton 60-vuotisjuhlakokouksen yhteydessä. / Iixo |

Nato perustettiin ”kylmän sodan” aikana sotilasliittoutumana konfrontaatiossa Varsovan sopimuksen maiden kanssa. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen se menetti merkityksensä, mutta se kuitenkin säilytettiin. Mitä varten?

Entinen Naton pääsihteeri Manfred Wörner selitti avoimesti, että Nato on ”tarpeellinen USA:lle tärkeimpänä työkaluna amerikkalaisen vaikutuksen ja johtoaseman toteuttamiseksi Euroopassa”. Hänen seuraajansa Javier Solana myös muistutti, että Nato ”on yhä maailman mahtavin sotilasliitto”. Heihin liittyi aikoinaan Max Jakobson, jonka mielestä ”Euroopan turvallisuuden varsinainen takuumies on Yhdysvallat Naton kautta”.

Suomalaiset Nato-intoilijat vakuuttavat, että nyt ”Natolla on uudet kasvot, uusi rooli Euroopassa ja maailmassa”, että ”Nato ei ole enää sotilasliitto, se on humanitaarista apua antava järjestö”, että ”Nato ei ole enää yhtä USA-vetoinen kuin ennen”, että ”se on sotilaallisen turvallisuusyhteistyön alalla toimiva järjestö” jne.

Naton ”uusista kasvoista” sanoi toista vuotta sitten tyhjentävästi presidentti George W. Bush. Hänen mukaansa ”se on nyt sotaretkelle lähetetty allianssi, joka lähettää joukkojaan ympäri maailmaa”. Siis olemukseltaan sama järjestö, jonka tehtävänä on USA:n poliittisten ja taloudellisten etujen turvaaminen maailmassa liittolaisten avulla.

Atlantistien aivoissa säilyy järkkymätön usko Venäjän pahuuteen. Sen mukaisesti Naton täytyy muodostaa saartorengas Venäjän länsirajalle, kylvää Venäjän vastaisuutta sen naapurimaissa, yllyttää niitä Venäjän kimppuun ja provosoida aseellisia selkkauksia Venäjän rajojen läheisyydessä. Naton Bukarestin kokouksessa vuonna 2008 USA:n taholta lausuttiin, että ”Euroopan täytyy kumota Jaltan katkera perintö ja poistaa väärät rajat, jotka olivat jakaneet mannerta liian kauan”.

USA:n puolustusministeri Robert Gates sanoi viime vuonna, että USA tulee taistelemaan jossain päin maailmaa vielä 20–30 vuotta. Pentagonin sotilaallisissa opeissa on määritelmä ”keskeytymättä jatkuvan konfliktin kausi”. Vastaavasti on valmistettu ”armeijan modernisoinnin strategia”. Sen mukaan 50 lähivuoden aikana odotetaan vakituisia aseellisia konflikteja, laajaa taistelua luonnonrikkauksien puolesta. Kohteina mainitaan Kiina, Intia, Brasilia ja Venäjä.

Nato ei tosin nyt uhkaa Venäjää eikä Venäjä odota sotilaallisia yllätyksiä sen taholta. Mutta silloin on kysyttävä, mitä varten Nato sitten lähestyy yhä lähemmäksi Venäjän rajoja. Toisin sanoen Nato ei ole uhka, mutta sen lähestyminen Venäjän rajoille on uhka.

Kirjoittaja on venäläinen historiantutkija, entinen NKP:n kansainvälisen osaston työntekijä ja diplomaatti sekä lehtemme pitkäaikainen avustaja. Lue koko artikkeli 5.2. ilmestyneestä Tiedonantajasta.

Tilaa Tiedonantaja!

Piditkö lukemastasi? 
Auta Tiedonantajaa julkaisemaan jatkossakin.
Tue Tiedonantajaa lahjoituksella
tai tilaa lehti kotiin!

 

 

 

 

Ulkomaat

Kommentit (20 kpl)

Voit kommentoida Tiedonantaja.fi:n blogikirjoituksia käyttäjätunnuksella Kirjaudu sisään jollei sinulla ole vielä käyttäjätunnusta, Rekisteröi tunnus tästä

Jos osallistuit keskustelun vanhoilla Tiedonantaja.fi -sivuilla, voit palauttaa vanhat tietosi sähköpostiosoitteesi avulla. Klikkaa oheista linkkiä, syötä sähköpostiosoitteesi, ja saat piakkoin postiisi viestin, jonka avulla voit luoda uuden salasanan itsellesi. Palauta vanha käyttäjätunnus.