Marx ja filosofia

Karl Marx tunnetaan etupäässä taloustieteilijänä, mutta oliko Marx myös filosofi? Pitkän linjan marxilainen tutkija Jukka Heiskanen ottaa omalta osaltaan osaa keskusteluun tuoreella Karl Marx filosofina –kirjallaan. Demokraattisen sivistysliiton yhteistyössä Karl Marx –seuran kanssa julkaisemassa kirjassa Heiskanen tavoittelee kokonaiskuvaa Marxin ajattelun filosofisesta puolesta.

Heiskanen toteaa lukijalle osoitetussa esipuheessa, että teos ei ole varsinainen tutkimus vaan astetta kevyempi, helppotajuisempi. Sen tarkoitus on antaa yleiskuva Marxiin liittyvästä teoreettis-filosofisesta problematiikasta. Tehtävä ei ole helppo, ja sen myöntää Heiskanenkin.

– Suomessa on tehty 1970-luvulta alkaen useita Karl Marxia koskevia tutkimuksia, muutamia myös hänen ajattelunsa filosofisesta puolesta. Sen sijaan edes hitusen helpompia, muillekin kuin huippuspesialisteille avautuvia Marxin filosofian esittelyjä ei tässä maassa tietääkseni ole tuona aikana kirjoitettu, ja suomennoskirjallisuuteen sisältyvä aineisto on suureksi osaksi peräisin Neuvostoliitosta. Mielestäni aukkoa kannattaa yrittää täyttää, toteaa Heiskanen.

Filosofisia avauksia

Heiskasen mukaan Marx onnistui tekemään suuren joukon filosofisia avauksia, joista eräät ottivat pian tulta ja myös olivat sitä luokkaa, ettei vielä nykyäänkään ole mahdollista nähdä, mihin kaikkeen ne lopulta johtavat.

Näiden ideoiden tavoite ei selvästikään ole aivan vaatimaton.

– Marx tähtää uudentyyppisen filosofian ja ajattelun kulttuurin luomiseen. Tämä mahtipontinen ja mahtava teoria-aloite jäi hänellä harmittavan ylimalkaisesti kehitellyksi; filosofiaa elävöittänyttä keskustelua se kuitenkin on herättänyt jo 150 vuoden ajan, huomauttaa Heiskanen.

Marxin kaudet

Monen muun ajattelijan tapaan Marxillakin voidaan havaita erilaisia kausia. Nuori Marx oli hegeliläisen liikkeen kaikkein epäsovinnaisimman siiven, nuorhegeliläisten, mukaan lähtenyt ajattelija, jonka filosofia muuttui Schelling– ja Hegel-vaikutteisesta idealismista antiikin atomistien, länsieurooppalaisten valistusfilosofien ja Ludwig Feuerbachin näkemysten sävyttämäksi materialismiksi. Poliittisessa ajattelussaan hän muuntui radikaalista demokraatista proletariaatin – kuten suppeaa ja surkeissa oloissa elänyttä työläisluokkaa siihen aikaan kutsuttiin – vallankumouksellisen suunnan kannattajaksi.

– Myöhemmällä kaudellaan Marx piti filosofeista suurimpana Hegeliä, mutta suhtautui häneen niin terävän kaksinaisesti, että hänen teoksistaan on vaikea löytää kohtia, joissa joko vain kehuttaisiin tai arvosteltaisiin oppi-isää; molemmat puolet ovat lausunnoissa säännöllisesti mukana, toteaa Heiskanen.

Hän erottaa Marxilta myös keskituotannon kauden, jolloin Marxilla korostuu historiankäsityksen työstäminen.

Ongelmia ja kysymyksiä

Heiskanen erittelee myös Marxin filosofiseen ajatteluun sisältyviä ongelmia ja kysymyksiä. Marxin selkeästi filosofiset tekstit ajoittuvat hänen tuotantonsa alkukauteen. Joskus onkin yritetty tehdä jyrkkää pesäeroa ”nuoren” Marxin ja ”kypsän” Marxin välille, mutta Heiskanen ei näe Marxin ajattelussa katkosta. Marxilla on nähtävissä samoja keskeisiä aiheita ja motiiveja, mutta ajan myötä myös kiinnostuksen kohteiden vaihtumista ja erilaisia painotuksia. Näitä Heiskanen käsittelee kirjassaan mainiolla tavalla.

Mielenkiintoinen on myös Marxin ajattelun suhde hänen läheisimpään työtoveriinsa Friedrich Engelsiin. Heiskasen mielestä Engels kuuluu oleellisesti marxilaiseen ajatteluun sen yhtenä ”kantaisistä”, mutta että Engelsin ajatteluun ja Marx-tulkintoihin kannattaa suhtautua varovaisesti.

Heiskanen luonnollisesti sivuaa myös Marxin keskeisimmän oppi-isän Hegelin ajattelua.

256-sivuinen kirja jakaantuu johdannon ohella viiteen lukuun: materialistinen historiakäsitys, vieraantuminen ja fetisismit, tekniikan filosofia, valtiofilosofia ja Marxin metodologia. Jo pelkästään Marxin metodologiaa käsittelevä osa tekee kirjasta äärimmäisen mielenkiintoisen.

Karl Marx filosofina soveltuu hyvin oppikirjaksi tai opintoaineistoksi erimuotoiseen opintotoimintaan. Heiskanen osoittaa, että Marxin ajatuksilla on paljon annettavaa myös nykypäivän yhteiskunnan ja sen moninaisten ilmiöiden analyysissa. Kirja on etenkin aloittelijalle mitä mainioin kumppani, kun tutustuu Marxin alkuperäisiin teksteihin.

Jukka Heiskanen: Karl Marx filosofina. DSL & Karl Marx -seura. 2015. 256 sivua.